# Arboretum Mustila

> Elimäki, Kouvola


## Pages

- [1992](https://mustila.fi/1992-2/): Ulmus americana amerikanjalava  K09-91-150   Quercus macrocarpa takiaistammi  K09-91-149   Fraxinus americana valkosaarni  K09-91-151   Rhus typhina samettisumakki  K09-91-174   Rhus aromatica tuoksusumakki  K09-91-173   Carya ovata liuskahikkori  K09-91-175   Carya cordiformis karvashikkori  K09-91-176   Catalpa speciosa trumpettipuu  K09-91-210   Gymnocladus dioica kentuckynkahvipuu  K09-91-209   Abies amabilis purppurapihta  K09-91-113  K09-89-001 Thuja plicata jättituija  K09-91-104  K09-89-010 […]
- [Lajiluettelo](https://mustila.fi/lajiluettelo/): Ulsike-lajiston kuvaukset ovat aikansa eli 1990-luvun lopun tuotteita. Allalinkitettyyn sisältöön on syytä suhtautua tästä näkökulmasta käsin, mielenkiintoisena lisätietona, ja tarkistaa esim. menestymiseen ja kasvupaikkavaatimuksiin liittyvät tieto arboretumin uusista kasvikuvauksista. 1. Abies amabilis  – purppurapihta I-II 2. Abies holophylla – ussurinpihta I-III 3. Abies veitchii – japaninpihta I-III 4. Abies mariesii – honsunpihta I-II 5. Chamaecyparis pisifera – hernesypressi I-II 6. Larix gmelinii var. japonica – kuriilienlehtikuusi I-IV 7. Larix kaempferi – japaninlehtikuusi […]
- [Muut kohteet ja palvelut](https://mustila.fi/muut_kohteet_ja_palvelut/): Mustilassa toimivat myös:    – Viinitila, viinimyymälä ja tilausravintola   – on nykyisin Mustila puutarha Piika ja Renki      –  Kahvila, käsityömyymälä ja taidenäyttely Ruokapaikkoja lähiseudulla » Majoitusta lähiseudulla » Opastetut kierrokset ja retket Elimäellä » Muita vierailukohteita lähiseudulla » Ruokapaikkoja lähiseudulla Neste K Alppiruusu: toistaiseksi suljettuna. Ravintola Taksvärkki, Loviisantie 2, Elimäen kirkonkylä, puh. 040 5069271 Ravintola […]
- [Ruskakalenteri](https://mustila.fi/ruskakalenteri/): Luettelossa olevilla puilla ja pensailla on erityisen näyttävä syysväri. Aikataulu on suurpiirteinen ja vaihtelee vuosittain säistä riippuen. Lisäksi syysvärin vaihtelu on suurta eri yksilöiden ja/tai alkuperien välillä erityisesti asteriskilla (*) merkityillä kasveilla. Hyvin aikaiset (elokuun lopusta lähtien) Acer barbinerve, viitavaahtera – keltainen–oranssiAcer mandshuricum, mantsurianvaahtera – viininpunainenFraxinus pennsylvanica, punasaarni – keltainenCrataegus douglasii, mustamarjaorapihlaja – viininpunainen Aikaiset […]
- [Kukintakalenteri](https://mustila.fi/kukintakalenteri/): Tämä lista on hyödyksi niille jotka suunnittelevat retkeä arboretumiin tai haluavat tietää mitä on nähtävää jonain tiettynä ajankohtana. Luettelossa olevilla puilla ja pensailla on suhteessa muihin ja vuodenaikaan erityisen näyttävä kukinta useimpina vuosina. Puistossa on toki muutakin nähtävää. Aikataulu on suurpiirteinen ja vaihtelee vuosittain ja säistä riippuen. Ensimmäiset kevätkukkijat (huhtikuun lopulla) Chionodoxa forbesii, kirjokevättähtiChionodoxa luciliae, isokevättähtiCorylus […]
- [Часто задаваемые вопросы](https://mustila.fi/usein_kysyttyja_kysymyksia/): Когда цветут азалии и рододендроны? Первые рододендроны (или, как их часто называют, ”альпийскикие розы”)  распускаются в начале мая, наиболее поздние сорта – в начале июля. Пик цветения вечнозеленых рододендронов обычно приходится на 2-3 недели июня, пик цветения азалий – на неделю раньше.  Hе стоит забывать, что в Арборетум Мустила стоит ехать не только ради того, […]
- [FAQ](https://mustila.fi/usein_kysyttyja_kysymyksia/): When do the rhododendrons flower? The first rhododendrons flower at the beginning of May and the last in early July. This means that the blossom on the evergreens is usually at its best in the second and third weeks of June, and on the azaleas about one week earlier. But remember that there are lots […]
- [Usein kysyttyjä kysymyksiä](https://mustila.fi/usein_kysyttyja_kysymyksia/): Mikä on arboretum? Arboretum tarkoittaa elävien puiden kokoelmaa. Sana on uuslatinaa, muodostettu 1830-luvulla Englannissa, jossa ensimmäiset varsinaiset arboretumit rakennettiin. Suomeksi se käännetään toisinaan puupuistoksi tai puulajipuistoksi. Arboretumeissa kasvaa tosin yleensä puiden lisäksi muitakin puuvartisia kasveja: pensaita, köynnöksiä ja varpuja. Arboretum voi olla puuvartisiin kasveihin erikoistunut kasvitieteellinen puutarha tai metsäpuisto tai yksityisen harrastajan kokoelmapuutarha. Tyypillistä on tutkimus […]
- [Alppiruusujen päivä](https://mustila.fi/alppiruusujen-paivat/): Alppiruusujen päivällä juhlistetaan vuosittain pääkukintakauden alkua touko-kesäkuun taitteessa. Vuonna 2026 päivä on sunnuntai 31.5.  Ohjelmassa on päivän teemaan painottuva opastettu kierros klo 13. Kierroksen hinta sisältyy arboretumin pääsymaksuun.
- [Museo](https://mustila.fi/museo/): Museo (tallinvintti) Arboretumin ja Mustilan tilan historiasta kertova näyttely sijaitsee arboretumin parkkipaikan vieressä tallin vintillä. Museo on avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun kahvilan aukioloaikoina sisäänpääsyn hintaan.
- [Toimisto](https://mustila.fi/toimisto/): Arboretum Mustilan toimisto sijaitsee Nikkarinmäen talossa kahvila-makasiinin vieressä. Toimisto on avoinna arkisin klo 8.00–16.00 ympäri vuoden. Sydäntalvella (joulukuun alusta tammikuun loppuun) arboretumissa on kuitenkin vain vähän väkeä töissä eikä toimistolla ole jatkuvaa päivystystä. Tällöin vierailusta on hyvä sopia etukäteen. Toimistosta voitte tilata: Taimi- ja siemenmyynti Muut kohteet ja palvelut Mustilan alueella Tiedustelut ja varaukset Arboretumin […]
- [Yleisöopastukset](https://mustila.fi/yleisoopastukset/): Yleisöopastukset ja -tilaisuudet Vilkkaimpina aikoina puistossa järjestetään ennalta ilmoitettuina kellonaikoina myös yleisöopastuksia, joihin jokainen voi tulla mukaan pääsymaksun hinnalla. Yleisöopastusten ajat näkyvät kesän tapahtumakalenterissa. Siellä näkyvät myös teemaretket, esitelmätilaisuudet ja muu matkailijoille suunnattu toiminta. 
- [Opastukset ryhmille](https://mustila.fi/opastukset-ryhmille/): Järjestämme ryhmille opastettuja kierroksia arboretumissa. Opastuksen sisältö ja kesto voidaan sopia ryhmän toiveiden mukaan. Tavallisesti opastus on runsaan tunnin mittainen ja vajaan kilometrin pituinen kävely puiston keskeisimmillä alueilla, vuodenajasta riippuen Atsalearinteellä, Alppiruusulaaksossa, Havuterassilla ja/tai Pähkinärinteessä. Opastus on mahdollinen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oppaana toimii arboretumin huippuasiantuntija. Alle puolentoista tunnin opastuksesta ryhmät maksavat arboretumin pääsymaksujen lisäksi arkisin 70 euroa / opas, viikonloppuisin […]
- [Vierailijoille](https://mustila.fi/vierailijoille/): Arboretum on avoinna vuoden jokaisena päivänä Arboretumin aukioloajat 2025   Ma–Su Huhtikuu–lokakuu 08:00–21:00 Marraskuu–maaliskuu 08:00–19:00   Puistokahvilan aukioloajat 2025   Ma–Pe La Su Toukokuu 10.00–18.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Kesäkuu   9.00–20.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Heinäkuu 10.00–18.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Elokuu 10.00–17.00 11.00–17.00 11:00–17.00 Syyskuu To-Pe 10.00–16.00 11.00–16.00 11:00–16.00 Lokakuu puoleenväliin asti kahvila arkisin suljettu 11.00–16.00 11.00–16.00 Poikkeavat aukioloajat: vapunpäivänä […]
- [Jäsenmerkki](https://mustila.fi/jasenmerkki/): Arboretum Mustilan Ystävät ry:n jäsenmerkki     Hopeinen rintamerkki Kuparoitu rintamerkki Arboretum Mustilan Ystävillä on nyt mahdollisuus ostaa tyylikäs rintamerkki, jota voi pitää vaatteeseen kiinnitettynä ilmaisemassa jäsenyyttä yhdistyksessämme. Merkki on kultasepäntyötä ja käy myös korusta. Ystävien jäsen taiteilija Tiina Poutanen suunnitteli yhdistyksemme tunnukseksi punatammen terhon. Punatammi (Quercus rubra) kuuluu Mustilan peruspuustoon, ja puun siemenenä tammen […]
- [Lumoava metsäpuisto - Arboretum Mustila](https://mustila.fi/lumoava-metsapuisto-arboretum-mustila/): Orders within EU or outside EUYou may order the book by using PayPal (www.paypal.com). Please, Send Money Online to mustilan.ystavat@nbl.fi Within EU: book 27,00 € + postage & handling 10,00 € = total 37,00 €.Outside EU: book 27,00 € + postage & handling 18,00 € = total 45,00 €.
- [Lumoava metsäpuisto - Arboretum Mustila](https://mustila.fi/lumoava-metsapuisto-arboretum-mustila/): Mustilan maineikkaasta Arboretumista on tehty ensimmäinen kuvakirja. Ja millainen kirja! Mustilan ystävien kokoama ja kustantama värikäs, 160-sivuinen Lumoava metsäpuisto – Arboretum Mustila vie suoraan ainutlaatuisen metsäpuiston vaihtuviin tunnelmiin, näkymiin ja kiehtoviin yksityiskohtiin.Kirja välittää puutarhanystävälle Mustilan runsasta antia paitsi elämysten, myös tiedon muodossa. Se sisältää yli sadan kiinnostavan, Arboretumissa menestyvän kasvin lyhyen esittelyn. Joukossa on lukuisia Suomessa harvoin […]
- [Mustilan ystävät](https://mustila.fi/mustilan-ystavat/): Arboretum Mustilan Ystävät ry kokoaa yhteen henkilöt ja yhteisöt, jotka haluavat jäsenyydellään tukea arboretumia ja sen tekemää työtä elinympäristömme kasvilajiston monipuolistamiseksi. Jäsenet pääsevät yhdistyksen kautta myös osallistumaan arboretumin ja sen toiminnan kehittämiseen. Tukiyhdistys ohjaa keräämiään varoja mm. uuden kasvimateriaalin hankintaan, uusien painotuotteiden tekemiseen tai tarvittaessa myös itse arboretumin hoitoon. Jäsenille Mustilan Kotikunnassäätiö on luvannut maksuttoman sisäänpääsyn […]
- [Yhteistyökumppanit](https://mustila.fi/yhteistyokumppanit/): Mustilan kasviaarteista vain muutamia, mm. makedonianmänty (Pinus peuce) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), on päätynyt laajamittaiseen tuotantoon ja suomalaisen taimistoviljelyn vakiolajistoon. Eri puolilla Suomea toimii kuitenkin joitain taimikasvattajia, jotka käyttävät taimituotannossaan monipuolisesti myös Mustilasta kerättyjä tai Arboretum Mustilan toimittamia kasvikantoja: Gulmarsfjordens Plantskola, Vågsäter 19, 45592 Munkedal, Sverige Heikki Linnan taimisto, Takalantie 17, 07500 Askola, puh. 040-8484949 Hongiston […]
- [Suuret puut](https://mustila.fi/suuret-puut/): Monumental trees Ilmoita paksu tai korkea puu (Suomessa) Biggest trees in America
- [Tavoitteet](https://mustila.fi/tavoitteet/): UKK-hankkeen tavoitteena on etsiä uusia talvenkestäviä koristekasvilajeja ja lisäyskantoja kotimaisen taimituotannon käyttöä varten. Käytännössä projektilla haetaan voimavaroja jo olemassaolevan runsaan kenttäkoeaineiston tulosten kokoamiseen, jatkokokeiden perustamiseen lupaavimmilla lajeilla sekä jo testatun ja hyväksihavaitun materiaalin tuotteistamiseen ja kotimaisen viljelyn käynnistämiseen. Projektin vanhimman perusmateriaalin muodostavat vuonna 1902 perustetun Arboretum Mustilan vanhoista koeistutuksista valitut parhaat lajit, jotka toistaiseksi puuttuvat […]
- [Tausta](https://mustila.fi/tausta/): Suomessa käytettiin vuonna 1995 avomaan koristekasvien hankintoihin 400 miljoonaa markkaa. Koristekasvien taimista lähes 70 prosenttia on 1990-luvulla tuotu ulkomailta. Vuonna 1990 tuotiin maahan puuvartisia koristekasveja yhteensä yli 6 miljoonaa kappaletta; luvussa eivät ole mukana maahantuodut marjakasvit, hedelmäpuut eivätkä perennat. Puuttumatta tässä yhteydessä tuonnin kansantaloudellisiin, ekologisiin tai työllisyysnäkökohtiin voidaan todeta, että etelästä Suomeen tuotu kasvimateriaali aiheuttaa […]
- [Projektit: UKK](https://mustila.fi/projektit-ukk/): Arboretumia hoitava Mustilan Kotikunnassäätiö käynnisti 1997 Maa- ja metsätalousministeriön avustuksella projektin, jonka tavoitteena oli valita uusia talvenkestäviä koristekasvilajeja sekä käynnistää valittujen lajien taimikasvatus. Käynnistettävän tuotannon avulla on tarkoitus lisätä puistojemme ja muiden viheristutusten lajirunsautta käyttäen Suomen ilmastoon soveltuvia testattuja ja talvenkestäviä lisäyskantoja. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen lajiluettelo Taimikasvattajat
- [Projektit: Ulsike](https://mustila.fi/projektit-ulsike/): Arboretum Mustila aloitti vuonna 1992 ulkomaisten kasvilajien menestymistä selvittävän kasvatuskokeiluprojektin. Kasviharrastajat ympäri Suomen tilasivat Mustilan Arboretumilta ennestään vähän tai ei lainkaan viljeltyjä kasvilajeja jokakeväisenä siemenkirjeenvaihtona vuosina 1992–1997. Kasvien menestymistä seurattiin seurantaraporttien avulla vuosituhannen vaihteeseen asti. Kasviharrastajien arvokkaat raportit muodostavat omalta osaltaan kuvaa siitä, miten projektiin valitut lajit soveltuvat Suomen ilmastoon. Allaolevat kasvikuvaukset jaettiin siemenkirjeiden yhteydessä […]
- [Muuta kasvitietoa](https://mustila.fi/muuta-kasvitietoa/): Tutustu Mustilan kasveihin ja kasvihankkeisiin klikkaamalla yläpalkin valikosta avautuvia otsikoita.
