{"id":17538,"date":"2023-09-26T19:19:15","date_gmt":"2023-09-26T19:19:15","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17538"},"modified":"2023-09-26T19:19:23","modified_gmt":"2023-09-26T19:19:23","slug":"ulsike-1992-26-cornus-mas-punamarjakanukka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1992-26-cornus-mas-punamarjakanukka\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 26. Cornus mas &#8211; punamarjakanukka"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-92-016<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Grozny, Ven\u00e4j\u00e4 43 30&#8217;N x 45 50&#8217;E, korkeus merenpinnasta tuntematon<br><br>Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Saksaan, id\u00e4ss\u00e4 Kaspian mereen, etel\u00e4ss\u00e4 V\u00e4limereen ja l\u00e4nness\u00e4 Biskajan lahteen. Maailmasta tunnetaan n. 40 lajia, jotka kaikki kahta lukuunottamatta ovat puuvartisia. Kanukat ovat levinneet ymp\u00e4ri pohjoista pallonpuoliskoa, ja niit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 koristepensaina.<br><br>Punamarjakanukka on kotiseudullaan pensas tai pieni puu. Se on ikivanha, jo roomalaisten viljelem\u00e4 koriste- ja hedelm\u00e4kasvi. Siit\u00e4 on aikojen kuluessa jalostettu lukemattomia lajikkeita, joissa versojen, lehv\u00e4st\u00f6n ja hedelmien v\u00e4ri vaihtelee. Punamarjakanukan haararanka on kellanvihre\u00e4, lehdet s\u00e4ilyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 vihrein\u00e4. Kasvi kukkii kes\u00e4-hein\u00e4kuussa keltaisin kukin. Hedelm\u00e4 on punainen, sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 luumarja, joka kypsyy syys-lokakuussa. Jostain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 punamarjakanukka on meill\u00e4 harvoin viljelty, vaikka sill\u00e4 meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 maissa on satojen vuosien viljelyhistoria.<br><br>Kanukan siemen vaatii sek\u00e4 l\u00e4mmin- ett\u00e4 kylm\u00e4k\u00e4sittelyn it\u00e4\u00e4kseen. Valitettavasti kyseinen siemener\u00e4 saapui maahan niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ettei mainittua esik\u00e4sittely\u00e4 ole voitu tehd\u00e4. Kylv\u00f6 kuluvana kes\u00e4n\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta siemen olisi it\u00e4miskykyist\u00e4 seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Siemen on poikkeuksellisen paksukuorinen, joten jyrsij\u00f6ist\u00e4 yms. tuholaisista ei liene haittaa kylv\u00f6kselle. Suojaus on kuitenkin suositeltava.<br><br>Punamarjakanukka kasvaa kotiseudullaan jopa 8 m korkeaksi pikku puuksi, mutta j\u00e4\u00e4nee meill\u00e4 2-4 m pensaaksi. Kasvin oletetaan menestyv\u00e4n vy\u00f6hykkeell\u00e4 II. Siemener\u00e4 on ker\u00e4tty luontaisen esiintymisalueen it\u00e4osasta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuCornusLajiMas<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1992<\/li>\n\n\n\n<li>Cornus<\/li>\n\n\n\n<li>Cornus mas<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-92-016 alkuper\u00e4: Grozny, Ven\u00e4j\u00e4 43 30&#8217;N x 45 50&#8217;E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Saksaan, id\u00e4ss\u00e4 Kaspian mereen, etel\u00e4ss\u00e4 V\u00e4limereen ja l\u00e4nness\u00e4 Biskajan lahteen. Maailmasta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"class_list":["post-17538","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17538","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17538"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17538\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17538"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}