{"id":17915,"date":"2023-09-27T08:31:33","date_gmt":"2023-09-27T08:31:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17915"},"modified":"2023-09-27T08:31:36","modified_gmt":"2023-09-27T08:31:36","slug":"ulsike-1997-113-acer-saccharum-sokerivaahtera","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1997-113-acer-saccharum-sokerivaahtera\/","title":{"rendered":"Ulsike 1997: 113. Acer saccharum &#8211; sokerivaahtera"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-222<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Notre-Dame-du-Nord, Quebec, Kanada 47\u00b040&#8217;N, 78\u00b05&#8217;W<br><br>Sokerivaahtera on Kanadan arvokkaimpia lehtipuita niin maisemassa kuin my\u00f6s taloudellisestikin. Esiintyyh\u00e4n lajin lehti mm. Kanadan lipussa. Maisemassa sokerivaahtera on parhaimmillaan syksyisin, jolloin sen syysv\u00e4reist\u00e4 usein l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hehkuvia keltaisia, punaisia ja oransseja s\u00e4vyj\u00e4. Suurikokoisesta vaahterasta saadaan kovaa ja arvokasta puutavaraa niin parketteihin, huonekaluihin kuin soitinrakennukseenkin. Sokerivaahterasta juoksutettava vaahterasiirappi on kuuluisa tuote, jota voi ostaa my\u00f6s suomalaisista herkkukaupoista.<br><br>Sokerivaahtera kasvaa Lawrence-joen pohjoisrannoilta l\u00e4nteen ja Lake Superiorin etel\u00e4rantoja pitkin Minnesotaan. Nyt kokeiltava siemener\u00e4 on aivan lajin levinneisyysrajan pohjoisreunalta. Sokerivaahtera on pitk\u00e4ik\u00e4inen lehtipuu, joka saavuttaa kotimaassaan usein 300-400 vuoden i\u00e4n, 30-35 metrin pituuden ja 80-90 cm l\u00e4pimitan.<br><br>Sokerivaahteraa on yritetty kasvattaa Suomessa ennenkin. Mustilaan saatiin jo 1930-luvulla lajin siement\u00e4 t\u00e4t\u00e4 keruupaikkaa hieman l\u00e4nnenp\u00e4\u00e4. Syntyneiden puiden kohtalosta ei ole s\u00e4ilynyt kirjallista tietoa. Lajia on esiintynyt Suomessa kuitenkin vain yksitt\u00e4isin\u00e4 kappaleina l\u00e4hinn\u00e4 dendrologisissa kokoelmissa, eik\u00e4 se yleens\u00e4 ole kasvanut erityisen hyvin.<br><br>Sokerivaahteran mahlan sokeripitoisuus on kaksi-kolme kertaa useimpia muita juoksutettavaksi soveltuvia lehtipuita v\u00e4kev\u00e4mp\u00e4\u00e4. N\u00e4in sokerivaahteran kohdalla sek\u00e4 tarvittavan mahlan m\u00e4\u00e4r\u00e4, ett\u00e4 keitt\u00e4miseen kuluva aika ja energia ovat muita lajeja v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4. Vaahteraa juoksutetaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuten meill\u00e4 koivua. Alussa sokeripitoisuus on korkeimmillaan ja pienenee kev\u00e4\u00e4n edistyess\u00e4. Teknisesti ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n joko avonaisilla astioilla tai nykyisin jo hyvin usein liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koko metsik\u00f6n puut suljettuun putkistoon, josta mahla johdetaan ns. &#8220;sokeritaloon&#8221;. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi keitet\u00e4\u00e4n tai haihdutetaan. Vaahterayksil\u00f6iden sokeripitoisuus vaihtelee paljon, mutta keskim\u00e4\u00e4rin 100 litrasta mahlaa saadaan 3 litraa valmista siirappia tai lis\u00e4haihduttamisen j\u00e4lkeen vajaat 3 kiloa vaahterasokeria. Suurista puista voidaan valuttaa jopa 80 litraa kev\u00e4\u00e4n aikana. Kymmeni\u00e4kin vuosia valutetut puut eiv\u00e4t suuremmin n\u00e4y siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4n.<br><br>Sokerivaahteran siemen on stratifioitu ja tulee kylv\u00e4\u00e4 heti ulos. Maaper\u00e4n suhteen puu ei ole kotimaassaan erityisen vaatelias, vaan kasvaa kasvualueensa pohjoisosissa monentyyppisell\u00e4 kasvualustalla. My\u00f6s lajin pH- vaatimukset ovat hyvin joustavat. Meill\u00e4 sokerivaahtera on syyt\u00e4 istuttaa alkukasvatuksen j\u00e4lkeen l\u00e4mpim\u00e4lle paikalle humusrikkaaseen ja hyvin vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4n maahan. Puu kest\u00e4\u00e4 nuorena hyvin voimakasta varjostusta<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAcerLajiSaccharum<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1997<\/li>\n\n\n\n<li>Acer<\/li>\n\n\n\n<li>Acer saccharum<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-222 alkuper\u00e4: Notre-Dame-du-Nord, Quebec, Kanada 47\u00b040&#8217;N, 78\u00b05&#8217;W Sokerivaahtera on Kanadan arvokkaimpia lehtipuita niin maisemassa kuin my\u00f6s taloudellisestikin. Esiintyyh\u00e4n lajin lehti mm. Kanadan lipussa. Maisemassa sokerivaahtera on parhaimmillaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":14,"footnotes":""},"class_list":["post-17915","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17915","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17915"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17915\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17915"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}