{"id":17680,"date":"2023-09-26T19:56:54","date_gmt":"2023-09-26T19:56:54","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17680"},"modified":"2023-09-26T19:56:56","modified_gmt":"2023-09-26T19:56:56","slug":"ulsike-1994-52-53-quercus-rubra-punatammi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1994-52-53-quercus-rubra-punatammi\/","title":{"rendered":"Ulsike 1994: 52.-53. Quercus rubra &#8211; punatammi"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-239 tai K09-93-240<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Chanhassen, Minnesota, USA tai Cedar Junction Forest, Wisconsin, USA<br><br>Pohjois-Amerikan kymmenist\u00e4 tammilajeista punatammi ja takiaistammi ovat kaikkein pohjoisimpia. Punatammea on viljelty meill\u00e4 aina vuosisadan alkuvuosilta ja kokemusten perusteella laji on todettu kest\u00e4v\u00e4ksi maamme etel\u00e4osissa. Menestyneet kannat ovat valitettavasti tuntematonta alkuper\u00e4\u00e4.<br><br>Punatammi kasvaa kotiseudullaan jopa 25 m mittaiseksi. Meill\u00e4 se j\u00e4\u00e4 kuitenkin yleens\u00e4 hieman pienemm\u00e4ksi. Punatammi ei ole aivan yht\u00e4 pitk\u00e4ik\u00e4inen laji kuin esim. kotoinen tammemme, mutta on t\u00e4t\u00e4 nopeakasvuisempi.<br><br>Punatammi viihtyy parhaiten syv\u00e4multaisilla, l\u00e4mpimill\u00e4 mailla. Sen juuriston rakenne poikkeaa meik\u00e4l\u00e4isen tammen juuristosta sik\u00e4li, ett\u00e4 paalujuurta ei juuri muodostu. N\u00e4inollen punatammi siet\u00e4\u00e4 my\u00f6s m\u00e4rki\u00e4 kasvuolosuhteita ja viihtyy tyydytt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s savimailla.<br><br>Keski-Euroopassa on lajin mets\u00e4taloudellista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kokeiltu varsin laajasti. Lajin k\u00e4ytt\u00f6alueen pohjoisrajan selvitt\u00e4minen Suomessa vaatii uusia alkuper\u00e4kokeita. Tavoitteenamme on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lajille tyypillisi\u00e4 korean punaisen syysv\u00e4rin omaavia siemenalkuperi\u00e4 aivan lajin levinneisyysalueen pohjoisreunoilta. Toistaiseksi meill\u00e4 viljellyt punatammet ilmeisen etel\u00e4isen alkuper\u00e4ns\u00e4 vuoksi eiv\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n kasvukauteen tottuneina ehdi muuttaa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n, vaan lehdet paleltuvat vihrein\u00e4 puuhun.<br><br>Siemen tulisi kylv\u00e4\u00e4 heti, sill\u00e4 se it\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Taimet voidaan siirtoistuttaa 1-2- vuotiaina. N\u00e4iden alkuperien voidaan olettaa kest\u00e4v\u00e4n jopa III-vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuQuercusLajiRubra<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1994<\/li>\n\n\n\n<li>Quercus<\/li>\n\n\n\n<li>Quercus rubra<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-239 tai K09-93-240 alkuper\u00e4: Chanhassen, Minnesota, USA tai Cedar Junction Forest, Wisconsin, USA Pohjois-Amerikan kymmenist\u00e4 tammilajeista punatammi ja takiaistammi ovat kaikkein pohjoisimpia. Punatammea on viljelty meill\u00e4 aina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":16,"footnotes":""},"class_list":["post-17680","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17680"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17680\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}