Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan lehtimets\u00e4vy\u00f6hykkeeseen, mink\u00e4 seurauksena t\u00e4m\u00e4n alueen kasvien menestyminen meid\u00e4n oloissamme on ep\u00e4varmaa. N\u00e4in ollen sopivien lajien etsiminen onkin p\u00e4\u00e4asiallisesti keskittynyt vuoristoihin, joissa ilmasto korkeuden my\u00f6t\u00e4 muuttuu meid\u00e4n ilmastoamme vastaavaksi (oroboreaaliset alueet).<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi serbiankuusi (Picea omorika<\/em>) on per\u00e4isin Sarajevon l\u00e4htelt\u00e4 1000\u20131500 m korkeudelta, ja makedonianm\u00e4nty (Pinus peuce<\/em>) Bulgarian Rilavuoristosta. Alpeilta ovat per\u00e4isin euroopanlehtikuusi (Larix decidua<\/em>), vuorim\u00e4nty (Pinus mugo<\/em>) sek\u00e4 ruostealppiruusu (Rhododendron ferrugineum<\/em>), jonka mukaan alppiruusujen suku on saanut suomenkielisen nimens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Arboretumissa on kokeiltu jonkin verran my\u00f6s temperaattisella eli lauhkealla vy\u00f6hykkeell\u00e4 laajalti esiintyvi\u00e4 lehtipuita kuten py\u00f6kki\u00e4 (Fagus sylvatica<\/em>), niver\u00e4vaahteraa (Acer campestre<\/em>) ja vuorivaahteraa (Acer pseudoplatanus<\/em>). Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole menestyneet kovin hyvin meid\u00e4n ankarassa ilmastossamme, johtuen mahdollisesti siit\u00e4 ettei parhaita mahdollisia alkuperi\u00e4 useinkaan ole ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 istutuksiin.<\/p>\n\n\n\n It\u00e4-Preussista 1920-luvulla saatujen valkopy\u00f6kkien (Carpinus betulus<\/em>) hyv\u00e4 menestyminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 toiveita my\u00f6s muiden Keski-Euroopan lehtipuiden kotiuttamisesta Mustilaan kasvattamalla riitt\u00e4v\u00e4n mantereisia, it\u00e4isi\u00e4 alkuperi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ajatellen Mustilan v\u00e4ki teki vuonna 2005 keruumatkan Slovakian vuoristoihin ja solmi yhteyksi\u00e4 paikallisiin arboretumeihin ja mets\u00e4siementen ker\u00e4\u00e4jiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan lehtimets\u00e4vy\u00f6hykkeeseen, mink\u00e4 seurauksena t\u00e4m\u00e4n alueen kasvien menestyminen meid\u00e4n oloissamme on ep\u00e4varmaa. N\u00e4in ollen sopivien lajien etsiminen onkin p\u00e4\u00e4asiallisesti keskittynyt vuoristoihin, joissa ilmasto korkeuden my\u00f6t\u00e4 muuttuu meid\u00e4n ilmastoamme vastaavaksi (oroboreaaliset alueet). Esimerkiksi serbiankuusi (Picea omorika) on per\u00e4isin Sarajevon l\u00e4htelt\u00e4 1000\u20131500 m korkeudelta, ja makedonianm\u00e4nty (Pinus peuce) Bulgarian Rilavuoristosta. Alpeilta ovat per\u00e4isin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":24,"footnotes":""},"class_list":["post-6512","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6512"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6512\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}