Saarnivaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on amerikkalaisista vaahteralajeista laajimmalle levinnyt. Ulkonäöltään se poikkeaa suuresti muista vaahteralajeista, sillä sen lehdet muistuttavat saarnen (Fraxinus) lehtiä. Ne ovat päätöparisia, enimmäkseen viisilehdykkäisiä. Syysväri on keltainen.
Saarnivaahtera on kaksikotinen kasvi, jonka hedepuissa on tiheitä, pienikukkaisia huiskilokukintoja ja emipuissa pitkiä, riippuvia terttumaisia kukintoja. Puu kukkii aikaisin keväällä ennen lehtimistä, ja varsinkin hedekukinta voi olla näyttävä.
Saarnivaahtera on nopeakasvuinen pioneerilaji. Sitä on käytetty eroosion torjuntaan Kiinassa, jossa se on laajasti villiintynyt.
Mustilassa kasvaa siemenkeruumatkoilta peräisin olevia saarnivaahteroita muun muassa Lammastarhassa, kynäjalavametsikön (Ulmus laevis) laidassa.
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Saarnivaahtera
- Heimo
- Aceraceae
- Suku
- Acer
- Laji
- negundo
- Koko
- 6–10 m, kotiseudullaan jopa 20 m.
- Kotipaikka
- Pohjois-Amerikka, Guatemalasta Kanadan keskiosiin asti.
- Kuvaus
- Kaksikotinen, usein pensasmainen puu, jonka lehdet muistuttavat saarnen lehtiä.
- Kasvupaikka
- Valoisa, runsasravinteinen, tuoreehko hietamaa. Viihtyy sekä kuivissa että kosteissa kasvualustoissa.
- Menestyminen
- Vyöhykkeet I–IV (V).