- [Muut alueet](https://mustila.fi/muut-alueet/): Länsi-Venäjä Venäjältä ei ole tuotu kovinkaan montaa kasvilajia, mutta niiden merkitys on niin Mustilan kuin koko Suomenkin dendrologian kannalta erittäin suuri. Siperianpihta (Abies sibirica), siperiansembra (Pinus cembra ssp. sibirica) sekä siperianlehtikuusi (Larix sibirica) on kaikki tuotu Suomeen jo 1700- ja 1800-lukujen aikana ja ne kuuluvat yhä yleisimpien Suomessa viljeltyjen ulkomaisten havupuiden joukkoon.  Kaukasia ja Vähä-Aasia Kaukasus-vuoristossa ja […]
- [Kaukoitä](https://mustila.fi/kaukoita/): Mustilalle erittäin tärkeä kasvien hankinta-alue on ollut Kaukoitä. Siellä on runsaasti Suomen ilmastoa vastaavia alueita. Pohjois-Amerikan vastaaviin alueisiin verrattuna kesät ovat siellä viileämpiä, vastaten paremmin Suomea. Toisaalta monsuunin vaikutuksesta vuodenaikojen vaihtelu on siellä hyvin säännönmukaista, mikä joskus aiheuttaa vaikeuksia sikäläisten kasvien sopeutumisessa Suomen oikukkaisiin kevät- ja syyssäihin. Alueen kasvillisuus selvisi jääkausista vähäisin vaurioin ja puitten […]
- [Eurooppa](https://mustila.fi/eurooppa/): Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen, minkä seurauksena tämän alueen kasvien menestyminen meidän oloissamme on epävarmaa. Näin ollen sopivien lajien etsiminen onkin pääasiallisesti keskittynyt vuoristoihin, joissa ilmasto korkeuden myötä muuttuu meidän ilmastoamme vastaavaksi (oroboreaaliset alueet). Esimerkiksi serbiankuusi (Picea omorika) on peräisin Sarajevon lähteltä 1000–1500 m korkeudelta, ja makedonianmänty (Pinus peuce) Bulgarian Rilavuoristosta. Alpeilta ovat peräisin […]
- [Mistä kestävät kasvit tulevat?](https://mustila.fi/mista-kestavat-kasvit-tulevat/): Yli sadan vuoden aikana Mustilaan on tuotu tuhansia siemen- ja taimieriä kasveja eri puolilta maailmaa. Kaikki näistä kasveista eivät suinkaan ole menestyneet toivotulla tavalla. Parhaiten menestyvät puut ovat peräisin alueilta, joiden ilmasto muistuttaa mahdollisimman paljon Suomea. Mitä enemmän alkuperäalueen ilmasto poikkeaa Suomen oloista, sitä huonommin kasvit ovat menestyneet. Tämä on osoittautunut yli sadan vuoden kokemuksella […]
- [Mustila kasvupaikkana](https://mustila.fi/mustila-kasvupaikkana/): Maantieteellinen sijainti Arboretum Mustila sijaitsee boreaalisen havumetsävyöhykkeen eteläreunalla kohdassa 60° 44’ pohjoista leveyttä ja 26° 29’ itäistä pituutta. Suomenlahdelle on matkaa noin 25 kilometriä. Arboretumin korkein kohta (Kenkäkallio) kohoaa 76 m merenpinnan yläpuolelle ja alavimmat alueet (Tammimetsä) ovat noin 40 m mpy. Hedelmäpuiden ja koristekasvien menestymisvyöhykkeiden mukaisen jaon perusteella Mustila on II- ja III-menestymisvyöhykkeiden rajalla. Arboretumin alueella […]
- [Esittely](https://mustila.fi/esittely/): Arboretum Mustila on vuonna 1902 perustettu, Kymenlaakson Elimäellä sijaitseva Suomen suurin arboretum eli puulajipuisto. Yleisölle avoimessa, 120 hehtaarin puistometsässä ja metsäpuutarhassa kasvaa satoja ulkomaisia ja kotimaisia puita ja pensaita tunnelmallisina kokonaisuuksina. Arboretumia ylläpitävä Mustilan Kotikunnassäätiö tutkii edelleen puuvartisten kasvien viljelyä ja kasvatusta, ja myös myy harvinaisten kasvien siemeniä ja taimia. Aukioloajat Ajo-ohjeet Tapahtumat Yhteystiedot Arboretum […]
- [Kasvi Updater](https://mustila.fi/kasvi-updater/): [update_plants]
- [Kasvi Updater](https://mustila.fi/kasvi-updater/): [update_plants]
- [Kasvi Updater](https://mustila.fi/kasvi-updater/): [update_plants]
- [Kasvi Updater](https://mustila.fi/kasvi-updater/): [update_plants]
- [Plantor](https://mustila.fi/kasviesittely/): I Arboretum Mustila växer över 100 arter av barrträd och omkring 200 arter lövträd samt hundratals buskar och perenner. Vi har valt ut 500 växter som vi har beskrivit för våra besökare på webben och i parken. Växterna är försedda med namnskyltar. Förord till växtbeskrivningarna Barrträd I Arboretum Mustila växer över 100 arter barrträd. De […]
- [Растения Арборетума](https://mustila.fi/kasviesittely/): В Арборетуме «Мустила» произрастает свыше 100 видов хвойных и около 200 видов лиственных деревьев, а также сотни кустарников и многолетних травянистых растений. К настоящему моменту тексты описаний составлены для 500 ключевых видов растений парка. Johdanto kasviesittelyihin Хвойные деревья В Арборетуме «Мустила» произрастет свыше 100 видов хвойных деревьев. К основным родам хвойных деревьев Арборетума относятся: Oткрыть […]
- [Plants](https://mustila.fi/kasviesittely/): Nearly 100 conifer species, more than 200 broad-leaved tree species and numerous shrubs, vines, bulbs and perennials have been planted in Arboretum Mustila. We are pleased to introduce here a selection of 500 labelled plant species from the Arboretum. The texts were prepared by a team in 2010 and are presently (2022-2023) under revision. There is no […]
- [Kasviesittely](https://mustila.fi/kasviesittely/): Arboretum Mustilassa kasvaa yli 100 havupuulajia ja noin 200 lehtipuulajia sekä satoja pensaita ja perennoja. Valitsimme puistosta 500 nimikyltin saanutta kasvia, joista kirjoitimme puisto- ja verkkovieraitamme varten esittelytekstit. Tekstit on kirjoitettu 2010 ja päivitetty havupuiden osalta syksyllä 2021. Muiden kasvien osalta tarkistustyö saatetaan päätökseen talven 2022-2023 aikana. Arboretum Mustilan kasveista ei toistaiseksi ole olemassa kattavaa […]
- [Etusivu](https://mustila.fi/):  ARBORETUM MUSTILA Tulevaisuuden puiden etsintää vuodesta 1902 Ilmoitustaulu Mustila on elämyksellinen ja opettavainen kesäretkikohde (tiedote 17.6.2026) Arboretum on täynnä katseltava ja koettavaa. Viitisensataa puulajia ja -lajiketta ja vielä suurempi määrä eksoottisia pensaita, köynnöksiä ja metsäperennoja antavat elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Juhannuksena myöhäisemmät alppiruusut ja atsaleat jatkavat vielä kukkimistaan. Kukkinusvuorossa ovat myös lukuisat isot ja pienet metsäpuutarhan […]
- [Etusivu](https://mustila.fi/):  ARBORETUM MUSTILA Tulevaisuuden puiden etsintää vuodesta 1902 Ilmoitustaulu Mustila on elämyksellinen ja opettavainen kesäretkikohde (tiedote 17.6.2026) Arboretum on täynnä katseltava ja koettavaa. Viitisensataa puulajia ja -lajiketta ja vielä suurempi määrä eksoottisia pensaita, köynnöksiä ja metsäperennoja antavat elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Juhannuksena myöhäisemmät alppiruusut ja atsaleat jatkavat vielä kukkimistaan. Kukkinusvuorossa ovat myös lukuisat isot ja pienet metsäpuutarhan […]
- [Etusivu](https://mustila.fi/):  ARBORETUM MUSTILA Tulevaisuuden puiden etsintää vuodesta 1902 News Headline Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Headline Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Headline Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. […]
- [Etusivu](https://mustila.fi/):  ARBORETUM MUSTILA Tulevaisuuden puiden etsintää vuodesta 1902 Ilmoitustaulu Mustila on elämyksellinen ja opettavainen kesäretkikohde (tiedote 17.6.2026) Arboretum on täynnä katseltava ja koettavaa. Viitisensataa puulajia ja -lajiketta ja vielä suurempi määrä eksoottisia pensaita, köynnöksiä ja metsäperennoja antavat elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Juhannuksena myöhäisemmät alppiruusut ja atsaleat jatkavat vielä kukkimistaan. Kukkinusvuorossa ovat myös lukuisat isot ja pienet metsäpuutarhan […]
- [UudetSivut](https://mustila.fi/uudet-nettisivut/): UUDET NETTISIVUT TÄSTÄ
- [Sample Page](https://mustila.fi/sample-page/): This is an example page. It’s different from a blog post because it will stay in one place and will show up in your site navigation (in most themes). Most people start with an About page that introduces them to potential site visitors. It might say something like this: Hi there! I’m a bike messenger […]
- [Ulsike 1994: 64. Fraxinus nigra - mustasaarni](https://mustila.fi/ulsike-1994-64-fraxinus-nigra-mustasaarni/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-214 alkuperä: Thunder Bay, Ontario Pohjois-Amerikan useista luonnonvaraisista saarnilajeista mustasaarni on kaikkein pohjoisin. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu pitkälle Suurten järvien pohjoispuolelle, mutta se ei ulotu yhtä kauas […]
- [Ulsike 1994: 63. Quercus macrocarpa - takiaistammi](https://mustila.fi/ulsike-1994-63-quercus-macrocarpa-takiaistammi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-305 alkuperä: Morden, Manitoba, Kanada 49 10′ x 98 10′ Kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja koillisosista rajoittuen pohjoisessa Manitoban eteläosaan, idässä Quebecin eteläosaan, etelässä Kentuckyyn ja Missouriin tehden […]
- [Ulsike 1994: 62. Crataegus grus-galli - kannusorapihlaja](https://mustila.fi/ulsike-1994-62-crataegus-grus-galli-kannusorapihlaja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-355 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA Pohjois-Amerikasta tunnetaan kymmenittäin orapihlajalajeja. Vain pieni osa näistä on puumaisia. Kannusorapihlaja saattaa kasvaa jopa kymmenmetriseksi pieneksi puuksi, toisaalta se saattaa […]
- [Ulsike 1994: 61. Cercis canadensis - nuppupuu](https://mustila.fi/ulsike-1994-61-cercis-canadensis-nuppupuu/): koe-erän tunnus: (K09-93-319 tai) K09-93-343 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA Nuppupuu on pieni, nopeakasvuinen puu, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Suurten järvien alueen eteläosiin. Se hakeutuu harvalukuisena useiden metsätyyppien kenttäkerrokseen jääden alispuuksi. Yleensä sitä tavataan kalkkirikkailla alueilla ja se karttaa happamia kasvupaikkoja. Legendan mukaan Juudas Iskariot hirttäytyi erääseen tämän lajin sukulaispuuhun (C. siliquastrum) ja […]
- [Ulsike 1994: 59.-60. Acer negundo - saarnivaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1994-59-60-acer-negundo-saarnivaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-190 tai K09-93-261 alkuperä: Delta, Manitoba, Kanada tai Mound, Minnesota, USA Saarnivaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja on laajimmalle levinnyt sikäläinen vaahteralaji. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Meksikonlahdelta aina […]
- [Ulsike 1994: 58. Ptelea trifoliata - Ptelea](https://mustila.fi/ulsike-1994-58-ptelea-trifoliata-ptelea/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-277 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA Ptelea on aromaattinen pensas tai pieni puu. Se on kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja kaakkoisosista. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Meksikosta aina […]
- [Ulsike 1994: 57. Viburnum trilobum - amerikanheisi](https://mustila.fi/ulsike-1994-57-viburnum-trilobum-amerikanheisi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-166 alkuperä: Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada, lisäyslähde: Indian Head, Saskatchewan, Kanada 50 42′ x 103 35′ Amerikanheisi on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sitä tavataan Atlantin rannikolta lähes Tyynelle […]
- [Ulsike 1994: 56. Viburnum lentago - kiiltoheisi](https://mustila.fi/ulsike-1994-56-viburnum-lentago-kiiltoheisi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-189 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Morden, Manitoba, Kanada Kiiltoheisi on pohjoisimpia sukunsa edustajia Pohjois-Amerikassa. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu hyvän matkaa Kanadan puolelle, ja sen on todettu menestyvän meillä […]
- [Ulsike 1994: 55. Rhus typhina - samettisumakki](https://mustila.fi/ulsike-1994-55-rhus-typhina-samettisumakki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-339 alkuperä: Poplar, Wisconsin, USA Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista rajoittuen pohjoisessa Ontarioon ja Quebeciin, idässä Atlantiin, etelässä Delawaren lounaisosiin, mahdollisesti etelämmäksikin, sekä lännessä Tennesseehen. Samettisumakki on Suomessa mahdollisesti […]
- [Ulsike 1994: 54. Rhus glabra - silosumakki](https://mustila.fi/ulsike-1994-54-rhus-glabra-silosumakki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-176 alkuperä: Keewatin, Ontario, Kanada Silosumakki on alueen lähes kymmenestä sumakkilajista levinneisyydeltään kaikkein pohjoisin ja samalla lajeista yleisin. Sen luontainen esiintymisalue on lähinnä itäinen Pohjois-Amerikka, vaikka sen […]
- [Ulsike 1994: 52.-53. Quercus rubra - punatammi](https://mustila.fi/ulsike-1994-52-53-quercus-rubra-punatammi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-239 tai K09-93-240 alkuperä: Chanhassen, Minnesota, USA tai Cedar Junction Forest, Wisconsin, USA Pohjois-Amerikan kymmenistä tammilajeista punatammi ja takiaistammi ovat kaikkein pohjoisimpia. Punatammea on viljelty meillä aina […]
- [Ulsike 1994: 51. Prunus americana - amerikanluumu](https://mustila.fi/ulsike-1994-51-prunus-americana-amerikanluumu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-323 alkuperä: Mound, Minnesota, USA Pohjois-Amerikassa tavataan luonnonvaraisena useita luumulajeja, joista kaksi ulottavat luontaisen alueensa aina Kanadan eteläosiin saakka. Amerikanluumu on näistä eteläisempi laji. Se on hyvin […]
- [Öinen taidevaellus lauantaina 23.9.2023 klo 18-21](https://mustila.fi/oinen-taidevaellus-lauantaina-23-9-2023-klo-18-21/): Taidetta, tunnelmaa ja pimenevän syysillan lumoa koko perheelle.
- [Ulsike 1994: 50. Juniperus virginiana - kynäkataja](https://mustila.fi/ulsike-1994-50-juniperus-virginiana-kynakataja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-259 alkuperä: Chanhassen, Minnesota, USA Kynäkataja on yksi Pohjois-Amerikan yli kymmenestä luonnonvaraisesta katajalajista. Se on kotoisin USA:n itäosista ja on melko eteläinen laji, jonka luontainen pohjoisraja on […]
- [Ulsike 1994: 49. Juglans nigra - mustajalopähkinä](https://mustila.fi/ulsike-1994-49-juglans-nigra-mustajalopahkina/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-380 alkuperä: tuntematon, Lisäyslähde: Chanhassen, Minnesota, USA Pohjois-Amerikan jalopähkinälajeista vain amerikanjalopähkinä ja mustajalopähkinä ulottavat luontaisen levinneisyytensä aina Kanadaan saakka. Amerikanjalopähkinä on yleensä parhaiten menestynyt, kun taas mustajalopähkinä […]
- [Ulsike 1994: 48. Ilex verticillata - kesälaakeri](https://mustila.fi/ulsike-1994-48-ilex-verticillata-kesalaakeri/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-324 alkuperä: Abbotsford, Wisconsin, USA 45 00’N x 90 30’W Kesälaakeri on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja koillisosista. Se on kesävihanta pensas, vaikka sen sukuun kuuluu myös ainavihantia […]
- [Ulsike 1994: 47. Gleditsia triacanthos - kolmioka](https://mustila.fi/ulsike-1994-47-gleditsia-triacanthos-kolmioka/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-279 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA 44 50’N x 93 30’W Kolmioka on kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja itäosista. Sen luontainen levinneisyysalue on verraten eteläinen ulottuen pohjoisessa […]
- [Ulsike 1994: 45.-46. Fraxinus pennsylvanica - punasaarni](https://mustila.fi/ulsike-1994-45-46-fraxinus-pennsylvanica-punasaarni/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-170 tai K09-93-173 alkuperä: Delta, Manitoba, Kanada tai Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada Punasaarni on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on alueen laajimmalle levinnyt saarnilaji. Sen luontainen alue ulottuu […]
- [Ulsike 1994: 44. Aesculus octandra - keltahevoskastanja](https://mustila.fi/ulsike-1994-44-aesculus-octandra-keltahevoskastanja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-252 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA Keltahevoskastanja on sukua meillä yleensä viljellylle eurooppalaiselle balkaninhevoskastanjalle (Aesculus hippocastanum). Pohjois-Amerikasta tunnetaan useita hevoskastanjalajeja, joista nyt kuvattu keltahevoskastanja sekä ohionhevoskastanja […]
- [Puistokartta](https://mustila.fi/puistokartta/): 1. Arboretumin toimisto ja Puistokahvila 2. Tallinvintti (museo) 3. Mustila Puutarhan taimimyymälä (aiemmin Mustilan taimitarhat) 4. Mustila Viini ja Viinitupa 5. Piika ja Renki Location
