{"id":17731,"date":"2023-09-26T20:05:36","date_gmt":"2023-09-26T20:05:36","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17731"},"modified":"2023-09-26T20:05:37","modified_gmt":"2023-09-26T20:05:37","slug":"ulsike-1994-59-60-acer-negundo-saarnivaahtera","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1994-59-60-acer-negundo-saarnivaahtera\/","title":{"rendered":"Ulsike 1994: 59.-60. Acer negundo &#8211; saarnivaahtera"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-190 tai K09-93-261<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Delta, Manitoba, Kanada tai Mound, Minnesota, USA<\/p>\n\n\n\n<p>Saarnivaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja on laajimmalle levinnyt sik\u00e4l\u00e4inen vaahteralaji. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Meksikonlahdelta aina Manitobaan ja jopa Albertaan saakka Kanadassa. Saarnivaahtera on amerikkalaisista vaahteralajeista kaikkein pohjoisin.<\/p>\n\n\n\n<p>Saarnivaahtera on melko pienikokoinen puu. Se saavuttaa harvoin viljeltyn\u00e4 yli 10 metrin pituutta, mutta saattaa kotiseudullaan saavuttaa l\u00e4hes 20 metrin pituuden. Usein se on pensasmainen. Saarnivaahtera on kaksikotinen kasvi, joten siemenen syntyminen edellytt\u00e4\u00e4 alueella molempia kasviyksil\u00f6it\u00e4. Emiyksil\u00f6t ovat koristeellisia runsaine hedelm\u00e4terttuineen.<\/p>\n\n\n\n<p>Saarnivaahtera on hyvin nopeakasvuinen, joskin lyhytik\u00e4inen puu. Sen lehdet ovat yleens\u00e4 5-lehdykk\u00e4isi\u00e4 muistuttaen saarnen lehti\u00e4. Syysv\u00e4ri on keltainen, joskus syysv\u00e4rityst\u00e4 ei ehdi kehitty\u00e4. Saarnivaahtera on ollut ajoittain Suomessakin varsin suosittu koristekasvi ja sit\u00e4 on aikanaan istutettu mm. rautatieasemien l\u00e4heisyyteen. Nyttemmin se on viljeltyn\u00e4 harvinaistunut. Se on kuitenkin erinomainen puu koristeistutuksia ajatellen hyv\u00e4n talvenkestonsa vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaahteralajien puuaines on yleens\u00e4 hyvin kovaa ja kaunissyist\u00e4, mutta pienikokoinen saarnivaahtera ei ole merkitt\u00e4v\u00e4 puuntuottaja.<\/p>\n\n\n\n<p>Siemen it\u00e4\u00e4 kylm\u00e4k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen nopeasti. Molemmat siemener\u00e4t ovat saaneet varastoinnin yhteydess\u00e4 tarvittavan k\u00e4sittelyn ja siemen tulisi kylv\u00e4\u00e4 heti. Osa siemenist\u00e4 saattaa it\u00e4\u00e4 vasta kylv\u00f6\u00e4 seuraavana vuonna. Luonnonvaraisista puista ker\u00e4tyt siemener\u00e4t antavat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa lajin siirtomahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n<p>Saarnivaahteran on todettu menestyv\u00e4n ainakin IV- vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAcerLajiNegundo<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1994<\/li>\n\n\n\n<li>Acer<\/li>\n\n\n\n<li>Acer negundo<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-190 tai K09-93-261 alkuper\u00e4: Delta, Manitoba, Kanada tai Mound, Minnesota, USA Saarnivaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja on laajimmalle levinnyt sik\u00e4l\u00e4inen vaahteralaji. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Meksikonlahdelta aina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"class_list":["post-17731","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17731","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17731"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17731\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17731"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}