{"id":17885,"date":"2023-09-27T08:04:29","date_gmt":"2023-09-27T08:04:29","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17885"},"modified":"2023-09-27T08:04:32","modified_gmt":"2023-09-27T08:04:32","slug":"ulsike-1996-100-betula-ermanii-kivikoivu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1996-100-betula-ermanii-kivikoivu\/","title":{"rendered":"Ulsike 1996: 100. Betula ermanii &#8211; kivikoivu"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K04-93-<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Japani, Hokkaido<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa kivikoivusta on viljelykokemuksia ainakin jo 1900-luvun ensimm\u00e4isilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4 l\u00e4htien. Harvinaisiksi j\u00e4\u00e4neet puut ovat useimmiten melko pieni\u00e4 ja vanhemmiten vinoja kasvutavaltaan. Suurin kivikoivu Suomessa, pituudeltaan 20 metri\u00e4 l\u00f6ytyy Niilo Karhun mukaan Karjalohjalta Tammiston arboretumista.<br>&nbsp;<br>Laji kasvaa luontaisilla kasvupaikoillaan noin 20 metri\u00e4 korkeaksi puuksi. Puuaines on eritt\u00e4in kovaa ja vahvaa, mist\u00e4 my\u00f6s juontuu lajin nimi. Kivikoivu ei ole j\u00e4rin vaatelias maaper\u00e4n suhteen. Puiden runko on huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n r\u00e4syinen ohuina liuskoina irtoavan tuohen ansiosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kivikoivu esiintyy Kaukoid\u00e4ss\u00e4 Kiinasta kauas pohjoiseen aina Kamtsatkan niemimaalle saakka sek\u00e4 Ohotanmeren saarilla ja Japanissa. Laji kasvaa aivan Ohotanmeren rannikolla mutta my\u00f6s kauempana sis\u00e4maassa laaksojen ja vuorenrinteitten metsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Siemenet it\u00e4v\u00e4t heti ilman kylm\u00e4k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuBetulaLajiErmanii<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1996<\/li>\n\n\n\n<li>Betula<\/li>\n\n\n\n<li>Betula ermanii<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K04-93- alkuper\u00e4: Japani, Hokkaido Suomessa kivikoivusta on viljelykokemuksia ainakin jo 1900-luvun ensimm\u00e4isilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4 l\u00e4htien. Harvinaisiksi j\u00e4\u00e4neet puut ovat useimmiten melko pieni\u00e4 ja vanhemmiten vinoja kasvutavaltaan. Suurin kivikoivu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"class_list":["post-17885","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17885","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17885"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17885\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17885"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}