- [Ulsike 1993: 43. Prunus mandshurica - mantsurianaprikoosi](https://mustila.fi/ulsike-1993-43-prunus-mandshurica-mantsurianaprikoosi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-007 alkuperä: Habarovsk, Venäjä Mantsurianaprikoosi on kotoisin Kiinan koillisosasta, ns. Mantsuriasta sekä Pohjois-Koreasta. Laji on pieni 3 – 5 m korkea puu tai pensas. Se kukkii runsaasti […]
- [Ulsike 1993: 42. Pinus aristata - aristatamänty](https://mustila.fi/ulsike-1993-42-pinus-aristata-aristatamanty/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-021 alkuperä: Carson, New Mexico, USA, 3 000 m.m.p.y. 37 00′ x 106 00′ Aristatamänty (engl. Fox Tail Pine tai Bristlecone Pine) kasvaa eteläisten Kalliovuorten rinteiden ylimmissä […]
- [Ulsike 1993: 41. Pinus monticola - vuoristovalkomänty](https://mustila.fi/ulsike-1993-41-pinus-monticola-vuoristovalkomanty/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-115 alkuperä: Revelstoke, B.C., Kanada, 51 01′ x 118 10′ 690 m.m.p.y. Pinus monticola kasvaa Kalliovuorilla Brittiläisestä Kolumbiasta Idahoon ja Montanaan sekä lähempänä rannikkoa Washingtonista Oregoniin ja edelleen […]
- [Uudet kestävät koristekasvit (UKK): Hankkeen tavoitteet](https://mustila.fi/uudet-kestavat-koristekasvit-ukk-hankkeen-tavoitteet/): UKK-hankkeen tavoitteena on etsiä uusia talvenkestäviä koristekasvilajeja ja lisäyskantoja kotimaisen taimituotannon käyttöä varten. Käytännössä projektilla haetaan voimavaroja jo olemassaolevan runsaan kenttäkoeaineiston tulosten kokoamiseen, jatkokokeiden perustamiseen lupaavimmilla lajeilla sekä jo testatun ja hyväksihavaitun materiaalin tuotteistamiseen ja kotimaisen viljelyn käynnistämiseen. Projektin vanhimman perusmateriaalin muodostavat vuonna 1902 perustetun Arboretum Mustilan vanhoista koeistutuksista valitut parhaat lajit, jotka toistaiseksi puuttuvat […]
- [Uudet kestävät koristekasvit (UKK): Hankkeen tausta](https://mustila.fi/uudet-kestavat-koristekasvit-ukk-hankkeen-tausta/): Suomessa käytettiin vuonna 1995 avomaan koristekasvien hankintoihin 400 miljoonaa markkaa. Koristekasvien taimista lähes 70 prosenttia on 1990-luvulla tuotu ulkomailta. Vuonna 1990 tuotiin maahan puuvartisia koristekasveja yhteensä yli 6 miljoonaa kappaletta; luvussa eivät ole mukana maahantuodut marjakasvit, hedelmäpuut eivätkä perennat. Puuttumatta tässä yhteydessä tuonnin kansantaloudellisiin, ekologisiin tai työllisyysnäkökohtiin voidaan todeta, että etelästä Suomeen tuotu kasvimateriaali aiheuttaa […]
- [Ulsike 1993: 40. Pinus edulis - pähkinämänty](https://mustila.fi/ulsike-1993-40-pinus-edulis-pahkinamanty/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-029 alkuperä: San Juan, New Mexico, USA, 2 500 m.m.p.y. 37 00′ x 108 00′ Pinus edulis on eteläisten Kalliovuorten kuivien rinteiden puulaji. Arizonassa ja New Mexicossa sen […]
- [Ulsike 1993: 39. Pinus flexilis - kalliovuortensembra](https://mustila.fi/ulsike-1993-39-pinus-flexilis-kalliovuortensembra/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-028 alkuperä: Arapaho, Colorado, USA, 3 200 m.m.p.y. Kasvaa lähinnä Kalliovuorten itäosissa Meksikosta aina Albertan länsirajalle saakka. Kasvualueen korkeus vaihtelee 1 500 metristä 4 000 metriin. Puu […]
- [Ulsike 1993: 38. Prunus maackii - tuohituomi](https://mustila.fi/ulsike-1993-38-prunus-maackii-tuohituomi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-010 alkuperä: Vladivostok, Venäjä Tuohituomi on kotoisin kaukoidästä verraten mantereiselta alueelta ja se on todettu kestäväksi meillä aina Oulua myöten. Laji on erittäin koristeellinen leveine latvuksineen ja […]
- [Ulsike 1993: 37. Tsuga heterophylla - lännenhemlokki](https://mustila.fi/ulsike-1993-37-tsuga-heterophylla-lannenhemlokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-036 aikuperä: Crescent Spur, B.C.,Kanada, 53 34 N x 120 45 W.850 m.m.p.y. Laji kasvaa Yhdysvaltojen ja Kanadan länsirannikolla Kaliforniasta Alaskaan saakka. Hemlokkisukuun kuuluu noin 10 eri […]
- [UKK: 31. Pyrus ussuriensis - ussurinpäärynä](https://mustila.fi/ukk-31-pyrus-ussuriensis-ussurinpaaryna/): Luontainen levinneisyys Ussurinpäärynä on kotoisin Kaukoidästä, jossa sitä esiintyy Koreassa, Kiinassa, Venäjällä sekä Japanin eteläosissa. Sitä on viljelty lisäksi vuosisatojen ajan ja näitä jalostettuja kantoja on todennäköisesti sekoittunut luonnonkantoihin. Lajikuvaus Ussurinpäärynä kasvaa luontaisesti 15 metrin pituiseksi, pyöreälatvuksiseksi puuksi. Ussurinpäärynän lehdet ovat koristeellisia, sahalaitaisia ja soikeita. Ne ovat kesällä tummanvihreitä muuttuen syksyllä parhaimmillaan tummanpunaisiksi. Ussurinpäärynä kukkii […]
- [UKK: 30. Pterocarya rhoifolia - japaninsiipipähkinä](https://mustila.fi/ukk-30-pterocarya-rhoifolia-japaninsiipipahkina/): Luontainen levinneisyys Japaninsiipipähkinä on kotoisin Japanin etelä- ja keskiosista. Pohjoisella Hokkaidon saarella sitä ei esiinny. Sitä kasvaa tulvakorvissa ja suon reunoilla sekä jokien ja järvien rannoilla. Lajikuvaus Siipipähkinöillä on näyttävät saarnimaiset, parhaimmillaan jopa 40 cm pitkät ja 15-21-lehdykkäiset lehdet sekä 20-40 cm pitkät roikkuvat hedelmänorkot, joihin “siipipähkinät” ovat kiinnittyneet. Roikkuvat norkot antavat puulle loppukesästä hyvin […]
- [UKK: 29. Prunus sargentii - rusokirsikka](https://mustila.fi/ukk-29-prunus-sargentii-rusokirsikka/): Luontainen levinneisyys Rusokirsikkaa esiintyy Korean niemimaalla sekä Japanissa ja Sahalinin eteläosissa. Sitä kasvaa lähinnä runsasravinteisissa lehtimetsissä. Lajikuvaus Rusokirsikka on kotiseudullaan jopa 15 metriä pitkä puu, joskin pohjoiset kannat ovat tätä pienempiä. Näihin luetaan tässä rusokirsikan pohjoinen rotu (P. sargentii  var. sachalinensis, P. sachalinensis.) Viljelyssä puut ovat jääneet 5-8 metrin pituisiksi ja yhtä leveiksi puiksi. Rungon kuori on […]
- [UKK: 26. Phellodendron amurense - amurinkorkkipuu](https://mustila.fi/ukk-26-phellodendron-amurense-amurinkorkkipuu/): Luontainen levinneisyys Amurinkorkkipuu, johon tässä luetaan kuuluvaksi myös sen Sahalinin saarella esiintyvä maantieteellinen rotu (P.sachalinense, P. amurense var. sachalinense) kasvaa Kaukoidässä Korean niemimaalla, Kiinassa sekä Venäjällä sekä Sahalinin saarella. Se esiintyy yhdessä muiden lehtipuiden kanssa sekä vaativien havupuiden seurassa runsasravinteisissa rinnemetsissä ja jokilaaksoissa. Lajikuvaus Amurinkorkkipuu kasvaa luontaisesti 20 metrin pituiseksi, mutta viljelyssä se jää hieman pienemmäksi, 12-15 […]
- [Ulsike 1993: 36. Actinidia arguta - japaninlaikkuköynnös](https://mustila.fi/ulsike-1993-36-actinidia-arguta-japaninlaikkukoynnos/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-006 alkuperä: Vladivostok, Venäjä Japaninlaikkuköynnös on kotoisin Japanista sekä Kiinan koillisosista ja Venäjältä. Laikkuköynnökset ovat joko tukeen nojaavia köynnöksiä tai rentoja pensaita. Suomessa viljellään koristekasveina kolmea lajia, […]
- [UKK: 25. Oplopanax horridus - pirunnuija](https://mustila.fi/ukk-25-oplopanax-horridus-pirunnuija/): Luontainen levinneisyys Pirunnuija on kotoisin Pohjois-Amerikan länsirannikolta Kalifornian ja Alaskan väliseltä alueelta. Sisämaassa sen levinneisyyttä rajoittavat vuoristot. Lajikuvaus Pirunnuija on pystyhaarainen pensas, joka kasvaa noin 2 metrin mittaiseksi. Pitkäruotisissa, suurissa lehdissä on runsaasti piikkejä joka puolella, myös päällä. Kukinto on pystykasvuinen terttu, johon muodostuu pieniä, punaisia marjoja. Lehdillä ei ole syysväriä. Menestyminen sekä viljely meillä […]
- [UKK: 24. Magnolia sieboldii - pensasmagnolia](https://mustila.fi/ukk-24-magnolia-sieboldii-pensasmagnolia/): Luontainen levinneisyys Pensasmagnolia on kotoisin Kaukoidästä, missä sitä kasvaa Kiinassa, Korean niemimaalla, Venäjällä sekä Japanin eteläisillä saarilla happamilla mailla. Lajikuvaus Pensasmagnolia on 2-3 metrin mittainen pensas. Lehdet ovat leveänsoikeita, ehytlaitaisia, kooltaan 6-15 cm. Väriltään ne ovat päältä vaaleanvihreitä ja alta sinivihreitä. Ne saavat vaaleankeltaisen syysvärin. Kukat ovat 4 cm kokoisia, väriltään valkoisia, terälehdiltään suuria. Hedelmä […]
- [UKK: 23. Magnolia kobus - japaninmagnolia](https://mustila.fi/ukk-23-magnolia-kobus-japaninmagnolia/): Luontainen levinneisyys Japaninmagnoliaa esiintyy koko Japanin alueella. Pohjoisessa se ei aivan ulotu Hokkaidon pohjoisrannalle. Se kasvaa luontaisesti kosteissa suonlaidoissa ja metsänreunoissa. Lajikuvaus Japaninmagnolia on kotiseudullaan 10-12 metrin pituiseksi kasvava puu tai puumainen pensas. Se kukkii ennen lehtien puhkeamista kermanvalkoisin, jopa kymmensenttisin miedosti tuoksuvin kukin. Lehdet ovat vihreät, ehytlaitaiset, noin 10 cm pituiset ja ne saavat […]
- [UKK: 21. Fraxinus mandshurica - mantsuriansaarni](https://mustila.fi/ukk-21-fraxinus-mandshurica-mantsuriansaarni/): Luontainen levinneisyys Mantsuriansaarni on nimensä mukaisesti kotoisin Kiinasta, Venäjän itäisimmistä osista ja Japanista. Lajikuvaus Mantsuriansaarni on luontaisilla alueillaan keskikokoinen puu, joka kasvaa 25 metrin pituiseksi. Sen lehdet muistuttavat meikäläisen saamien lehtiä, mutta lehdykät ovat yleensä suurempia. Runko on harmaa, mutta ei vanhana yhtä kauniskuvioinen kuin lehtosaarnella. Hedelmä on melko paljon kotimaisen saarnen hedelmän kaltainen melamainen […]
- [UKK: 22. Juglans spp. - jalopähkinät](https://mustila.fi/ukk-22-juglans-spp-jalopahkinat/): Luontainen levinneisyys Tässä käsitellään kolmea lajia: amerikanjalopähkinää (Juglans cinerea), japaninjalopähkinää (J. ailantifolia) ja mantsurianjalopähkinää (J. mandshurica). Niiden nimet kertovat suoraan kotiseudun. Amerikanjalopähkinää esiintyy mantereen koillisissa osissa, mutta se ei juuri esiinny Kanadan alueella luontaisesti. Japaninjalopähkinää esiintyy Japanin kaikilla saarilla Kiushulta Hokkaidolle saakka. Lisäksi lajia kasvaa harvinaisena Kuriileilla ja Sahalinin eteläosissa. Mantereella sitä ei esiinny. Mantsurianjalopähkinä […]
- [UKK: 20. Cercidiphyllum japonicum - katsura](https://mustila.fi/ukk-20-cercidiphyllum-japonicum-katsura/): Luontainen levinneisyys Katsura on kotoisin Japanista, jossa sitä kasvaa kaikilla saarilla. Lajikuvaus Katsura on jopa 30 metrin pituiseksi kasvava lehtipuu, joka meillä jää tätä huomattavasti pienemmäksi, 5-8 metrin pituiseksi pikkupuuksi. Kuori on jo nuorena uurteinen, väriltään harmaa. Lehdet ovat melkein pyöreitä, nyhälaitaisia, päältä vihreitä ja alta sinivihreitä. Ne saavat keltaisen syysvärin. Kukat ja hedelmät ovat […]
- [UKK: 19. Betula alleghaniensis - keltakoivu](https://mustila.fi/ukk-19-betula-alleghaniensis-keltakoivu/): Luontainen levinneisyys Keltakoivu on pohjoisamerikkalainen laji, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu mantereen koillisosiin Suurilta järviltä itään. Se ulottaa alueensa havupuuvyöhykkeen rajalle saakka. Lajikuvaus Keltakoivu kasvaa luontaisilla alueillaan komeaksi, 30 metrin mittaiseksi puuksi. Viljeltynä se jää tätä pienemmäksi. Kasvupaikasta riippuen puut ovat meillä 5-15 metrin pituisia. Nimensä keltakoivu on saanut keltaisesta puuaineestaan, joka on arvokasta. Rungon kuori […]
- [Ulsike 1993: 35. Juglans ailanthifolia - japaninjalopähkinä](https://mustila.fi/ulsike-1993-35-juglans-ailanthifolia-japaninjalopahkina/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-014 alkuperä: Habarovsk, Venäjä Japaninjalopähkinää pidetään meillä viljeltävistä jalopähkinälajeista kestävimpänä. Se on kotoisin Kaukoidästä: Japanista, Sachalinin eteläkärjestä sekä aivan Amurin suistosta. Jalopähkinät ovat meillä viljeltävistä lehtipuista ehkä […]
- [UKK: 18. Aesculus hybr. - hevoskastanjaristeymät](https://mustila.fi/ukk-18-aesculus-hybr-hevoskastanjaristeymat/): Luontainen levinneisyys Maapallon ilmastollisesti kaikkein kestävin hevoskastanjalaji on pohjoisamerikkalainen ohionhevoskastanja (Aesculus glabra). Se on kotoisin nimensä mukaisesti Suurten järvien eteläpuolelta, Ohiosta ja sen länsipuolelta aina Teksasiin saakka. Toinen lähes yhtä kestävä laji on keltahevoskastanja (A. octandra), jonka levinneisyysalue on hieman eteläisempi. Molempia lajeja viljellään huomattavasti pohjoisempana ja ne ovat osoittautuneet hämmästyttävän kestäviksi verrattuna eteläiseen kotipaikkaansa. […]
- [UKK: 17. Acer triflorum - huntuvaahtera](https://mustila.fi/ukk-17-acer-triflorum-huntuvaahtera/): Luontainen levinneisyys Huntuvaahteraa esiintyy Korean niemimaalla sekä sen pohjoispuolisessa Kiinassa. Se kasvaa metsänreunoissa ja rinteillä. Lajikuvaus Huntuvaahtera on luontaisilla alueillaan pieni puu tai pensas, joka kasvaa 10 metrin pituiseksi. Viljeltynä se jää pienemmäksi. Meillä lähes seitsemänkymmentävuotiaat huntuvaahterat ovat 4-5 metrin pituisia pieniä, mutkarunkoisia puita. Niillä on hilseilevä kuori, joka paljastaa kanelinruskean sisemmän kuoren. Nämä värit […]
- [UKK: 16. Acer spicatum - tähkävaahtera](https://mustila.fi/ukk-16-acer-spicatum-tahkavaahtera/): Luontainen levinneisyys Tähkävaahtera kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan koillisosissa USA:n ja Kanadan alueilla Suurten järvien itäpuolisilla alueilla. Lajikuvaus Tähkävaahtera on pystykasvuinen pensas, joka saattaa luontaisilla alueillaan yltää 8 metrin mittaan. Meillä se on jäänyt tätä pienemmäksi, 4-5 metrin pituiseksi. Rungon kuori pysyy harmaana, lehdet ovat perinteisestä vaahteranlehdestä suuresti poikkeavia. Ne saavat usein hyvän syysvärin, joka voi olla […]
- [Ulsike 1993: 34. Cupressus arizonica - arizonansypressi](https://mustila.fi/ulsike-1993-34-cupressus-arizonica-arizonansypressi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-024 alkuperä: Tonto, Arizona, USA. 1 300 m 33 00′ x 110 00′ Arizonansypressi kuuluu aitoon sypressisukuun, jonka edustajia on jäljellä noin 12 eri lajia Pohjois-Amerikassa, Kaakkois-Euroopassa, […]
- [UKK: 15. Acer sieboldianum - sirovaahtera](https://mustila.fi/ukk-15-acer-sieboldianum-sirovaahtera/): Luontainen levinneisyys Sirovaahtera on kotoisin Japanista, jossa sitä kasvaa maan eteläisillä saarilla merenpinnan läheisyydessä. Lajikuvaus Sirovaahtera on suurikasvuinen pensas, joka luontaisesti kasvaa noin 10 metrin mittaiseksi. Meillä se on jäänyt pienemmäksi, n. neljän metrin mittaiseksi. Sen lehdet ovat kauniisti liuskoittuneet. Ne saavat keltaisen-punaisen syysvärin. Kukinto on useimpien vaahteroiden tapaan vaatimaton ja väriltään vihertävä. Hedelmä on […]
- [UKK: 14. Acer saccharinum - hopeavaahtera](https://mustila.fi/ukk-14-acer-saccharinum-hopeavaahtera/): Luontainen levinneisyys Hopeavaahtera on pohjoisamerikkalainen laji. Sitä esiintyy mantereen itäosassa laajalla alueella Meksikonlahdelta eteläiseen Kanadaan sekä Suurilta järviltä Atlantille saakka. Lajikuvaus Hopeavaahtera kasvaa luontaisesti jopa 40 metrin pituiseksi, mutta jää yleensä hieman pienemmäksi. Suomessa se on jäänyt 20 metrin pituiseksi Oksat kasvavat yläviistoon ja latvus muodostuu melko leveäksi. Lehdet ovat kauniin liuskaisia, päältä harmaanvihreitä ja […]
- [UKK: 13. Eleutherococcus senticosus - venäjänjuuri](https://mustila.fi/ukk-13-eleutherococcus-senticosus-venajanjuuri/): Luontainen levinneisyys Venäjänjuuri on kotoisin Kaukoidästä, jossa sitä esiintyy laajalla alueella Kiinassa, Korean niemimaalla, Venäjän itäosissa Ohotanmeren eteläpuolella ja Sahalinin saarella sekä Japanissa Hokkaidon saarella. Lajikuvaus Laji on melko pystyhaarainen pensas, jonka haarat ovat piikkisiä. Se kasvaa 1-2 metrin pituiseksi. Lehdet ovat yleensä 5-lapaisia. Niihin kehittyy kellertävä syysväri. Kukinnot ovat melko vaatimattoman näköisiä ja kukkivat […]
- [UKK: 12. Tsuga mertensiana - vuorihemlokki](https://mustila.fi/ukk-12-tsuga-mertensiana-vuorihemlokki/): Luontainen levinneisyys Vuorihemlokki kasvaa Pohjois-Amerikan luoteisosissa Kaliforniasta ja Alaskaan. Sitä kasvaa vuoristojen kosteilla pohjoisrinteillä. Lajikuvaus Vuorihemlokki saavuttaa kotiseudullaan jopa 30 metrin pituuden. Viljeltynä se jää huomattavasti pienemmäksi. Mustilan vuorihemlokit ovat 10-15 metrin pituisia. Vuorihemlokki on olemukseltaan kapea, oksistoltaan se tuo mieleen jopa jonkin katajan. Neulaset siirottavat verson eri puolille ja ovat väriltään tummanvihreitä tai sinivihreitä […]
