Kauniskasvuinen kaukasianpihta lienee nykyään Euroopan taloudellisesti tärkein pihtalaji – ei niinkään luontaisella kasvualueellaan Kaukasusvuorilla, vaan Länsi-Euroopassa joulupuutuotannossa. Se on näyttävyydeltään lähes purppurapihdan (A. amabilis) luokkaa. Pitkät neulaset peittävät oksat tuuheasti joka suuntaan siirottaen, ja oksat kasvavat kauniina, säännöllisinä kiehkuroina. Lauhkean, mereisen ilmaston alueella kotiseudullaan kaukasianpihta saavuttaa parhaimmillaan jopa 70 metrin mitan ja kasvaa siten korkeammaksi kuin mikään muu puulaji Euroopassa.
Vaikka kaukasianpihta on saanut nimensä suomalaisen löytäjänsä, kasvitieteilijä Aleksander von Nordmannin mukaan, laji ei sitkeistä yrityksistä huolimatta ole osoittautunut Suomessa talvenkestäväksi. Mustilan vanhoista koeistutuksista on jäljellä 2 huonokuntoista puuta. Mustilassa kuitenkin uskotaan, että Kaukasusvuorten sisäosista ja Pontisten vuorten takaa on mahdollista löytää aiempaa kestävämpiä alkuperiä. Uusien koeistutusten siemenet ovat peräisin luontaisen kasvualueen mantereisemmista osista, ja niiden kasvua ja talvenkestoa seurataan varovaisen toiveikkaana.
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Kaukasianpihta
- Heimo
- Pinaceae
- Suku
- Abies
- Laji
- nordmanniana
- Alalaji (ssp.)
- ssp. nordmanniana
- Koko
- Mustilassa täysikokoisena n. 15 m, luontaisella kasvualueellaan jopa 70 m puu.
- Kotipaikka
- Kaukasiassa ja Transkaukasiassa 900–2000 metrin korkeudella.
- Kuvaus
- Kirkkaanvihreät, pitkät neulaset, tuuhea latvus. Hyvä neulaspito ja soveltuu siten joulupuukaupan tuotteeksi ja leikkohavuksi.
- Kasvupaikka
- Puolivarjo, runsasravinteinen, tuore, humuspitoinen maaperä. Vaatii suojaisan kasvupaikan, sietää voimakasta varjostusta.
- Menestyminen
- Vyöhyke I (II). Riippuu alkuperästä.