{"id":17522,"date":"2023-09-26T19:16:01","date_gmt":"2023-09-26T19:16:01","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17522"},"modified":"2023-09-26T19:16:03","modified_gmt":"2023-09-26T19:16:03","slug":"ulsike-1992-15-prunus-avium-imelakirsikka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1992-15-prunus-avium-imelakirsikka\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 15. Prunus avium &#8211; imel\u00e4kirsikka"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-92-008<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Grozny, Ven\u00e4j\u00e4 43 30&#8217;N x 45 50&#8217;E, korkeus merenpinnasta tuntematon<br><br>Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Etel\u00e4-Ruotsiin, id\u00e4ss\u00e4 Mustaan mereen, etel\u00e4ss\u00e4 V\u00e4limereen ja l\u00e4nness\u00e4 Brittein saariin. Maailmasta tunnetaan yli 200 lajia, joita on joskus mahdoton luotettavasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Kirsikka on omenan (<em>Malus&nbsp;<\/em>spp.) ohella maailman vanhin viljelty hedelm\u00e4puusuku, jota varsinkin Kiinassa on viljelty yli 3000 vuoden ajan. Suomessa menestyy viljelyss\u00e4 olevien lajien ja lajikkeiden lis\u00e4ksi lukuisia ennen viljelem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 lajeja.&nbsp;<em>Prunus<\/em>-sukuun kuuluu kirsikoiden lis\u00e4ksi mm. mantelit (<em>Amygladus<\/em>), aprikoosit (<em>Armeniaca<\/em>) ja persikat (<em>Persica<\/em>) riippuen siit\u00e4, viljell\u00e4\u00e4nk\u00f6 kasvia hedelm\u00e4n vai siemenen vuoksi. Etenkin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 monet lajit ovat kotoisin, on suvusta monia taksonomisia, sekaannusta aiheuttavia k\u00e4sityksi\u00e4.<br><br>Imel\u00e4kirsikka on juurivesaton, nopeakasvuinen puu, joka kotiseudullaan kasvaa suureksi, jopa 20 m korkeaksi. Suomessa se kuitenkin j\u00e4\u00e4 pieneksi, 3-5 m korkeaksi. Imel\u00e4kirsikka on suosittu hedelm\u00e4-ja koristepuu ymp\u00e4ri maailman. Se kukkii lehtien puhjetessa valkoisin kukin. Hedelm\u00e4 on tummanpunainen 1-siemeninen, tavallisesti makea luumarja n. 10 mm. Imel\u00e4kirsikan kuori muuttuu vanhemmiten kauniin punaruskeaksi. Se on useimpien viljeltyjen makeiden kirsikoiden kantalaji.<br><br>Kirsikan siemen vaatii it\u00e4\u00e4kseen kylm\u00e4k\u00e4sittelyn, jonka siemener\u00e4 on saanut. N\u00e4inollen tulisi kylv\u00f6n tapahtua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, eik\u00e4 siemen saisi kuivua. It\u00e4vyys n. 50 %, id\u00e4tysaika n. 30 vrk. Siemen tulee kylv\u00e4\u00e4 n. 1-2 cm syvyyteen. Sek\u00e4 kylv\u00f6s ett\u00e4 jatkokasvatusalusta tulee suojata maanalaisilta ja -p\u00e4\u00e4llisilt\u00e4 tuholaisilta, joita ovat l\u00e4hinn\u00e4 jyrsij\u00e4t. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle heti, kun kasvulehdet ovat puhjenneet.<br><br>Imel\u00e4kirsikan on todettu menestyv\u00e4n maassamme vy\u00f6hykkeell\u00e4 I. Ker\u00e4yspaikan ilmasto-olosuhteet antavat toivoa koemateriaalin menestymisest\u00e4 ainakin vy\u00f6hykkeell\u00e4 II. Siemen on ker\u00e4tty luonnonvaraisen esiintymisalueen it\u00e4osasta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuPrunusLajiAvium<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1992<\/li>\n\n\n\n<li>Prunus<\/li>\n\n\n\n<li>Prunus avium<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-92-008 alkuper\u00e4: Grozny, Ven\u00e4j\u00e4 43 30&#8217;N x 45 50&#8217;E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Etel\u00e4-Ruotsiin, id\u00e4ss\u00e4 Mustaan mereen, etel\u00e4ss\u00e4 V\u00e4limereen ja l\u00e4nness\u00e4 Brittein saariin. Maailmasta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"class_list":["post-17522","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17522"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17522\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}