{"id":17563,"date":"2023-09-26T19:29:32","date_gmt":"2023-09-26T19:29:32","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17563"},"modified":"2023-09-26T19:29:33","modified_gmt":"2023-09-26T19:29:33","slug":"ulsike-1993-33-abies-lasiocarpa-var-arizonica-korkkipihta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1993-33-abies-lasiocarpa-var-arizonica-korkkipihta\/","title":{"rendered":"Ulsike 1993: 33. Abies lasiocarpa var. arizonica &#8211; korkkipihta"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-026<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Apache, Arizona, USA 35 00&#8242; x 110 00&#8242; 3100 m.m.p.y.<br><br>Korkkipihta on l\u00e4nnenpihdan (<em>Abies lasiocarp<\/em>a) Coloradossa, Arizonassa ja New Mexicossa kasvava alalaji. L\u00e4nnenpihta taas kasvaa aina Alaskassa ja Yukonissa asti.<br><br>P\u00e4\u00e4lajin ja alalajin eroavat toisistaan l\u00e4hinn\u00e4 rungoiltaan. Korkkipihdan runko on koristeellisen korkkimainen ja uurrekuvioitu sek\u00e4 v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n kermanvalkoinen. P\u00e4\u00e4lajin runko sit\u00e4vastoin muistuttaa l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4hisukulaisiaan palsamipihtaa (<em>Abies balsamea<\/em>), jonka kuori on sile\u00e4 ja pihkarakkulainen. My\u00f6s korkkipihdan k\u00e4vyt ovat p\u00e4\u00e4lajia pidemm\u00e4t. Puun latvus kehittyy kapeaksi ja varsinkin uudet kasvaimet ovat voimakkaan hopeanharmaita.<br><br>Korkkipihta kasvaa korkealla vuoristossa usein l\u00e4hell\u00e4 mets\u00e4nrajaa 2 700 metrist\u00e4 aina 3 500 metriin saakka. Aivan rinteiden ylimmiss\u00e4 osissa puut muodostavat tuuheita kasvullisesti levi\u00e4vi\u00e4 matalia tiheikk\u00f6j\u00e4. Puu p\u00e4\u00e4see oikeuksiinsa avoimella paikalla. Varjossa alaoksat kuolevat pian.<br><br>L\u00e4nnenpihdan tuholaisista mainittakoot vanhempia puita lahottava juurik\u00e4\u00e4p\u00e4 (Heterobasidion annosum) sek\u00e4 monilla muillakin pihdoilla yleiset kirvat.<br><br>On kyseenalaista kuinka paljon korkkipihtaa on Suomessa. Mm.&nbsp; Mustilan Arboretumin korkkikuoristen l\u00e4nnenpihtojen lajinm\u00e4\u00e4rityksest\u00e4 ollaan asiantuntijapiireiss\u00e4 montaa eri mielt\u00e4.<br><br>Korkkipihdan siemen it\u00e4\u00e4 ilman esik\u00e4sittely\u00e4, mutta siement\u00e4 tulee liottaa 2 vrk ennen kylv\u00f6\u00e4. Lyhyt kylm\u00e4k\u00e4sittely (30 vrk) on siemenelle eduksi, muttei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Pihtojen siemen on tavallisesti suhteellisen huonosti it\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 johtuu heikosta p\u00f6lyttymisest\u00e4, vaillinaisesta alkiokehityksest\u00e4 sek\u00e4 paksun siemenkuoren aiheuttamista karistusteknisist\u00e4 ongelmista. My\u00f6s pihtojen it\u00e4vyys heikkenee monia muita havupuulajeja nopeammin pitk\u00e4aikaisessa varastoinnissa. Kylv\u00f6s peitet\u00e4\u00e4n puolen senttimetrin hiekkakerrokseila.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAbiesLajiLasiocarpa var. arizonica<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Abies<\/li>\n\n\n\n<li>Abies lasiocarpa var. arizonica<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-026 alkuper\u00e4: Apache, Arizona, USA 35 00&#8242; x 110 00&#8242; 3100 m.m.p.y. Korkkipihta on l\u00e4nnenpihdan (Abies lasiocarpa) Coloradossa, Arizonassa ja New Mexicossa kasvava alalaji. L\u00e4nnenpihta taas kasvaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"class_list":["post-17563","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17563"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17563\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}