- [UKK: 11. Tsuga heterophylla - lännenhemlokki](https://mustila.fi/ukk-11-tsuga-heterophylla-lannenhemlokki/): Luontainen levinneisyys Lännenhemlokki on kotoisin luoteisesta Pohjois-Amerikasta. Sitä esiintyy Oregonista ja Idahosta aina Alaskaan saakka Kalliovuorten ja Tyynen valtameren välisellä alueella. Lajikuvaus Kestävin hemlokkilaji on meillä huonosti tunnettu. Lännenhemlokki on kotiseudullaan jopa 70 metrin mittainen puu, usein kuitenkin hieman pienempi. Meillä 1930-luvulla istutetut puut ovat toistaiseksi saavuttaneet yli 20 metrin pituuden. Lännenhemlokin kuori on ruskeanharmaa […]
- [UKK: 10. Tsuga diversifolia - japaninhemlokki](https://mustila.fi/ukk-10-tsuga-diversifolia-japaninhemlokki/): Luontainen levinneisyys Kotoisin Japanista, jossa sen esiintyminen rajoittuu pohjoisessa Honshun saarelle. Kotiseuduillaan japaninhemlokki kasvaa vuoristojen alaosissa yleensä ravinteikkailla rinteillä metsän aluspuuna. Lajikuvaus Japaninhemlokki kasvaa luontaisesti 15-20 metrin mittaiseksi, mutta jää viljeltynä huomattavasti pienemmäksi. Meillä se kasvaa vain noin 5 metrin pituuteen. Japaninhemlokin neulaset ovat lyhyitä, versossa eripituisia, tasasoukkia. Ne ovat päältä hyvin tummanvihreitä ja alta […]
- [UKK: 9. Thuja plicata - jättituija](https://mustila.fi/ukk-9-thuja-plicata-jattituija/): Luontainen levinneisyys Jättituija on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Sitä kasvaa kapealla rannikkovyöhykkeellä Kalliovuorten ja Tyynen valtameren välisellä alueella Oregonista aina Alaskaan saakka. Brittiläisessä Kolumbiassa se tunkeutuu sisämaahan aina Kalliovuorille. Lajikuvaus Jättituija kasvaa luontaisesti jopa 70 metrin pituiseksi puuksi. Se jää usein kuitenkin hieman pienemmäksi kotiseudullaan. Meillä jättituija on huomattavasti lyhyempi ja on saavuttanut vain 20 metrin […]
- [UKK: 8. Thuja koraiensis - koreantuija](https://mustila.fi/ukk-8-thuja-koraiensis-koreantuija/): Luontainen levinneisyys Koreantuija on kotoisin suppealta alueelta Korean niemimaalta, jossa sitä esiintyy vuoristojen alaosissa lähinnä Pohjois-Korean, mutta myös Kiinan alueella. Lajikuvaus Koreantuija on pensasmainen. Se kehittyy toisinaan myös puuksi, mutta jää kotiseuduillaankin pieneksi, vain 6-8 m mittaiseksi. Meillä se on hieman tätä pienempi. Tämä tuijalaji on koristeellisin kaikista tuijista. Sillä on litistyneet versot, joiden suomumaiset […]
- [Ulsike 1993: 33. Abies lasiocarpa var. arizonica - korkkipihta](https://mustila.fi/ulsike-1993-33-abies-lasiocarpa-var-arizonica-korkkipihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-026 alkuperä: Apache, Arizona, USA 35 00′ x 110 00′ 3100 m.m.p.y. Korkkipihta on lännenpihdan (Abies lasiocarpa) Coloradossa, Arizonassa ja New Mexicossa kasvava alalaji. Lännenpihta taas kasvaa […]
- [UKK: 7. Larix kaempferi - japaninlehtikuusi](https://mustila.fi/ukk-7-larix-kaempferi-japaninlehtikuusi/): Luontainen levinneisyys Japaninlehtikuusi on kotoisin hyvin suppealta alueelta Japanin pääsaarelta Honshulta. Siellä sitä kasvaa vuoristojen keski- ja lakiosissa pieninä metsiköinä. Lajikuvaus Tämä lehtikuusilaji poikkeaa muista lehtikuusista kauniilla osillaan. Se kasvaa luontaisesti hyvinkin 30-metriseksi puuksi. Meillä varttuneet, sadan vuoden yksinäisyyttä tavoittelevat puut ovat yltäneet samaan pituuteen. Tämä laji on hyvin koristeellinen. Oksat ovat paksuja ja pitkähköjä, […]
- [UKK: 2. Abies holophylla - ussurinpihta](https://mustila.fi/ukk-2-abies-holophylla-ussurinpihta/): Luontainen levinneisyys Ussurinpihta on kotoisin Korean niemimaalta sekä Koreaan rajoittuvalta Kiinan ja Venäjän alueelta. Sitä kasvaa vuorilaaksoissa ja rehevillä alarinteillä. Lajikuvaus Ussurinpihta kasvaa luontaisesti jopa 35 metrin pituiseksi, mutta meillä se jää tätä pienemmäksi. Tiettävästi Suomen vanhin ussurinpihta Mustilassa on noin 22 metriä pitkä. Tämä pihtalaji poikkeaa suuresti ulkonäöltään muista pihdoista. Sillä on kaarnainen kuori. […]
- [UKK: 1. Abies amabilis - purppurapihta](https://mustila.fi/ukk-1-abies-amabilis-purppurapihta/): Luontainen levinneisyys Purppurapihta on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Sitä kasvaa etelässä aina Kalifornian pohjoisimmista osista USA:ssa Brittiläiseen Kolumbiaan Kanadassa. Sen kasvupaikkoja ovat rannikkovyöhykkeen laaksot ja vuorenrinteet. Etelässä esiintymät ulottuvat aina 3000 metrin korkeuteen saakka. Lajikuvaus Purppurapihta kasvaa luontaisesti parhaimmillaan jopa 50 metrin pituiseksi. Kotiseuduillaan se on yleensä 30-50 metrin mittainen. Meillä vanhimmat puut ovat jo ylittäneet […]
- [Ulsike 1993: 32. Picea glauca var. densata - tiheävalkokuusi](https://mustila.fi/ulsike-1993-32-picea-glauca-var-densata-tiheavalkokuusi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-025 alkuperä: Black Hills, E-Dakota, USA 1 500 m mpy 44 00′ x 104 00′ Valkokuusi (Picea glauca) kasvaa Pohjois-Amerikassa Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Pohjoisimmat alkuperät soveltuvat jopa […]
- [Ulsike 1993: 31. Pinus koraiensis - koreanmänty](https://mustila.fi/ulsike-1993-31-pinus-koraiensis-koreanmanty/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-013 alkuperä: Blagoveschensk, Venäjä Kotoisin Koreasta, Japanista ja Itä-Venäjältä. Laji kasvaa suureksi puuksi ja voi saavuttaa luontaisilla kasvupaikoillaan 35-40 metrin pituuden ja jopa 1,5 m paksuuden. Itäisellä […]
- [Ulsike 1993: 30. Prunus virginiana - virginiantuomi](https://mustila.fi/ulsike-1993-30-prunus-virginiana-virginiantuomi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-076 alkuperä: Edmonton, Alberta, Kanada Virginiantuomi on 3-8 m korkea, voimakkaasti vesova suuri pensas tai pieni puu, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se esiintyy siellä Tyynenmeren rannikolta aina […]
- [Ulsike 1992: 28. Pinus ponderosa - ponderosamänty, keltamänty](https://mustila.fi/ulsike-1992-28-pinus-ponderosa-ponderosamanty-keltamanty-2/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-018 alkuperä: Clinton, British Columbia, Kanada 51 05’N x 121 38’W, 940-1050 m.m.p.y Kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosasta rajoittuen pohjoisessa Brittiläisen Kolumbian eteläosaan, idässä Kalliovuoriin, etelässä Meksikon vuoristo-osiin sekä […]
- [Ulsike 1992: 27. Abies lasiocarpa - lännenpihta](https://mustila.fi/ulsike-1992-27-abies-lasiocarpa-lannenpihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-019 alkuperä: Whitehorse, Yukon Territory, Kanada 60 45’N x 135 15’W 1100-1370 m.m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosasta rajoittuen pohjoisessa Alaskan itäosien satunnaisiin esiintymiin, idässä Kalliovuoriin, etelässä New Mexicon […]
- [Ulsike 1992: 26. Cornus mas - punamarjakanukka](https://mustila.fi/ulsike-1992-26-cornus-mas-punamarjakanukka/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-016 alkuperä: Grozny, Venäjä 43 30’N x 45 50’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Saksaan, idässä Kaspian mereen, etelässä Välimereen ja lännessä Biskajan lahteen. Maailmasta […]
- [Ulsike 1992: 24.-25. Phellodendron amurense - amurinkorkkipuu](https://mustila.fi/ulsike-1992-24-25-phellodendron-amurense-amurinkorkkipuu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-211 tai K09-92-015 alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30 ”N x 133 00 ”E, korkeus merenpinnasta tuntematon tai Arboretum Mustila, Elimäki 60 44’N x 26 29 ”E, 60 […]
- [Ulsike 1992: 22.-23. Schisandra chinensis - palsamiköynnös](https://mustila.fi/ulsike-1992-22-23-schisandra-chinensis-palsamikoynnos/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-013 tai K09-92-026 alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30’N x 133 00’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Aasiasta esiintyen Kiinan itäosassa, Venäjän kaakkoiskolkassa aina Sahalinin saarta myöten, Japanin pohjoissaarilla […]
- [Ulsike 1992: 21. Pyrus ussuriensis - ussurinpäärynä](https://mustila.fi/ulsike-1992-21-pyrus-ussuriensis-ussurinpaaryna/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-010 alkuperä: Dalnerechensk, Venäjä 45 30’N x 134 00’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin pohjois-Kiinasta ja Korean niemimaalta sekä Ussuri-joen suistosta. Maailmasta tunnetaan n. 20 lajia Euroopasta, Aasiasta […]
- [Ulsike 1992: 19.-20. Juglans mandshurica - mantsurianjalopähkinä](https://mustila.fi/ulsike-1992-19-20-juglans-mandshurica-mantsurianjalopahkina/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-004 tai K09-92-014 alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30’N x 133 00’E, korkeus merenpinnasta tuntematon tai Zavmnsk, Venäjä 50 00’N x 129 30’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Aasiasta […]
- [Ulsike 1992: 18. Prunus mahaleb - veikselinkirsikka](https://mustila.fi/ulsike-1992-18-prunus-mahaleb-veikselinkirsikka/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-011 alkuperä: Zvenigorod, Venäjä 55 50’N x 36 50 ”E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Euroopasta ja Lähi-Idästä. Pitkään viljelyssä ollut laji, jota käytetään paljon ympäri maailmaa sekä […]
- [Ulsike 1992: 17. Prunus tomentosa - nukkakirsikka](https://mustila.fi/ulsike-1992-17-prunus-tomentosa-nukkakirsikka/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-009 alkuperä: Habarovsk, Venäjä 48 00 ”N x 135 30 ’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Pohjois-ja Länsi-Kiinasta sekä Himalajalta. Maassamme harvoin viljelty juurivesallinen pensas, josta hyvin vähän […]
- [Ulsike 1992: 16. Prunus ussuriensis - ussurinluumu](https://mustila.fi/ulsike-1992-16-prunus-ussuriensis-ussurinluumu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-007 alkuperä: Habarovsk, Venäjä 48 00’N x 135 30’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Hyvin vaikeaselkoinen laji, jonka historiasta ei ole varmuutta. Tiedetään, että se on ikivanha kiinalainen viljelykasvi, […]
- [Ulsike 1992: 15. Prunus avium - imeläkirsikka](https://mustila.fi/ulsike-1992-15-prunus-avium-imelakirsikka/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-008 alkuperä: Grozny, Venäjä 43 30’N x 45 50’E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Euroopasta rajoittuen pohjoisessa Etelä-Ruotsiin, idässä Mustaan mereen, etelässä Välimereen ja lännessä Brittein saariin. Maailmasta […]
- [Ulsike 1992: 14. Fraxinus mandshurica - mantsuriansaarni](https://mustila.fi/ulsike-1992-14-fraxinus-mandshurica-mantsuriansaarni/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-014 alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30’N x 133 00 ”E, korkeus merenpinnasta tuntematon Kotoisin Aasiasta Kiinan koillisosasta ja Amurin liepeiltä levinneisyyden ollessa jokseenkin yhteneväinen esim. korkkipuun kanssa. […]
- [Ulsike 1992: 12.-13. Thuja plicata - jättituija](https://mustila.fi/ulsike-1992-12-13-thuja-plicata-jattituija/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-104 tai K09-89-010 alkuperä: Holmes Creek, British Columbia, Kanada 53 15’N x 120 00’W, 800 -900 m.m.p.y. tai Arboretum Mustlla, Elimäki, 60 44’N x 26 29’E, 60 […]
- [Ulsike 1992: 10.-11. Abies amabilis - purppurapihta](https://mustila.fi/ulsike-1992-10-11-abies-amabilis-purppurapihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-113 tai K09-89-001 alkuperä: Falls Lake, British Columbia, Kanada 49 37 N x 121 41 W, 1245 m.m.p.y.tai Arboretum Mustila, Elimäki, 60 44’N x 26 29’E, 60 […]
- [Ulsike 1992: 28. Pinus ponderosa - ponderosamänty, keltamänty](https://mustila.fi/ulsike-1992-28-pinus-ponderosa-ponderosamanty-keltamanty/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-018 alkuperä: Clinton, British Columbia, Kanada 51 05’N x 121 38’W, 940-1050 m.m.p.y Kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosasta rajoittuen pohjoisessa Brittiläisen Kolumbian eteläosaan, idässä Kalliovuoriin, etelässä Meksikon vuoristo-osiin sekä […]
- [Ulsike 1993: 29. Pinus pumila - pensassembra](https://mustila.fi/en/ulsike-1993-29-pinus-pumila-pensassembra/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-92-005 alkuperä: Blagoveschensk, Venäjä Pensassembra on kotoisin laajalta alueelta Kaukoidästä ja on ehkä koristeellisin meillä viljeltävistä pensasmaisista männyistä. Se kasvaa n. 2 m korkeaksi pensaaksi, jolla on […]
- [Ulsike 1992: 9. Gymnocladus dioica - kentuckynkahvipuu](https://mustila.fi/ulsike-1992-9-gymnocladus-dioica-kentuckynkahvipuu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-209 alkuperä; Guelph, Ontario, Kanada, 43 3’n x 80 13’w, 350 m.m.p.y. Kentuckynkahvipuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta rajoittuen pohjoisessa Ontarion eteläosan lehtovyöhykkeeseen, idässä Appalakkeihin, etelässä Missourin pohjoisosiin […]
- [Ulsike 1992: 8. Catalpa speciosa - katalpa, trumpettipuu](https://mustila.fi/ulsike-1992-8-catalpa-speciosa-katalpa-trumpettipuu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-210 alkuperä: Guelph, Ontario, Kanada 43 32’N x 80 14’W, 350 m.m.p.y Kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosasta; varsin suppealta alueelta, joka pohjoisessa on alkujaan rajoittunut Indianan lounaisosaan, idässä Kentuckyn […]
- [Ulsike 1992: 7. Carya cordiformis - karvashikkori](https://mustila.fi/ulsike-1992-7-carya-cordiformis-karvashikkori/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koerän tunnus: K09-91-176 alkuperä: Waterloo Region, Ontario, Kanada 43 17’N x 80 17’W, 260 m.m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta levinneisyysalueen rajoittuessa Ontarion eteläosan lehtovyöhykkeeseen, idässä Atlantiin, etelässä Floridan pohjoisosiin ja […]
- [Ulsike 1992: 6. Carya ovata - liuskahikkori, valkohikkori](https://mustila.fi/ulsike-1992-6-carya-ovata-liuskahikkori-valkohikkori/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-175 alkuperä: Waterloo Region, Ontario, Kanada 43 17’N x 80 17’W, 260 m. m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta levinneisyysalueen rajoittuessa pohjoisessa Ontarion eteläosaan, idässä Atlantiin, etelässä Alabaman pohjoisosiin […]
- [Ulsike 1992: 5. Rhus aromatica - tuoksusumakki](https://mustila.fi/ulsike-1992-5-rhus-aromatica-tuoksusumakki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-173 alkuperä Guelph, Ontario, Kanada 43 32’N x 80 14’W, 350 m m.p.y. Kotoisin Pohjois-Kanadan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa USA:n ja Kanadan rajalle, idässä Atlantiin, etelässä pohjoiseen Texasiin […]
- [Ulsike 1992: 4. Rhus typhina - samettisumakki](https://mustila.fi/ulsike-1992-4-rhus-typhina-samettisumakki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-174 alkuperä: Guelph, Ontario, Kanada 43 32’N x 80 13’W, 350 m m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa Ontarioon ja Quebeciin, idässä Atlanttiin, etelässä Delawaren lounaisosiin, mahdollisesti […]
- [Ulsike 1992: 3. Fraxinus americana - valkosaarni](https://mustila.fi/3_fraxinus_americana/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-151 alkuperä; Arkell, Ontario, Kanada 43 32′ N x 80 09′ W, 352 m.m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa Quebecin lounaisosiin, idässä Atlantiin, etelässä Floridan pohjoisosiin sekä […]
- [Ulsike 1992: 2. Quercus macrocarpa - takiaistammi](https://mustila.fi/2_quercus_macrocarpa/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-149 alkuperä: Guelph, Ontario, Kanada, 43 31 N x 80 15 W. 348 m.m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja koillisosista rajoittuen pohjoisessa Manitoban eteläosaan, idässä Quebecin eteläosaan, etelässä […]
- [Ulsike 1992: 1. Ulmus americana - amerikanjalava](https://mustila.fi/ulsike-1992-1-ulmus-americana-amerikanjalava/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-91-150 alkuperä: Burlington, Ontario, Kanada 43 20′ N x 79 49′ W, 105 m.m.p.y. (m.p.y = meren pinnan yläpuolella) Kotoisin Pohjois-Amerikan Itäosasta rajoittuen pohjoisessa Saskatchewanin kaakkoisosiin, idässä Atlantiin, etelässä Meksikonlahteen ja […]
- [Kiitos viestistä](https://mustila.fi/kiitos-viestista/): Kiitos viestistä. Olemme vastaanottaneet viestisi ja palaamme siihen mahdollisimman pian!
