Maapallon ilmastollisesti kaikkein kest\u00e4vin hevoskastanjalaji on pohjoisamerikkalainen ohionhevoskastanja (Aesculus glabra<\/em>). Se on kotoisin nimens\u00e4 mukaisesti Suurten j\u00e4rvien etel\u00e4puolelta, Ohiosta ja sen l\u00e4nsipuolelta aina Teksasiin saakka. Toinen l\u00e4hes yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 laji on keltahevoskastanja (A. octandra<\/em>), jonka levinneisyysalue on hieman etel\u00e4isempi. Molempia lajeja viljell\u00e4\u00e4n huomattavasti pohjoisempana ja ne ovat osoittautuneet h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kest\u00e4viksi verrattuna etel\u00e4iseen kotipaikkaansa. Ne ovat my\u00f6s risteytyneet runsaasti ja t\u00e4ll\u00e4 keinoin on saatu valittua kest\u00e4vi\u00e4 ja koristeellisia kantoja viljelyyn.<\/p>\n\n\n\n Ohionhevoskastanjahybridit ovat pienikasvuisia, kookkaan omenapuun kokoisia puita. Ne ovat osoittautuneet selv\u00e4sti balkaninhevoskastanjaa (Aesculus hippocastanum<\/em>) nopeampikasvuisiksi. Runko on aikuisilla puilla harmaa ja syv\u00e4uurteinen. Lehdet ovat yleens\u00e4 5-lehdykk\u00e4iset, sirommat kuin balkaninhevoskastanjalla. Niiden v\u00e4ri ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4 tummanvihre\u00e4, vaan lehdet ovat vaaleampia. Mustilassa ruostesienet ovat jonain vuosina aiheuttaneet t\u00e4pl\u00e4isyytt\u00e4. Parhaimmillaan lehdet saavat oranssinpunaisen syysv\u00e4rin, mutta t\u00e4t\u00e4 ei aina n\u00e4y kehittyv\u00e4n. Kukinto on kuten balkaninhevoskastanjalla, mutta v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n vihre\u00e4nkeltainen. Hedelm\u00e4 on samanlainen piikik\u00e4s pallero kuin muillakin hevoskastanjilla. Keltahevoskastanjahybridit ovat suurempikasvuisia ja muistuttavat balkaninhevoskastanjaa enemm\u00e4n. Lehdet ovat varsin koristeellisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummanvihreit\u00e4 ja lehtisuonia niiss\u00e4 on tiuhassa. Syysv\u00e4ri on yleens\u00e4 keltainen. Kukinto on keltainen ja hedelm\u00e4 kuten muilla hevoskastanjoilla.<\/p>\n\n\n\n Viljelykokemuksia kummastakaan lajista ei juuri Suomesta ole. Toistaiseksi kumpikin vaikuttaa ainakin yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kuin meill\u00e4 yleisesti viljelty balkaninhevoskastanja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ohionhevoskastanjahybridit ovat selke\u00e4sti kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. Etenkin USA:ssa kummatkin ovat hyvin tavallisia lajeja, mutta keltahevoskastanjaa tapaa yleisesti my\u00f6s muualta. Ohionhevoskastanja on Pohjois-Amerikan ulkopuolella hieman harvemmin viljelty. Keltahevoskastanjahybridit ovat menestyneet meill\u00e4 toistaiseksi I-II-vy\u00f6hykkeill\u00e4 ja ohionhevoskastanjahybridit ainakin vy\u00f6hykkeill\u00e4 I-III.<\/p>\n\n\n\n Kummatkin ovat varsin hyvi\u00e4, jopa erinomaisia puita k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi yksitt\u00e4in tai pienin\u00e4 ryhmin\u00e4. Ohionhevoskastanja soveltuu pienen kokonsa vuoksi my\u00f6s valitettavasti alati pieneneviin pihoihin.<\/p>\n\n\n\n Hevoskastanjat ovat melko vaateliaita kasvualustansa suhteen. Sen tulee olla ravinteikas, hikev\u00e4, mutta l\u00e4p\u00e4isev\u00e4. Valon suhteen ne ovat eritt\u00e4in vaativia eiv\u00e4tk\u00e4 sied\u00e4 lainkaan varjostusta. Kasvupaikan tulee siis olla l\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n Hevoskastanjia lis\u00e4t\u00e4\u00e4n siemenest\u00e4. Siemen ei saa kuivua ker\u00e4yksen j\u00e4lkeen, vaan tulee varastoida kylm\u00e4ss\u00e4 ja kosteassa, jolloin se v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 it\u00e4\u00e4 lopputalvesta. Toinen tapa on kylv\u00e4\u00e4 siemen my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ulos noin 5 cm syvyyteen. Siemenet saavat talven aikana kylm\u00e4k\u00e4sittelyn ja it\u00e4\u00e4 noin 120 p\u00e4iv\u00e4n k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen, mik\u00e4li jyrsij\u00e4t eiv\u00e4t ole sy\u00f6neet niit\u00e4 kaikkia. Taimet olisi parasta kasvattaa aluksi pediss\u00e4, jossa on runsaasti hiekkaa. T\u00e4ll\u00f6in juuristo kehittyy hyvin. Astiassa hevoskastanjoita on vaikea kasvattaa. Parivuotiaat taimet voidaan koulia peltoon kahdeksi vuodeksi. Nopea kasvu ja suuri valontarve vaikeuttavat pian taimiviljely\u00e4 tiheill\u00e4 istutuksilla. 3-4-vuotias taimi on valmis istutettavaksi. SukuAesculusLajiGlabra<\/p>\n\n\n\n Luontainen levinneisyys Maapallon ilmastollisesti kaikkein kest\u00e4vin hevoskastanjalaji on pohjoisamerikkalainen ohionhevoskastanja (Aesculus glabra). Se on kotoisin nimens\u00e4 mukaisesti Suurten j\u00e4rvien etel\u00e4puolelta, Ohiosta ja sen l\u00e4nsipuolelta aina Teksasiin saakka. Toinen l\u00e4hes yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 laji on keltahevoskastanja (A. octandra), jonka levinneisyysalue on hieman etel\u00e4isempi. Molempia lajeja viljell\u00e4\u00e4n huomattavasti pohjoisempana ja ne ovat osoittautuneet h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kest\u00e4viksi verrattuna etel\u00e4iseen kotipaikkaansa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"class_list":["post-17588","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17588"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17588\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Lajikuvaus<\/h3>\n\n\n\n
Menestyminen sek\u00e4 viljely meill\u00e4 ja muualla<\/h3>\n\n\n\n
K\u00e4ytt\u00f6<\/h3>\n\n\n\n
Kasvupaikkavaatimukset<\/h3>\n\n\n\n
Lis\u00e4ys ja taimikasvatus<\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nKasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n
Keywords<\/h2>\n\n\n\n
\n