- [Pyörätuolilla arboretumiin](https://mustila.fi/pyoratuolilla_arboretumiin/):  Posted by Arboretum on Wednesday, 4 July 2012 Arboretumin kauneimpia alueita voi nyt tulla ihailemaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkien. Keskeisimpien alueiden läpi on kunnostettu polkujen leveyttä ja kantavuutta lisäämällä noin kilometrin pituinen reitti. Mustilan maasto on vaihtelevaa, mikä on syytä ottaa huomioon ennen vierailua. Avustajan mukaan ottaminen on suositeltavaa erityisesti työnnettäville pyörätuolimalleille. Retkelle on hyvä varata […]
- [Услуги](https://mustila.fi/ru/uslugi/): Парковое кафе На склоне поднимающегося прямо от парковки холма расположено старое зернохранилище, в здании которого оборудовано уютное кафе, обслуживающее посетителей с начала мая до конца сентября. В зимний период (с октября по апрель) кафе закрыто. Основой предлагаемого в кафе ассортимента является испеченная на собственной кухне выпечка. Кроме того, в кафе можно приобрести сладости, мороженое и […]
- [Services](https://mustila.fi/en/services/): Arboretum Café Uphill from the parking area is an old granary where the cosy Arboretum Café invites visitors from the beginning of May until the end of September. The café is closed during winter season (from October until April). Main accompaniments for coffee or tea are salty or sweet pastries baked in the café kitchen. […]
- [Arboretum Mustila](https://mustila.fi/arboretum/): Arboretum Mustila i Elimäki är Finlands äldsta och största arboretum eller planterade trädsamling. Statsrådet A.F Tigerstedt grundade arboretet år 1902 och allt sedan dess har man provodlat inhemska och utländska härdiga trädslag i forskningssyfte i skogsdungar och den unika skogsträdgården. Arboretum Mustila är särskilt känt för sina exotiska barrträd samt för de hundratals alprosor och […]
- [Arboretum Mustila – Фонд Мустила Котикуннас](https://mustila.fi/arboretum/): Arboretum Mustila — крупнейший в Финляндии дендрарий, основанный в 1902 году и расположенный в Элимяки, Кюменлааксо. Парковый лес и лесной сад площадью 120 гектаров, открытые для посетителей, являются домом для сотен иностранных и отечественных деревьев и кустарников, растущих в тематических ансамблях. Фонд Мустила Котикуннас, который поддерживает дендрарий, продолжает исследовать выращивание и разведение древесных растений, а […]
- [Arboretum Mustila Foundation](https://mustila.fi/arboretum/): Arboretum Mustila near Elimäki in Southern Finland was founded in 1902 as a test ground for exotic tree species. Today it remains a unique area of introduced horticultural plants in northern Europe. Nearly 100 conifer species, more than 200 broad-leaved tree species and numerous shrubs, vines, bulbs and perennials have been planted in the arboretum, […]
- [Arboretum Mustila](https://mustila.fi/arboretum/): Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa. Vuodesta 1984 lähtien arboretumista on huolehtinut tarkoitusta varten perustettu säätiö. Mustila tunnetaan erityisesti eksoottisista havupuumetsiköistään sekä kesäkuussa kukkivista sadoista alppiruusuista ja atsaleoista. […]
- [Liity jäseneksi](https://mustila.fi/liity-jaseneksi/): Yhdistyksen jäsenmaksut v. 2025 ovat: Yhdistykseen voit liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: mustilan.ystavat@mustila.fi tai puhelinsoitolla arboretumiin 05 3776679 EDUT ARBORETUM MUSTILAN YSTÄVILLE  · Maksuton sisäänpääsy Arboretumiin. Puistoon menevillä Ystävillä tulisi olla näkyvästi esillä AMY:n tarralippu, joita saa Puistokahvilasta. Poikkeus maksuttomuuteen ovat maksulliset yleisötapahtumat ja Taimipäivä, jolloin pääsymaksun maksavat myös Ystävät talkoolaisia lukuun ottamatta. · Arboretumin normaalihintaisista siemenistä ja taimista […]
- [1997](https://mustila.fi/1997-2/): Carpinus caroliniana karoliinanvalkopyökki  K09-96-265   Betula alleghaniensis keltakoivu  K09-96-316   Betula lenta sokerikoivu  K09-96-392   Hamamelis virginiana amerikantaikapähkinä  K09-96-301   Tsuga canadensis kanadanhemlokki  K09-96-310   Ostrya virginiana humalapyökki  K09-96-255   Fraxinus nigra mustasaarni  K09-96-231   Juniperus virginiana kynäkataja  K09-96-396   Tsuga mertensiana vuorihemlokki  K09-97-410   Fagus grandifolia amerikanpyökki  K09-96-250   Acer spicatum tähkävaahtera  K09-96-   […]
- [1996](https://mustila.fi/1996-2/): Aralia elata pirunkeppi  K09-95-284   Abies sachalinensis var. mayriana sahalininpihta  K09-95-278   Alnus japonica    K09-95-283   Tripterygium regelii siipiköynnös  K09-95-294   Juniperus rigida f. prostrata    K09-95-291   Viburnum sargentii rusoheisi  K09-95-295   Acer ukurunduense kiinanvaahtera  K09-95-281   Celastrus strigillosus    K09-95-287   Acanthopanax senticosus venäjänjuuri  K09-95-289   Betula tauschii japaninkoivu  K09-95-286   Pinus koraiensis koreanmänty, -sembra […]
- [1995](https://mustila.fi/1995-2/): Abies procera kuningaspihta  K09-95-042   Abies nordmanniana kaukasianpihta  K09-95-063   Abies holophylla ussurinpihta  K09-95-051   Abies fraseri virginianpihta  K09-95-041   Juniperus sargentii    K09-94-075   Pinus ponderosa ponderosamänty, keltamänty  K09-95-028   Acer triflorum huntuvaahtera  K09-95-059   Aralia cordata    K09-95-057   Betula albo-sinensis kuparikoivu  K09-95-048   Shepherdia canadensis puhvelinmarja  K09-95-024   Crataegus chlorosarca idänorapihlaja  K09-95-049 […]
- [1994](https://mustila.fi/1994-2/): Aesculus octandra keltahevoskastanja  K09-93-252   Fraxinus pennsylvanica punasaarni  K09-93-170  K09-93-173 Gleditsia triacanthos kolmioka  K09-93-279   Ilex verticillata kesälaakeri  K09-93-324   Juglans nigra mustajalopähkinä  K09-93-380   Juniperus virginiana kynäkataja  K09-93-259   Prunus americana amerikanluumu  K09-93-323   Quercus rubra punatammi  K09-93-239 K09-93-240 Rhus glabra silosumakki  K09-93-176   Rhus typhina samettisumakki  K09-93-339   Viburnum lentago kiiltoheisi  K09-93-189   […]
- [1993](https://mustila.fi/1993-2/): Pinus pumila pensassembra  K09-92-005   Prunus virginiana virginiantuomi  K09-92-076   Pinus koraiensis koreanmänty  K09-93-013   Picea glauca var. densata tiheävalkokuusi  K09-93-025   Abies lasiocarpa var. arizonica korkkipihta  K09-93-026   Cupressus arizonica arizonansypressi  K09-93-024   Juglans ailanthifolia japaninjalopähkinä  K09-93-014   Actinidia arguta japaninlaikkuköynnös  K09-93-006   Tsuga heterophylla lännenhemlokki  K09-93-036   Prunus maackii tuohituomi  K09-93-010   Pinus flexilis kalliovuortensembra […]
- [Arboretum Mustilan ystävien säännöt](https://mustila.fi/25442-2/)
- [Taimimyynti](https://mustila.fi/taimimyynti/): Arboretum Mustilassa tuotetaan vuosittain runsaasti pieniä taimia puistoon tehtäviä istutuksia ja koetoimintaa varten. Suurimmista eristä myymme taimia myös harrastajille ja julkiseen viherrakentamiseen, jotta uudet kasvit saataisiin laajempaan kokeiluun. Pyrimme myös pitämään jatkuvasti valikoimassa niitä arboretumissa hyvin menestyneitä puita ja pensaita, joita ei muualla ole myynnissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vaahtera-, pihta- ja alppiruusulajit. TUTUSTU VALIKOIMAAN: Arboretumissa tuotetaan sekä pieniä kenno- ja astiataimia että suurempia, pellossa kasvatettuja paakkutaimia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että arboretum ei ole kaupallinen taimitarha. Taimet ovat pieniä ja valikoimat vaihtelevat lähes kuukausittain. Taimien ostaminen omatoimisesti: Myytäviä kenno- ja astiataimia on esillä laaja valikoima Puistokahvilan ympärillä sijaitsevalla myyntialueella […]
- [Arboretum Mustila seed price list](https://mustila.fi/en/seed-price-list/): For over 120 years Arboretum Mustila has sought and tried hardy seed sources for autochtonous and foreign woody plants. The core of Mustila seed selection are the seeds collected from the best plantations in the arboretum itself. The selection is lavishly supplemented by select other seed sources in Finland, many of which are outplaced Mustila introductions. Also, new seed accessions are frequently shared with public. These have been selected with hardiness in mind. SEED PRICE LIST in English with ordering instructions (updated 31st March 2026) Seed register including key to seed codes/sources available here (update pending).
- [Siemenhinnasto](https://mustila.fi/siemenhinnasto/): Jo yli 120 vuoden ajan on Arboretum Mustila etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. Mustilan siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista metsiköistä ja koeistutuksista kerätyt siemenet. Valikoimaa on täydennetty muilla hyväksi havaituilla kotimaisilla lisäyslähteillä sekä ulkomailta Suomea muistuttavilta ilmastoalueilta kerätyillä koesiemenerillä.. SIEMENHINNASTO ja tilausohjeet (päivitetty 31.3.2026) Please click here for the seed list in English (updated 31st March 2026). Siemenrekisteri ja avain siemenkoodeihin ladattavissa tällä sivulla.
- [Mustila-kirjallisuutta](https://mustila.fi/mustila-kirjallisuutta/): Socker af lönnTigerstedt, A. F. 1921Suomen metsänhoitoyhdistyksen julkaisuja 28: 9–11 Mustilan Kotikunnas I: havupuutTigerstedt, A. F. Acta Forestalia Fennica. 1922. 24(2): 1–231Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo. 231 s.  Mustilan Kotikunnas II: lehtipuutTigerstedt, A. F. Keskeneräinen, julkaisematon käsikirjoitus. Peter M. A. Tigerstedtin hallussa.  Marschroute der Deutschen Dendrologischen Gesellschaft durch das Pinetum in MustilaTigerstedt, A. F.A.-B. F. Tilgmann. Helsingfors. 1925.[sisältää ainoan koskaan piirretyn kattavan Mustilan istutusten kartan, joka valitettavasti vielä skannaamatta verkksivuja varten] Dendrologins yttersta mål och medelTigerstedt, A. F.Forstlig Tidsskrift 1926: 81–85 Pinus murrayanaTigerstedt, A. F.Forstlig Tidsskrift 1927: 31–48 Mustilan KotikunnasEino Leinon kirjoittama fragmentti 1920-luvulta III World Forestry Congress Excursion Guide to Arboretum MustilaAnon. [Tigerstedt, C.G.]Tilgmanns Tryckeri. […]
- [Tulevia tapahtumia Mustilassa (päivitetty 20.5.2026)](https://mustila.fi/tapahtumakalenteri/): Su 24.5. klo 10-14 Lastenpäivä Mustilassa: Lasten ehdoilla rakennettu koko perheen luontotapahtuma – luontoelämyksiä, aktiviteetteja, oppimista ja yhdessäoloa! Lastenpäivä Mustilassa on arboretumin kesään vakiintunut koko perheen luontotapahtuma, jonka ohjelmallinen sisältö on rakennettu erityisesti 3-12 vuotiaille lapsille. Luontopolun varrella on kuitenkin paljon nähtävää ja koettavaa, joka kiinnostaa perheen kaiken ikäisiä jäseniä. Ensimmäinen Lastenpäivä luotiin oppilaitosprojektina 2014 yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen kanssa. Tapahtuma on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden, yhdistysten, artistien ja talkoolaisten kanssa. Tarjolla on jälleen tutustumista luonnon ja metsän ilmiöihin, aktiviteetteja ja ennen muuta kiireetöntä koko perheen yhdessäoloa keväisessä satumetsässä. Tapahtuma on tuonut paikalla joka vuosi 300–500 pientä ja […]
- [Jalontamisopas](https://mustila.fi/jalontamisopas/): Monia mielenkiintoisia kasveja on vaikea saada hankituksi. Mitä jos kasvattaisit sellaisen itse perusrungosta ja jalo-osasta? Perusteellista jalontamistietoa saa nyt suomen kielellä. Uusi Jalontamisopas on suunnattu sekä harrastajien että ammattilaisten käyttöön, ja se soveltuu myös oppikirjaksi. Jalonnettaessa yhdistetään kaksi kasvia, tavallisesti puuta tai pensasta, kasvamaan yhtenä niin, että hyödynnetään toisesta juuristo, toisesta maanpäälliset osat. Näin saadaan jossakin suhteessa jalompia kasveja, vaikkapa kestävämpiä, kauniimpia, satoisampia, paremman makuisia tai erikoisen muotoisia. Jalontamisoppaassa on esitetty jalontamisen perusasiat ja -menetelmät selkeästi ja havainnollisesti, piirroksin ja valokuvin täydennettynä. Siinä on myös paljon syvällistä, kokemusperäistä tietoa erilaisista jalontamistavoista ja eri kasvisukujen käsittelystä. Mukaan on pyritty saamaan kaikki puuvartiset, […]
- [Puistokahvila](https://mustila.fi/puistokahvila/): Puistokahvila Heti pysäköintialueelta alkavan mäen rinteessä sijaitsee vanha viljamakasiini, johon rakennettu tunnelmallinen Puistokahvila palvelee puiston vieraita toukokuun alusta syyskuun loppuun sekä lokakuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna. Aukioloajat löydät aukiolosivulta. Talvikautena (lokakuun puolivälistä huhtikuun loppuun) kahvila on suljettu.  Kahvilan tarjonnan ydin ovat omassa keittiössä käsin leivotut ja paistetut leivonnaiset. Lisäksi kahvilasta voi ostaa makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia. Kesä-, heinä- ja elokuussa kahvilassa on joka päivä lounasaikaan tarjolla päivän keitto hintaan 10,00 €. Ryhmille voi erikseen sopien tilata runsaamman lounaan, päivällisen tai kahvituksen, myös kahvilan aukioloaikojen ulkopuolella. Kahvilan tuotto käytetään arboretumin hoitoon ja kehittämiseen.  Kahvilan yläkerta on mahdollista varata esimerkiksi kokous- tai luentotilaksi tai juhlatilaisuutta […]
- [Контакты](https://mustila.fi/ru/kontakty/): Arboretum Mustila – Муниципальный фонд Мустила Адрес: Mustilantie 5747200 Elimäki, Finland Тел.: +358 5-3776678 Электронная почта: arboretum@mustila.fi Сотрудники арборетума: Юкка Рейникайнен, исполнительный директорЯакко Сааринен, магистр искусств, специалист-дендрологКиммо В. Куусисто, старший садовникКамилла Мякеля, секретарь Yhteydenottolomake
- [Contact info](https://mustila.fi/en/contact_info/): Arboretum Mustila Foundation Address: Arboretum MustilaMustilantie 57FI-47200 ElimäkiFinland Tel: +358-(0)5-3776678E-mail: arboretum@mustila.fi Staff: Jukka Reinikainen, Executive DirectorJaakko Saarinen, M.A., Curator of CollectionsKimmo V. Kuusisto, Head GardenerAleksi Peltotalo, horticulturalist, plant salesTuomas Laitinen, general handyman Contact Us
- [Ota yhteyttä](https://mustila.fi/ota_yhteytta/): Vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Jos haluat ottaa meihin yhteyttä, tule käymään toimistolla, kirjoita, soita tai lähetä sähköpostia. Alla olevalla lomakkeella voit lähettää meille kysymyksen, tarjouspyynnön tai palautetta. Käynti- ja postiosoite: Arboretum MustilaMustilantie 5747200 Elimäki Puh: 05-3776678Sähköposti: arboretum@mustila.fi Henkilökunta:Jukka Reinikainen, metsänhoitaja, toiminnanjohtajaJaakko Saarinen, FM, kokoelmavastaavaKimmo V. Kuusisto, puutarhuri, puistovastaavaAleksi Peltotalo, taimistopäällikkö, taimimyyntivastaavaTuomas Laitinen, puistotyöntekijä, talonmieskausityöntekijät Aukioloajat, pääsymaksut, tapahtumat, kartat ja muuta puistovieraille tärkeää tietoa: Vierailijoille. Vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin kukinnasta, puistossa liikkumisesta ja monesta muusta asiasta: Usein kysyttyä. Tietoa Arboretumin taimi- ja siementarjonnasta sekä tilausohjeet: Taimi- ja siemenmyynti. Yhteydenottolomake
- [Mustilan historia](https://mustila.fi/mustilan-historia/): Mustilan kartanon isäntä A. F. Tigerstedt Wrede-suvun maaomaisuudesta muodostettu Mustilan kartano on ollut vuosisatojen saatossa usean suvun hallussa. Vuonna 1767 kartanolääni joutui af Forselles -suvulle, ja edelleen vuonna 1901 Mustilan osittain peri, osittain lunasti itselleen Axel Fredrik Tigerstedt (1860–1926), jonka äiti oli omaa sukua af Forselles. A. F. Tigerstedt oli vuori-insinööri, joka palveluksestaan Suomen suuriruhtinaskunnan kaivoshallinnolle sai arvonimen todellinen valtioneuvos. Hän oli myös dendrologian eli puutieteen innokas harrastaja, ja tälle toiminnalle hän omistautui Mustilassa vätitellen kokonaan jäätyään eläkkeelle virkatehtävistään. Hän kertoi arboretumin synnystä seuraavasti: Kun syksyllä 1901 otin haltuuni Mustilan kartanon, havaitsin siellä paljon tehtävää. Parannuksia täytyi toimittaa niin pelloilla ja […]
- [Öinen taidevaellus](https://mustila.fi/taidevaellus/): Öinen taidevaellus lauantaina 26.9.2026 klo 18-21 Taidetta, tunnelmaa ja pimenevän syysillan lumoa koko perheelle. Tapahtuma toteutetaan omaan tahtiin kierrettävänä polkuvaelluksena valoista ja esityksistä nauttien. Kiertää voi useammankin kerran, valaistu polku on n. 1,5 km mittainen. Polulla voi edetä myös lastenrattailla. Pimeä laskeutuu vasta iltaseitsemän jälkeen, aivan alkuun ei siis tarvitse kiirehtiä. Omat taskulamput mukaan !  Jätä hienoimmat vaatteet kotiin, tulista voi lennellä kipinöitä.  Arboretumin Puistokahvilalla makeaa ja suolaista pikkunälkään. Makkaroita kahvilalla ja juhlapaikan metsänuotiolla. Alla tietoja vuoden 2025-tapahtumasta. 2026 ohjelmaa ja lippujen hintoja ei ole vielä vahvistettu: Liput vuonna 2025: 10 €/aikuiset 5 € / lapset ja opiskelijat            alle 5 vuotiaat […]
- [Taimi- ja siemenmyynti EN](https://mustila.fi/en/taimi-ja-siemenmyynti/): Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum Mustila etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. Mustilan siemenhinnaston runko ovat Arboretumin parhaista metsiköistä ja koeistutuksista kerätyt siemenet. Valikoimaa on täydennetty muilla hyväksi havaituilla kotimaisilla lisäyslähteillä sekä ulkomailta hankituilla uusilla koesiemenerillä. Vaikka Arboretum ei ole varsinainen taimitarha, siellä kasvatetaan runsaasti taimia koeistutuksia varten. Suurimmista eristä myydään taimia myös harrastajille, jotta uudet kasvit saataisiin laajempaan kokeiluun. Pyrimme myös pitämään jatkuvasti valikoimassa niitä Arboretumissa hyvin menestyneitä puita ja pensaita, joita ei juuri missään muualla ole myynnissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vaahtera- ja pihtalajit. Myytävät taimet ovat enimmäkseen metsänistutus- ja jatkokasvatuskokoisia kenno- ja astiataimia.  Siemenhinnasto Taimimyynti […]
- [Taimi- ja siemenmyynti SV](https://mustila.fi/sv/taimi-ja-siemenmyynti/): Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum Mustila etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. Mustilan siemenhinnaston runko ovat Arboretumin parhaista metsiköistä ja koeistutuksista kerätyt siemenet. Valikoimaa on täydennetty muilla hyväksi havaituilla kotimaisilla lisäyslähteillä sekä ulkomailta hankituilla uusilla koesiemenerillä. Vaikka Arboretum ei ole varsinainen taimitarha, siellä kasvatetaan runsaasti taimia koeistutuksia varten. Suurimmista eristä myydään taimia myös harrastajille, jotta uudet kasvit saataisiin laajempaan kokeiluun. Pyrimme myös pitämään jatkuvasti valikoimassa niitä Arboretumissa hyvin menestyneitä puita ja pensaita, joita ei juuri missään muualla ole myynnissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vaahtera- ja pihtalajit. Myytävät taimet ovat enimmäkseen metsänistutus- ja jatkokasvatuskokoisia kenno- ja astiataimia.  Siemenhinnasto Taimimyynti […]
- [Taimi- ja siemenmyynti](https://mustila.fi/taimi-ja-siemenmyynti/): Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum Mustila etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. Mustilan siemenhinnaston runko ovat Arboretumin parhaista metsiköistä ja koeistutuksista kerätyt siemenet. Valikoimaa on täydennetty muilla hyväksi havaituilla kotimaisilla lisäyslähteillä sekä ulkomailta hankituilla uusilla koesiemenerillä. Vaikka Arboretum ei ole varsinainen taimitarha, siellä kasvatetaan runsaasti taimia koeistutuksia varten. Suurimmista eristä myydään taimia myös harrastajille, jotta uudet kasvit saataisiin laajempaan kokeiluun. Pyrimme myös pitämään jatkuvasti valikoimassa niitä Arboretumissa hyvin menestyneitä puita ja pensaita, joita ei juuri missään muualla ole myynnissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet vaahtera- ja pihtalajit. Myytävät taimet ovat enimmäkseen pieniä tai keskikokoisia kenno- ja astiataimia.  Siemenhinnasto Taimimyynti […]
- [XIII Taimipäivä Mustilassa](https://mustila.fi/taimipaiva-mustilassa/): Taimipäivä Mustilassa lauantaina 22.8.2026 klo 10:00–15:00 Järjestäjinä Arboretum Mustilan Ystävät ry, Arboretum Mustila, Mustila Viini ja Mustila Puutarha (entinen Mustilan taimitarhat).  Mustilan perinteinen Taimipäivä järjestetään XIII kertaa lauantaina 22.8.2026 klo 10:00-15:00. Paikalle saapuu ennätysmäärä myyjiä eri puolilta Suomea ja naapurimaista. Päivän aikana järjestetään opastettuja puistokierroksia, luentoja ja muuta ohjelmaa. Ennen kaikkea tarjolla on valtavasti kasveja, joiden joukosta voit löytää harvinaisuuksia ja uutuuksia omaan pihaasi. Alustava myyjäluettelo (päivitetty 7.8.2026):Ankkapurhan Kulttuurisäätiö Arboretum Mustila: puiden ja pensaitten taimia  Arboretum Mustilan Ystävät: infopiste  Arboretum Mustilan Ystävät: kirpputori ja jäsenyysasiat  Babīten taimisto (Latvia): alppiruusuja ja atsaleoja (vielä vahvistamatta)  Hannu Saarilahti: rodoja  Heikki Linna (Piskulan Tila): puuvartisia  […]
- [Arboretum Mustila kaipaa tukeasi](https://mustila.fi/tue-arboretumia/): Arboretum Mustila vaalii 120-vuotiasta kulttuuriperintöä. Mustilan arboretum olisi myös varmaankin Suomen ”kansallisarboretum” mikäli sellainen joskun nimetään. Arboretumin missiona on tulevaisuuden puiden ja kasvien koekasvatus ja tutkiminen, työ joka muuttuvassa ilmastossa ja sen tuomien uhkien valossa on entistä tärkeämpää. Tällaista varautumistyötä ei juurikaan tehdä, vaan yleisenä trendinä näyttäisi olevan nykyisen lajiston ja lajisuhteiden määrittely lähes pyhäksi ideaaliksi tilaksi, josta pitäisi pitää kiinni vaikka kasvuolosuhteet muuttuvat. Haluamme kehittää arboretumia myös luontoelämysten paikkana joka tiedon ja oppimisen lisäksi toisi vierailijalleen elämyksiä, inspiraatiota ja rakkauden puiden ihmeelliseen maailmaan. Arboretumia hoitaa Mustilan Kotikunnassäätiö, jonka omaisuus rajoittuu hoidettavana olevaan puistoalueeseen. Ainoa säännöllinen julkinen tuki koostuu Maa- ja […]
- [Как проехать](https://mustila.fi/ru/kak_proekhat/): «Арборетум Мустила» расположен в регионе Похъёйс-Кюмеенлааксо, в бывшей общине Элимяки, рядом с шоссе номер 6. Ближайшим городом является Коувола, до центра которой отсюда 25 километров. Чтобы добраться до арборетума из Хельсинки, нужно проехать около 115 километров по шоссе номер 6. Со стороны Лахти в Мустила можно проехать через Коуволу по шоссе 12 и 6, либо срезать по дороге на Элимяки, идущей через Каусала и Хаапакимола. Самый короткий путь со стороны Котки и Хамины лежит через Аньяла Если вы едете на машине из Санкт-Петербурга или Выборга, ближайшие пункты прохождения границы: Брусничное (направление на Лаппенранту и Коуволу) или Торфяновка (направление на Котку).  Также вы можете добраться до Коуволы на скоростном поезде […]
- [How to get there](https://mustila.fi/en/how_to_get_there/): The Arboretum is located in Southern Finland, in Elimäki, Kouvola, by highway 6 (25 km south from the centre of Kouvola and 115 km northeast from Helsinki). – by car – Get driving instruction from GoogleMaps to Mustilantie 57, 47200 Elimäki, Finland. From Helsinki take route E18 towards Kotka and exit 65 to highway 6 towards Kouvola. From Lahti you can take highway 12 towads Kouvola, and before Kouvola turn to to highway 6 towards Helsinki (or take a shortcut using landscape route from Kausala through Haapakimola to Elimäki). From Kotka and Hamina the most direct route goes through the village of Anjala.  – by bus –  Express buses travelling […]
- [Sijainti ja yhteydet](https://mustila.fi/sijainti_ja_yhteydet/): [lisää päivitetty ajo-ohjekartta tähän] Arboretum sijaitsee läntisessä Kymenlaaksossa lähellä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajoja, entisessä Elimäen kunnassa, Valtatie 6:n vieressä. Lähin kaupunki on Kouvola, jonka keskustaan matkaa kertyy 25 kilometriä. Omalla autolla: Helsingistä arboretumiin on valtatietä no. 6 Porvoon kautta noin 115 kilometriä.  Lahden suunnasta Mustilaan voi ajaa joko Kouvolan kautta valtateitä 12 ja 6 tai oikaisten Kausalan ja Haapakimolan kautta Elimäelle vievää tietä pitkin. Kotkan ja Haminan suunnasta nopein reitti Mustilaan kulkee Anjalan kautta. Junalla: Lähimmät junayhteydet tulevat Kouvolaan 25 kilometrin päähän, josta matkaa on jatkettava bussilla Elimäelle. Katso Kouvolan kaupungin bussiaikataulut ja reittiopas. Linja-autolla: Kouvolan ja Elimäen väliä liikennöivät paikallisbussit pysähtyvät nykyisin aivan Mustilan vieressä valtatie 6:n liittymässä (pysäkki Elimäki Mustila […]
- [Julkaisut ja muut tuotteet](https://mustila.fi/julkaisut-ja-muut-tuotteet/): Mustilan ystävät julkaisee myös kirjoja. Lumoava metsäpuisto Jalontamisopas
- [Taidetta Mustilassa](https://mustila.fi/taidetta-mustilassa/): Puistokonsertit, runoillat ym: katso tapahtumakalenteri. Oletko kiinnostunut tuomaan kuvataiteellista, kirjallista tai musiikillista harrastustasi tai työtäsi Arboretumin tunnelmallisiin puitteisiin? Ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtaja Jukka Reinikaiseen, puh. 0400 652298. Metsägalleria: Arboretum Mustilan Metsägalleria koostuu yli sadasta puuveistoksesta, jotka ovat pääasiassa ITE-taiteilijoiden tekemiä. Gallerian ensimmäiset teokset sijoittuvat vuoteen 2017, ja vuonna 2024 järjestetyt moottorisahaveiston SM-kisat toivat gallerian ja luontopolun varrelle 25 uutta upeaa teosta. Tilana metsägalleria haastaa taiteenkatsomisen tapoja, kyseenalaistaen perinteisen taidemaailman tekijyyttä ja esityskeinoja. Polkumaisen Metsägallerian lähtöpiste on Puistokahvilalla. Muutaman sadan metrin matkalla on kymmeniä suomalaisten ja ulkomaisten taitajien tekemiä puuveistoksia, joista ei toistaiseksi ole saatavilla luetteloa. Veistoksia on sijoitettu myös Lasten luontopolun […]
- [Lastenpäivä Mustilassa sunnuntaina 25.5.2025 klo 10-14](https://mustila.fi/lastenpaiva/):  Posted by Arboretum on Monday, 16 January 2023 Lasten ehdoilla rakennettu koko perheen luontotapahtuma – luontoelämyksiä, aktiviteetteja, oppimista ja yhdessäoloa! Lastenpäivä Mustilassa on arboretumin kesään vakiintunut koko perheen luontotapahtuma, jonka ohjelmallinen sisältö on rakennettu erityisesti 3–12 vuotiaille lapsille. Luontopolun varrella on kuitenkin paljon nähtävää ja koettavaa, joka kiinnostaa perheen kaiken ikäisiä jäseniä. Ensimmäinen Lastenpäivä luotiin oppilaitosprojektina 2014 yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen kanssa. Tapahtuma on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden, yhdistysten, artistien ja talkoolaisten kanssa. Tarjolla on jälleen tutustumista luonnon ja metsän ilmiöihin, aktiviteetteja, musiikkia, teatteria ja ennen muuta koko perheen yhdessäoloa keväisessä satumetsässä. Tapahtuma on tuonut paikalla joka vuosi 300–600 pientä […]
- [Toimintaa ja tiedotteita](https://mustila.fi/toimintaa-ja-tiedotteita/): Ystävien tapahtumakalenteri vuodelle 2026 25.4. Vuosikokous, sääntömuutoksista lopullisesti päättäminen ja kevättapaaminen Mustilassa. Lisätietoa jäsenkirjeessä 27.-28.6. Kesäretki Raision-Rauman seudulle. Ilmoittaudu: https://bit.ly/raisio26 (lisätietoa on myös sähköpostissa jäsenille) sekä Arboretum Mustilan Ystävät Facebook-sivustolla. 8.8. Pistokaslisäyskurssi (peruttu osallistujien vähyyden vuoksi) 18.-21.8. Taimipäivää valmistelevat talkoot 22.8. Taimipäivä Mustilassa 26.9. Syystapaaminen Mustilassa. Lisätietoa jäsenkirjeessä syyspuolella. 1.-5.10. AMY:n ulkomaan matka Etelä-Ruotsiin. Lisätietoa jäsentiedotteessa ja sähköpostitse jäsenistölle ohjelman valmistuttua. Talkoot: katso sivun alaosa Mustilan ystävien talkoot 2026 Talkoilemaan voi tulla milloin vain ottamalla yhteyttä etukäteen osoitteisiin arboretum@mustila.fi ja mustilan.ystavat@mustila.fi (molempiin, kiitos). Kausityötalkoilu: talkoilu tapahtuu yhdessä arboretumin työtiimin kanssa kauden akuuttien työtarpeiden mukaan. Maaliskuussa talkoillaan viikottain tiistaista perjantaihin, ja halukkaat ovat […]
- [Alueet](https://mustila.fi/alueet/): Avainsana(t) Alueet Avainsana(t) Paikat Muut toimijat alueella Kartta on vanhentunut ja uusi kartta päivitettävä tälle sivulle 2025 keväällä.
- [Mustilan kaupunkikasviopas](https://mustila.fi/mustilan-kaupunkikasviopas/): Uusien kaupunkikasvien etsintä nousi Mustilan koetoiminnan ytimeen 2010-luvulla. Syitä tähän on monia: yhtäältä Mustilan kasvien soveltuvuudessa juuri viherrakentamiseen, toisaalta julkisen viherrakentamisen monipuolistamisen tarpeessa. Merkittävä askel tässä oli 2014 yhteistyöhanke Helsingin kaupungin kanssa. Samankaltaiset hankkeet on sittemmin käynnistetty Tampereen ja Jyväskylän kaupunkien kanssa. Lisäksi Mustilalla on pienempimuotoista mutta jo pitkäaikaista yhteistyötä mm. Hangon, Loviisan, Raision ja Turun kaupunkien kanssa. Yhteistyö on herättänyt paljon kiinnostusta, ja tälle sivulle on tarkoitus kerätä tietopankki arboretumin lupaavista tai jo hyväksi todetuista uusista kaupunkikasveista. Arboretumin töiden ruuhkautumisen vuoksi ensimmäinen versio kaupunkikasvioppaasta ilmestyy aikaisintaan vuonna 2026. Yhteistyöhankkeeseen Helsingin kaupungin kanssa pääsee parhaiten tutustumaan tässä linkissä olevasta loppuraportista Uuden […]
- [Часы работы и стоимость посещения](https://mustila.fi/ru/chasy_raboty_i_stoimost_posescheniya/): Арборетум Мустила открыт ежедневно на протяжении всего года с 8:00 до 21:00,  однако в зимнее время (1 октября – 30 апреля) рекомендуется посещать арборетум в дневное время. Здесь Вы можете посмотреть время заката в Мустиле Часы работы Паркового кафе:    Будни Суббота  Воскресенье мая  10–18  10–16  10–16 Июнь  9–20  10–17  10–18 Июль  9–18  10–16  10–18 Aвгуст  9–18  10–16  10–18 Сентябрь  9–16  11–15  11–15 Кафе Арборетума закрыто в зимнее время с 1 октября до 30 апреля Входная плата За вход в парк с посетителей собирается входная плата, которая идет на поддержание и развитие арборетума, а также на приобретение новых видов растений. Стоимость входа в году: […]
- [Opening hours and admission fees](https://mustila.fi/en/opening_hours_and_admission_fees/):  The Arboretum Mustila is open every day of the year   Mon-Fri Sat Sun May till September  8–21 8–21  8–21 October till April  9–18 9–18 9–18 Café opening hours    Mon-Fri Sat Sun May  10–18  10–17  11–18 June  9–20  10–17  11–18 July 10–18  10–17  11–18 August  10–17  11–17  11–17 September  Thu-Fri 10–16  11–16  11–16 October café closed  11–16 11–16 The Arboretum Café is closed for the winter season (Oct 13th to Apr 30th).  Admission fees  The admission fee is valid for the whole day. The Summer Card is valid till the end of year. The Arboretum is open all year round and […]
- [Aukioloajat ja pääsymaksut](https://mustila.fi/aukioloajat-ja-paasymaksut/): Arboretum on avoinna vuoden jokaisena päivänä Arboretumin aukioloajat 2026   Ma–Su Huhtikuu–lokakuu 08:00–21:00 Marraskuu–maaliskuu 08:00–18:00   Puistokahvilan aukioloajat 2026   Ma–Pe La Su Toukokuu 10.00–18.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Kesäkuu   9.00–20.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Heinäkuu 10.00–18.00 10.00–17.00 11:00–18.00 Elokuu 10.00–17.00 11.00–17.00 11:00–17.00 Syyskuu To-Pe 10.00–16.00 11.00–16.00 11:00–16.00 Lokakuu puoleenväliin asti kahvila arkisin suljettu 11.00–16.00 11.00–16.00 Poikkeavat aukioloajat: vapunpäivänä ja helatorstaina klo 10.00–16.00, juhannusaattona ja juhannuspäivänä klo klo 11.00–16.00. Arboretum on avoinna myös kahvilan sulkemisen jälkeen klo 21.00 asti.  Kahvilan ollessa suljettuna pääsymaksut maksetaan kahvilan ovessa olevaan luukkuun tai Mustilan Kotikunnas Säätiön tilille IBAN  FI81 5016 0620 0153 89 (maksun viestiosaan tieto maksun aiheesta). Kahvilassa […]
- [Lintuja Mustilassa](https://mustila.fi/lintuja_mustilassa/): Mustila on tavallista talousmetsää paljon monipuolisempi ympäristö, joka tarjoaa sopivia elinpaikkoja monille lintu- ja eläinlajeille. Arboretumissa ja sen lähiympäristössä on nähty tai kuultu viime vuosina ainakin seuraavia lintuja: * = tiira.fi-palvelussa ilmoitettuja havaintoja (koonnut Eetu Paljakka 19.1.2022) + = arboretumin henkilökunnan havaintoja (koonnut Jaakko Saarinen 8.3.2022) Ylläoleva llista ei ole kattava, ja pyydämmekin kauniisti alueella liikkuvia lintujen tarkkailijoita lähettämään täydennyksiä tähän luetteloon! Vähän myös muusta eläinkunnasta: Vakituisesti arboretumissa asuvia tai usein alueella liikuskelevia nisäkkäitä ovat hiiret ja myyrät, orava, siili, jänis, rusakko, kettu, mäyrä ja supikoira. Lepakkolajistoa ei ole tarkemmin kartoitettu. Viime vuosina valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi ovat yleistyneet alueella ja niitä kaikkia liikkuu myös […]
- [Mitä Mustilassa tutkitaan?](https://mustila.fi/mita-mustilassa-tutkitaan/): Arboretum Mustilassa tutkitaan koti- ja ulkomaisten puuvartisten kasvien kasvatusta käytännössä. Tämä pitää sisällään mm. kestävän kasvimateriaalin etsintää, siementen keruuta, taimien kasvatusta, istutusten seurantaa ja hoitoa sekä kirjanpitoa. Tässä joitain esimerkkejä käytännön työstä. Kasvimateriaalin hankinta Kaupallisilta siementen ja taimien toimittajilta on yleensä hyvin vaikeaa saada kasveja varustettuna riittävän täsmällisillä alkuperätiedoilla. Usein lisäysmateriaali on kerätty sieltä mistä se on ollut helposti saatavissa, yleensä liian leudoilta seuduilta, jotta ne kykenisivät menestymään riittävän hyvin Mustilassa. Poikkeuksena ovat metsäsiementen toimittajat, joiden on pakko huomioida alkuperän merkitys. Arboretum Mustila on viime vuosikymmenten aikana tehnyt viisi omaa siemenkeruumatkaa: Pohjoiseen Keskilänteen 1993, itäiseen Pohjois-Amerikkaan 1996 ja 2002, Slovakian vuoristoihin […]
- [Mustilan Metsäkirkko](https://mustila.fi/mustilan-metsakirkko/): Arboretum Mustilan metsäkirkko rakennettiin arboretumin etelärinteelle yli satavuotiaitten tornimaisten serbiankuusten suojaamaan metsähuoneeseen keväällä 2013 emeritusprofessori Peter M. A. Tigerstedtin ja eläköityneen kirkkoherran Osmo Puhakan yhteisestä aloitteesta. Sen vihki käyttöönsä emerituspiispa Voitto Huotari 8. kesäkuuta 2013. Metsäkirkko on Elimäen kolmas käytössä oleva kirkko, 1638 rakennetun Elimäen kirkon ja 1951 valmistuneen Korian kirkon lisäksi. Metsäkirkkoa rajaa yli satavuotiaitten serbiankuusten muodostama seinämä sekä kirkon pohjoispuolella virtaava puro. Kirkossa on maalattia lukuunottamatta douglaskuusesta rakennettua, asianmukaisesti korotettua kuoriosaa. Hirsistä veistettyjen, selkänojattomien penkkien, eteläpäädyn porttikaaren ja puroa ylittävän sillan lisäksi kirkossa ei ole muita tekemällä tehtyjä rakenteita. Kirkossa on yksi luonnonkivinen alttari, joka sijaitsee kuorin takaosassa, ja […]
- [Förord till växtbeskrivningarna](https://mustila.fi/sv/forord_till_vaxtbeskrivningarna/): I Arboretum Mustila växer otaliga växter bestående av över hundra olika barrträdsarter, omkring tvåhundra lövträd och buskar samt hundratals perenner. Däremot saknas en fullständig växtkatalog över arboretets växter. Man har mycket grundliga kunskaper om merparten av planteringarna, men det förekommer dessvärre också bristfälliga uppgifter. Arboretets över 110-åriga historia innehåller mångahanda skeden med skiftande anteckningar. I arboretet planteras ett flertal nya, för finska förhållanden också okända växter, och av dem klarar sig bara en del i längden. Vissa växter trivs så bra att de spontant förökar sig på området där det dessutom finns en riklig fritt förekommande och mångsidig växtlighet. Namnskyltarna i […]
- [Preface to plant descriptions](https://mustila.fi/en/preface_to_plant_descriptions/): Over 100 different conifers, over 200 broad-leaved trees and shrubs and hundreds of herbaceous species are approximated to grow in Arboretum Mustila. Exact number is not known, and comprehensive list is still under preparation. Ca. 500 important species are described here at the website, but this list is by no means comprehensive. These plant descriptions were co-written by a team of Arboretum Mustila staff and Friends of Arboretum Mustila: Osmo Jussila, Paula Kiuru, Kimmo L. Kolkka, Tarja Kolkka, Marjatta Laine, Seija Lehtinen, Jussi Lähteenmäki, Jaakko Saarinen, Susanna Simovaara and Kristian Theqvist. The text were translated into English by Tiina Vuori, Don […]
- [Opasteet ja opaskirja](https://mustila.fi/opasteet-ja-opaskirja/): Opaskirja ja opasteet omatoimista retkeilyä varten 120 hehtaarin laajuisessa arboretumissa on mahdollista retkeillä omatoimisesti vaikka useita päiviä. Omatoimista tutustumista varten satoja eri kasveja on merkitty nimikyltein. Ensikertalaisia varten on merkitty viitoin kolme eripituista, helposti seurattavaa retkeilyreittiä (punainen reitti 1,5 km, keltainen reitti 2,5 km ja sininen reitti 3 km) sekä kysymysrasteja sisältävä luontopolku, joiden lisäksi on vapaasti kuljettavana kymmeniä pikkupolkuja. Arboretumin vuonna 2011 valmistunut opaskirja on loppunut ja sisällöllisesti osin vanhentunut. Uuden laitoksen toimittamiseen ei valitettavasti tällä hetkellä ole resursseja. Vanhoja opaskirjoja ja kohdeselostekirjasia on ladattavissa tällä sivulla. Päivitettyjä opasteita odotellessa Puistokahvilalla on jaossa kauden kasvit -karttoja, joiden avulla retkeilijä löytää nopeasti kunkin ajankohdan kärkinähtävyydet. Teknologisesti suuntautuneempia matkailijoita varten […]
- [Siemenrekisteri](https://mustila.fi/siemenrekisteri/): Siemenrekisterissä ovat kaikki Arboretum Mustilan vuodesta 1989 lähtien keräämät tai tuomat siemenerät ja niiden alkuperätiedot. Eräillä tätä varhaisemmilla siemenerillä on mm. Metsäntutkimuslaitoksen G-alkuisia tunnuksia tai kerääjäkohtaisia tunnuksia. Verkkoversiossa ei toistaiseksi näy vanhoja istutuksia eikä sellaisia taimina tai pistokkaina saatua kasvimateriaalia, jolla ei ole karistamotunnusta.  Allaoleva ote siemenrekisteristä on luettavissa Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Siitä on mahdollista mm. etsiä Mustilasta ostamiensa siementen tai taimien alkuperätiedot. Liitä siemenrekisterin päivitetty tiedosto tälle sivulle ladattavaksi.
- [Johdanto kasviesittelyihin](https://mustila.fi/johdanto-kasviesittelyihin/): Rullaa sivun alaosaan saadaksesi lisätietoja Mustilan kasviesittelyistä. Nimikyltit puistossa » Kasveihin tutustuminen » Työryhmä kasviesittelyiden takana » Arboretum Mustilassa on sananmukaisesti lukemattomia kasveja: tiedetään että puistossa kasvaa yli 100 havupuulajia, noin 200 lehtipuuta ja -pensasta sekä satoja perennoja, mutta täydellistä lajiluetteloa puiston kasveista ei ole. Valtaosa puiston istutuksista tunnetaan hyvinkin tarkkaan, mutta tiedoissa on myös harmillisia aukkoja. Arboretumin yli 110-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita ja vaihtelevasti muistiinpanoja niistä.  Arboretumissa myös istutetaan paljon uusia, Suomen oloissa osin tuntemattomiakin kasveja, ja vain osa niistä menestyy. Toiset menestyvät niin hyvin, että alkavat spontaanisti lisääntyä alueella. Alueen luonnonkasvillisuuskin on monipuolista ja vaihtelevaa. Nimikyltit puistossa Puistovieraita […]
- [Pohjois-Amerikka](https://mustila.fi/pohjois-amerikka/): Pohjois-Amerikka on tärkeimpiä Mustilaan tuotujen kasvien alkuperäalueita. Manteren länsiosista on tuotu paljon havupuita, itäosista enimmäkseen lehtipuita ja -pensaita. Kanadan läntisimmän maakunnan Brittiläisen Kolumbian keskiosissa ilmasto vastaa lähes täysin suomalaisia olosohteita. Näiltä alueilta peräisin ovat useimmat Mustilan tärkeimmistä havupuista: douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), kontortamänty (Pinus contorta var. latifolia), jättituija (Thuja plicata), lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) sekä purppurapihta (Abies amabilis). Koillisen Pohjois-Amerikan lauhkean ilmastovyöhykkeen pohjoisreunalta, jossa talvet vastaavat suomalaisia olosuhteita kesien ollessa hieman meikäläistä lämpimämpiä, eritoten lehtipuuvalikoima on runsas Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Merkittävimmät sieltä tuoduista lehtipuista ovat punatammi (Quercus rubra), amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea), punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), punavaahtera (Acer rubrum) ja sokerivaahtera (Acer saccharum). Muutamat Mustilan keskeisimmistä havupuulajeista, mm. […]
- [Siementen käsittely ja kylvö](https://mustila.fi/siementen-kasittely-ja-kylvo/): Monet puuvartisten kasvien siemenet vaativat erilaisia käsittelyitä itääkseen. Mustilassa hankitun kokemuksen ja kerätyn tiedon pohjalta valmisteilla on Mustilan kasvatusoppaat -sarjassa siemenkasvatusopas, joka tulee pitämään sisällään ohjeet kaikkien Suomessa järjellisen rajoissa mahdollisten puuvartisten kasvien idätyksestä. Sen valmistumista odotellessa… … suosittelemme erittäin lämpimästi tutustumista alla oleviin kylvöohjeisiin ennen siementen kylvämistä! Myös istuttamista varten olemme koonneet lyhyen ohjeistuksen. istutusohje_perusasiat.pdf rhododendron_kylvo_ja_kasvatus_2016.pdf
- [Ulsike 1995: 72. Pinus ponderosa - ponderosamänty, keltamänty](https://mustila.fi/ulsike-1995-72-pinus-ponderosa-ponderosamanty-keltamanty/): Ulsike – lajit 1995 72. Pinus ponderosa – ponderosamänty, keltamänty alkuperä: Black Hills, Etelä-Dakota, USA Vuonna 1992 toimitettiin harrastajarenkaan jäsenille Brittiäisen Kolumbian eteläosista Clintonista kerätty alkuperä ponderosamäntyä. Hyvin mielenkiintoinen pitkäneulainen laji on menestynyt monilla oikein hyvin varsinkin lämpimillä hiekkarinteillä, jotka läpäisevät hyvin kosteutta Levinneisyysalueen pohjoisreunaa edustavan Clintonin lisäksi halusimme kokeilla myös lajin mantereisinta äärireunaa, jota tämä koe-erä edustaa. Olemme hankkineet alkuperäkokeiluja täydentämään myös yhden eteläisen alkuperän korkealta Coloradosta, jota tosin ei ole näissä koesiemenissä mukana. Nyt käsillä oleva siemenerä edustaa maantieteellistä alalajia Pinus ponderosa var. scopulorum. Se kasvaa etelässä Meksikosta aina tämän erän keruupaikalle Etelä-Dakotaan saakka. Mustien Vuorten alueella laji muodostaa […]
- [Vieraslajiopas](https://mustila.fi/vieraslajiopas/): Ihmistoimintaan on jo ainakin 20 000 vuoden ajan kuulunut kasvien kylväminen ja istuttaminen omaan elinympäristöönsä. Kasvien viljelyn syyt ovat moninaiset, yleisimpänä ravinnon tuotanto, mutta myös monenlaiset muut aineelliset ja kulttuurilliset tarpeet. Suomen maatalous on täysin riippuvainen vierasperäisistä viljelykasveista. Metsätalous lepää kotimaisten lajien varassa, mutta myös näihin lajeihin on laajalti puututtu erilaisilla maa- ja metsätalouden menetelmillä. Arboretumtoiminta alkoi Mustilassa 1900-luvun alussa. Kotimaisten ja eksoottisten kasvien istuttamisen tavoitteet ovat moninaiset: hyötykäyttö metsänviljelyssä ja viherrakentamisessa, luonnonsuojelu, kulttuurityö sekä puhdas tiedonhankinta. Tämä työ ei koskaan ole ollut niin tärkeätä kuin se on nyt, antroposeenin aikana, ilmastonmuutoksen myllertäessä luontoa. Joskus vieraat kasvit aiheuttavat myös haittaa. Näin […]
- [Siemenkeruumatkat](https://mustila.fi/siemenkeruumatkat/): Siemenkeruumatkat eivät ole Arboretum Mustilan ydintoimintaa, mutta matkat ovat usein merkittävä tai jopa ainoa tapa hankkia siemeniä tarkalleen tietyiltä alkuperäalueilta. Lisäksi niiden yhteydessä solmitaan tärkeitä kontakteja. Arboretum Mustila on järjestänyt historiansa aikana itse viisi siemenkeruumatkaa: 1993 Suurten järvien alueelle Pohjois-Amerikkaan – linkki matkakertomukseen [PDF] – matkan keruista Mustilaan tai muualle Suomeen onnistuneesti istutetut lajit: tähkävaahtera (Acer spicatum), ternihevoskastanja (Aesculus × marylandica), lännenkeltis (Celtis occidentalis), pagodikanukka (Cornus alternifolia), iso-orapihlaja (Crataegus mollis), mustajalopähkinä (Juglans nigra), amerikanhumalapyökki (Ostrya virginiana), keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis), punatammi (Quercus rubra), kiiltoheisi (Viburnum lentago) 1996 itäiseen Pohjois-Amerikkaan – linkki matkakertomukseen [PDF] – matkan keruista Mustilaan tai muualle Suomeen onnistuneesti istutetut […]
- [Kattava kasviluettelo](https://mustila.fi/kattava-kasviluettelo/): Tämä sivu on toimitettu Mustilan kasvikuvausten täydennykseksi, sillä kasvikuvaukset ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä. Kasvikuvaukset eivät ole luettelo kaikista Mustilan kasveista. Tosiasiassa kasvikuvaussivulla on vain näkyvimmät istutuksissa olleet kasvit vuoden 2010 tilanteen mukaan, sekä muutamia muita kasveja. Kasvikuvauksista puuttuu paljon merkittäviäkin kasveja; toisaalta kasvikuvauksissa esitellyistä kasveista useita kymmeniä on tuhoutunut tai poistettu. Koko Mustilan istutettu kasvillisuus on kattavasti kartoitettu vain kerran, 1971 Pentti Alangon kartoituksena. Tämän sivun lopussa oleva luettelo [ankkurilinkki tähän] kevättalvelta 2024 ei ole yhtä täydellinen, sillä siitä on tarkoituksella jätetty pois kasvit, joiden tunnistamisesta tai elossaolosta ei ollut kevättalvella 2024 täyttä varmuutta. Samoin puuttuu koko joukko aivan viime vuosien uusia […]
- [Istutusrekisteri](https://mustila.fi/istutusrekisteri/): Arboretum Mustilan istutuksista on tietoa koko arboretumin olemassaolon ajalta. Tiedon taltioinnin määrä ja tavat ovat vaihdelleet henkilöiden, aikakausien ja prioriteettien mukaan. Arboretumin perustaja A. F. Tigerstedt dokumentoi ensimmäisten 20 vuoden havupuukokeet huolellisesti kirjaansa Mustilan Kotikunnas (WSOY 1922), mutta lehtipuukokeista hän ehti kirjoittaa vain ensimmäiset sivut. A. F. Tigerstedtin ajalta on myös peräisin ainoa koko arboretumin istutukset kattava kartta, joka liittyy ensimmäiseen Mustilan opaskirjaan vuodelta 1925. C. G. Tigerstedtin aikana istutukset laajenivat lehtipuihin ja -pensaisiin sekä perennoihin, mutta tuolta aikakaudelta on kirjeenvaihdon lisäksi säilynyt lähinnä metsänistutuksiin liittynyttä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Professori Max Hagman vei tämän datan myös aikansa huipputeknologiaa edustaneeseen reikäkortistoon, jota nykyisin […]
- [Häät ja juhlat Mustilassa](https://mustila.fi/haat-ja-juhlat-mustilassa/): Arboretum Mustilassa on jo monipuolisesti erityyppisiin juhlaviin tai vapaamuotoisiin tilaisuuksiin soveltuvia paikkoja. Ulkotiloista mainittakoon 1991 rakennettu Juhlapaikka, Ketunmäen raunion piknik-paikka, 2013 valmistunut Metsäkirkko ja 2022 valmistunut Hemlokkimetsän konserttisali , joista viime mainittu on katettu isolla telttakankaalla sateen varalta. Arboretumilla ei ole ympärivuotisesti lämpimiä sisätiloja yleisökäyttöön, mutta Puistokahvilan tunnelmallinen yläkerta, jonne mahtuu noin 30 henkeä, pidetään lämpimänä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tallinvintin museotilat ovat käytettävissä kesäaikaan, ja niihin mahtuu maksimissaan noin 80 henkeä. Tapauskohtaisesti sovittavaa kohtuullista korvausta vastaan kaikki nämä tilat ovat varattavissa yksityistilaisuuksiin. Tilavaraukset arboretumin toimistosta. Ruoka- kahvi- tai pikniktarjoilun voi tilata erikseen sopimalla arboretumin Puistokahvilan tai Mustila Viinin kanssa. Arboretumissa […]
- [Preface to plant descriptions](https://mustila.fi/en/preface-to-plant-descriptions/): Over 100 different conifers, over 200 broad-leaved trees and shrubs and hundreds of herbaceous species are approximated to grow in Arboretum Mustila. Exact number is not known, and comprehensive list is still under preparation. Ca. 500 important species are described here at the website, but this list is by no means comprehensive. These plant descriptions were co-written by a team of Arboretum Mustila staff and Friends of Arboretum Mustila: Osmo Jussila, Paula Kiuru, Kimmo L. Kolkka, Tarja Kolkka, Marjatta Laine, Seija Lehtinen, Jussi Lähteenmäki, Jaakko Saarinen, Susanna Simovaara and Kristian Theqvist. The text were translated into English by Tiina Vuori, Don […]
- [Kattava kasviluettelo](https://mustila.fi/kattava-kasviluettelo-kirjasto/): Kattava kasviluettelo Aakkoset A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z – Valitse laji –AbiesAcerAconogononActinidiaAesculusAlnusAlppiruusut ja atsaleatAmelanchierAmorphaAnemoneAnemone nemorosaAnocleaAraliaArctostaphylosArisaemaAristolochiaAruncusAsiminaAspleniumAsterBerberisBergeniaBetulaBuxusCallunaCampanulaCaraganaCarpinusCaryaCastaneaCeltisCentaureaCephalotaxusCercidiphyllumChamaecyparisCladrastisClaytoniaClematisClematisClintoniaComptoniaCornusCornusCorydalisCorylusCotoneasterCrataegusCupressusDaphneDeutziaDiervillaEleutherococcusEpimediumEpimedium x rubrumEuonymusFagusFallopiaFilipendulaForsythiaFothergillaFraxinusGaleobdolon luteumGaultheriaGlaucidiumGymnocladusHamamelisHavupuutHederaHelleborusHemerocallisHippophaeHolodiscusHydrangeaIlexJuglansJuniperusKalmiaKalopanaxKolkwitziaLaburnumLamiastrumLamium galeobdolonLarixLehtipuut ja -pensaatLeucojumLigustrumLiliumLoniceraLupinusLysichitonMaackiaMagnoliaMahoniaMaianthemum racemosumMalusMatteucciaMenziesiaMercurialisMetasequoiaMeumMicrobiotaOmphalodesOplopanaxOsmundaOstryaPachysandraPaeoniaParthenocissusPaxistimaPerennatPetasitesPhellodendronPhiladelphusPhysocarpusPiceaPierisPinus – männytPolygonatumPolygonatum cuspidatumPolygonatum sachalinensePopulusPrenanthesPrunusPseudotsugaPterocaryaPyrusQuercusReynotria japonicaReynoutria sachalinensisRhamnusRheumRheum palmatumRhodendronRhododendron – alppiruusutRhododendron – atsalealajitRhododendron – pursutRhusRibasRobiniaRodgersiaRosaRubusRuohovartisetSalixSambucusSambucusSasaSchisandraSchizophragmaSciadopitysSmilacinaSoldanellaSorbariaSorbusStephanandraStewartiaSymphoricarposSymphyotrichumSymphyotrichum cordifoliumSymphytumSyringaTaxusThalictrumThlictrumThujaThujopsisTiarellaTiliaTrilliumTripterygiumTrochodendronTsugaUlmusVacciniumValerianaVancouveriaViburnumVincaVitisWaldsteiniaWeigelaZabeliaZelkova Clintonia umbellulata – sarjaklintonia Avaa Acer spicatum – tähkävaahtera Avaa Rhododendron – alppiruusu ’Elviira’ Avaa Oplopanax horridus – pirunnuija Avaa Cornus alba subsp. stolonifera – lännenpensaskanukka Avaa Crataegus punctata – ontarionorapihlaja Avaa Clematis virginiana – virginiankärhö Avaa Hedera helix – muratti Avaa Eleutherococcus sessiliflorus […]
- [C. G. Tigerstedt [ca. 1950]: Arboretum Mustila](https://mustila.fi/c-g-tigerstedt-ca-1950-arboretum-mustila/): Någa data beträffande grundläggandet av detsamma och beträffande de riktlinjer som blivit följda vid dess utbyggnad intill senaste tid. År 1902 anlades de första plantskolorna för uppdragning av in- och utländska trädarter – främst barrträd. Samtidigt vidtog inom Mustila Gårds skogar (c. 2000 ha.) ett intensivt skogsbruk i form av dikningar och inplanteringar av kalmarker, röjningar, gallringar, rutsådder m. m. vilka arbeten alltfort kompleteras. Samtidigt anlades inom Arboretum Mustila smärre bestånd av inköpta plantor av redan tidigare inom vårt land odlade skogsträd s. s. sibirisk och europeisk lärk, sibirisk ädelgran, cembra-tall m. fl. I den mån plantskolorna begynnte avkasta skolat material […]
- [Eino Leino: Mustilan kotikunnas (fragmentti)](https://mustila.fi/eino-leino-mustilan-kotikunnas-fragmentti/): Runoilija Eino Leino vieraili Mustilassa useasti ja aloitti 1920-luvulla Mustilasta kertovan artikkelin tai kirjan kirjoittamisen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa säilytettävä käsikirjoitus katkeaa neljännen kappaleen alkuun. On vahinko, ettei tekstiä ole olemassa enempää, sillä luonnoksesta saa jo hyvän aavistuksen siitä poikkeuksellisesta, omintakeisesta kuvasta, jonka juuri Leino olisi voinut 1920-luvun Mustilasta antaa. Mustilan Kotikunnas. Parin peninkulman päässä Korian asemalta, Lahti-Kouvolan radan varrella eräitä kilometrejä Elimäen kirkonkylästä vieläkin eteenpäin, on valtioneuvos A. F. Tigerstedtin omistama mahtava maalaiskartano, joka hänen ynnä hänen poikansa, isännöitsijä C. G. Tigerstedtin nerokkaalla [työllä] lienee jo nykyään maailmankuuluisuuden saavuttanut. Tätä se tuskin lienee kuitenkaan tehnyt laajoilla tiluksillaan ja karjakartanoillaan, joilla kaikilla […]
- [Ulsike 1997: 115. Prunus triloba - ruusumanteli](https://mustila.fi/ulsike-1997-115-prunus-triloba-ruusumanteli/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-97-468 alkuperä: tuntematon Ruusumanteli on kotoisin Kiinan keskiosista. Laji kuvattiin tieteelle vasta runsaat sata vuotta sitten, mutta Kiinassa sitä on viljelty koristekasvina hyvin kauan ja varsinkin sen kerrannaiskukkaisesta muodosta ’Plena’ tai var. multiplex on tullut hyvin suosittu puutarhoissa ympäri maailman. Ruusumanteli on luontaisilla kasvualueillaan pieni puu tai pensas, joka saavuttaa n. 5 metrin korkeuden. Meillä se on yleensä jäänyt pienemmäksi, 1-2 m mittaiseksi pensaaksi. Ruusumanteli on yleensä vartettu johonkin toiseen lajiin, ja nyt tarjoutuu tilaisuus […]
- [Ulsike 1997: 114. Quercus alba - valkotammi](https://mustila.fi/ulsike-1997-114-quercus-alba-valkotammi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-386/389? alkuperä: Alfred, Maine, USA 43°30’N, 70°55’W Jos tammi on puiden kuningas, valkotammi voisi ainakin Amerikassa kasvavien lukuisten tammien joukossa olla kuninkaiden kuningas. Puu ei tosin ole kasvualueellaan aivan kaikkein pisin puulaji, mutta sen latvus on suurin kaikista alueella kasvavista puista. Valkotammen puutavara on myös eurooppalaisen tammen tavoin hyvin arvostettua moninaisissa käyttökohteissa. Eurooppalaiset merimiehet ovat purjehtineet valkotammesta rakennetuilla purjelaivoilla ja ranskalaisilla tiloilla kypsytetty viini sai usein arominsa Pohjois-Amerikassa kasvaneesta tammesta. Puun järeys, kovuus, […]
- [Ulsike 1997: 113. Acer saccharum - sokerivaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1997-113-acer-saccharum-sokerivaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-222 alkuperä: Notre-Dame-du-Nord, Quebec, Kanada 47°40’N, 78°5’W Sokerivaahtera on Kanadan arvokkaimpia lehtipuita niin maisemassa kuin myös taloudellisestikin. Esiintyyhän lajin lehti mm. Kanadan lipussa. Maisemassa sokerivaahtera on parhaimmillaan syksyisin, jolloin sen syysväreistä usein löytää hehkuvia keltaisia, punaisia ja oransseja sävyjä. Suurikokoisesta vaahterasta saadaan kovaa ja arvokasta puutavaraa niin parketteihin, huonekaluihin kuin soitinrakennukseenkin. Sokerivaahterasta juoksutettava vaahterasiirappi on kuuluisa tuote, jota voi ostaa myös suomalaisista herkkukaupoista. Sokerivaahtera kasvaa Lawrence-joen pohjoisrannoilta länteen ja Lake Superiorin etelärantoja pitkin […]
- [Ulsike 1997: 112. Acer pensylvanicum - pensylvanianvaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1997-112-acer-pensylvanicum-pensylvanianvaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-348 alkuperä: Fredericton, New Brunswick, Kanada 45 50’N, 66 45’W Pohjois-Amerikan koillisosien metsäluonnon monimuotoisuuteen kuuluvat lukuisat lehtipuu- ja pensaslajit. Vaahteralajeja alueella kasvaa useita, niin pensaita kuin puumaisiakin. Pensylvanianvaahtera on rehevien ja varjoisten lehti- ja sekapuumetsien pensaslaji. Lajin luontainen levinneisyysalue käsittää Pohjois-Amerikan koillisosan, jossa sitä tavataan pohjoisessa St. Lawrence-joelle saakka. Idässä se rajoittuu Atlantin valtamereen ja lännessä Suuriin järviin. Laji on kasvutavaltaan pensasmainen, usein kuitenkin sellainen, että sillä on yksi muita pitempi runkomainen haara. […]
- [Ulsike 1997: 111. Acer spicatum - tähkävaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1997-111-acer-spicatum-tahkavaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-190 tai K09-96-196 tai K09-96-234 alkuperä: Alma, Quebec, Kanada 48°30’N, 72°00’W tai Mattawa River, Ontario, Kanada 46°15’N, 79°20’W Maapallolta tunnetaan yli 130 vaahteralajia, joista useimmat ovat pensastavia. Pohjois- Amerikassa esiintyy kaikenkaikkiaan toistakymmentä erilaista vaahteralajia, joista pohjoisimpia on viljelty meilläkin, tosin ei kovinkaan yleisesti. Pohjoisin vaahteralaji on tähkävaahtera, joka kasvaa mantereen itä-ja koillisosissa hyvin yleisenä metsänlaide-ja alikasvospensaana. Tähkävaahtera on Suomessa harvinainen ja sitä tavataan kasvitieteellisissä kokoelmissa, vaikka se on osoittautunut hyvin kestäväksi lajiksi. Mustilassa […]
- [Ulsike 1997: 110. Fagus grandifolia - amerikanpyökki](https://mustila.fi/ulsike-1997-110-fagus-grandifolia-amerikanpyokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-250 alkuperä: Rolphton, Ontario, Kanada 46°10’N, 77°45’W Eurooppalaisen (puna)pyökin (Fagus sylvatica) pohjoisamerikkalainen vastine on amerikanpyökki. Se on samalla uuden mantereen ainoa pyökkilaji. Amerikanpyökki kasvaa mantereen itäosissa Meksikonlahdelta Suurille järville, eteläiseen Quebeciin ja idässä Atlantin valtameren rannoille saakka. Laji poikkeaa eurooppalaisesta pyökistä mm. siten, ettei se juurikaan muodosta latvukseltaan sulkeutuneita puhtaita ’pyökkimetsiä’, vaan esiintyy yleisemmin sekapuuna mm. sokerivaahteran ja keltakoivun kanssa. Ilmastollisesti amerikanpyökkiä voidaan pitää eurooppalaista sukulaistaan kestävämpänä. Mustilassa kasvava yksinäinen amerikanpyökki selvisi 1980-luvun […]
- [Ulsike 1997: 109. Tsuga mertensiana - vuorihemlokki](https://mustila.fi/ulsike-1997-109-tsuga-mertensiana-vuorihemlokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-97-410 alkuperä: Reveistoke, British Coiumbia, Kanada 51°00’N,118°00’W Vuorihemlokki on Pohjois-Amerikan länsiosien vuoristojen ylärinteiden puulaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Alaskan rannikolta alas Kaliforniaan. Brittiläisen Kolumbian eteläosissa kasvupaikat sijaitsevat 900-1 800 metrin korkeudella. Kaikki hemlokkilajit ovat Suomessa harvinaisesti viljeltyjä ja niitä pidetään usein liian arkoina jopa Etelä-Suomen ilmastoon. Hemlokkien viljelyn vaikeus ei kuitenkaan pelkästään ole johtunut niiden suhteellisen huonosta talvenkestosta, vaan usein ongelmista, mitä liian avoimet kasvipaikat ovat ahavanaroille taimille aiheuttaneet. Monet hemlokinviljely-yritykset ovat päättyneet myös […]
- [Ulsike 1997: 108. Juniperus virginiana - kynäkataja](https://mustila.fi/ulsike-1997-108-juniperus-virginiana-kynakataja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-396 alkuperä: Cedar Beach, Vermont, USA 44°20’ N, 7301 O’W Kynäkataja on yksi Pohjois-Amerikan yli kymmenestä luonnonvaraisesta katajalajista. Se on kotoisin USA:n keski- ja itäosista ja on melko eteläinen laji. Kasvualueen luontainen pohjoisraja kulkee Etelä-Dakotasta Suurten järvien alueen eteläosien itään saavuttaen Atlantin rannikon New Hampshiren eteläosan korkeudella. Etelässä kynäkataja kasvaa lähes Meksikonlahdella saakka. Kynäkataja on voimakkaasti muunteleva laji, kuten meidän oma katajammekin. Näin ollen sen kasvutapa vaihtelee pensasmaisesta jopa 18 metrin pituiseen puuhun. Kynäkataja […]
- [Ulsike 1997: 107. Fraxinus nigra - mustasaarni](https://mustila.fi/ulsike-1997-107-fraxinus-nigra-mustasaarni/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-231 alkuperä: Ville-Marie, Québec, Kanada 47°30’N, 78°40’W Mustasaarni on levittäytynyt Amerikan mantereen koillisosiin ja se on levinneisyysalueeltaan mantereen pohjoisin saarnilaji. Lajia tavataan Manitobassa, Ontariossa ja Québecissä, olosuhteissa, jotka vastaavat ilmastollisesti hyvin Etelä-Suomea. Mustasaami kasvaa keskikokoiseksi, 15-20 metrin mittaiseksi puuksi. Mustasaami on kosteiden, jopa märkien kasvupaikkojen puulaji. Luontaisesti se kasvaa tulvakorvissa sekä niukkaravinteisilla ja kylmillä turvemailla, ja sietää hyvin jopa seisovaa vettä juurillaan. Kasvualueesta riippuen se kasvaa yhdessä mm. kanadantuijan (Thuja occidentalis), punavaahteran (Acer […]
- [Ulsike 1997: 106. Ostrya virginiana - humalapyökki](https://mustila.fi/ulsike-1997-106-ostrya-virginiana-humalapyokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-255 alkuperä: Desjardinsville, Quebec, Kanada 45°45’N, 77°00’W Humalapyökki on pienikokoinen metsänreunapuu. Se ulottaa levineisyysalueensa pohjoisessa lehtipuuvyöhykkeen pohjoisimpaan reunaan, Manitoban, Ontarion ja Quebecin eteläosiin asti. Sillä on vastinlajinsa eteläisessä Euroopassa (O. carpinifolia), mutta kuten monissa muissakin tapauksissa, pohjoisamerikkalainen laji on talvenkestoltaan eurooppalaista parempi. Lajin hedelmänorkot muistuttavat suuresti humalan vastaavia hedelmystöjä, mistä puu on myös saanut nimensä. Hyvinä siemenvuosina koristeelliset norkot lähes täyttävät puun lehvästön. Lehtien syysväri on kellanruskea. Humalapyökin kaarna on koristeellista, joka vanhemmiten […]
- [Ulsike 1997: 105. Tsuga canadensis - kanadanhemlokki](https://mustila.fi/ulsike-1997-105-tsuga-canadensis-kanadanhemlokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-310 alkuperä: Pointe-du-Lac, Quebec, Kanada 46° 05’N, 72°40’W Kanadanhemlokki kasvaa laajalla alueella Pohjois-Amerikan itäpuoliskossa. Sen levinneisyysalue ulottuu Nova Scotiasta Suurten järvien länsipuolelle sekä Appalakkien vuoristossa Georgian rajalle. Puu kasvaa yleensä sekapuuna, mutta sitä tavataan myös puhtaina metsiköinä. Kanadanhemlokki on aina varjostavan puuston alle syntyvä varjopuu. Varttuneena kliimakspuuna siitä kehittyy yleensä noin 30 metrinen, nuokkuvalatvainen puu. Talouspuuna kanadanhemlokki on merkittävä ja sitä käytetään muiden hemlokkien tavoin sisärakenteissa sekä vaneri- ja paperiteollisuudessa. Keski-Euroopassa kanadanhemlokki on […]
- [Ulsike 1997: 104. Hamamelis virginiana - amerikantaikapähkinä](https://mustila.fi/ulsike-1997-104-hamamelis-virginiana-amerikantaikapahkina/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-301 lisäyslähde: Parc d’Oka, Quebec, Kanada, 45°45’N, 74°10’W Taikapähkinät ovat pensaita, joita esiintyy luontaisesti vain Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajeista kestävimpänä pidetään amerikantaikapähkinää, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Se kasvaa aina Meksikonlahdelta eteläiseen Quebeciin saakka harvalukuisena yleensä lehtipuumetsissä ja niiden laiteilla. Amerikantaikapähkinä kasvaa luontaisilla alueillaan noin 2 metrin korkuiseksi. Pensaan erikoinen ominaisuus on se, että se kukkii myöhään syksyllä, syys-lokakuussa keltaisin kukin. Hedelmä on kaksiosastoinen pähkylä, joka kuivuessaan aukeaa eräänlaiseksi ’kidaksi”  lennättäen siemenet jopa […]
- [Ulsike 1997: 103. Betula lenta - sokerikoivu](https://mustila.fi/ulsike-1997-103-betula-lenta-sokerikoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-392 alkuperä: Burlington, Vermont, USA 44°25’N, 73°10’W Sokerikoivu esiintyy Pohjois-Amerikan itä-ja koillisosissa rajoittuen pohjoisessa USA:n ja Kanadan rajamaille, idässä Atlantin valtamereen, etelässä Appalakkien vuoriston eteläosiin ja lännessä Ohion osavaltioon. Sitä tavataan lehtipuumetsissä pieninä ryhminä tai yksittäispuina. Kooltaan laji on keskikokoinen puu saavuttaen luontaisilla alueillaan 15-20 m korkeuden. Sillä on koivulajiksi erikoinen, lyijynharmaa tai harmaansinertävä kuori, joka ei juuri hilseile edes vanhetessaan. Sokerikoivu on läheistä sukua samoilla seuduilla esiintyvälle keltakoivulle (B. alleghaniensis), jonka kanssa […]
- [Ulsike 1997: 102. Betula alleghaniensis - keltakoivu](https://mustila.fi/ulsike-1997-102-betula-alleghaniensis-keltakoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-316 alkuperä: St. Jacques, Fredericton, Kanada 47°30′ N, 74°10’W Pohjois-Amerikassa esiintyy luontaisesti noin kymmenen puumaista tai pensastavaa koivulajia. Eräät sikäläiset koivulajit poikkeavat ulkonäöltään huomattavasti meille tutuista hies- ja rauduskoivusta. Suurikokoisista koivuista mielenkiintoisin meitä ajatellen on varmastikin keltakoivu. Keltakoivu on levinneisyydeltään itäinen keskittyen Pohjois-Amerikan lehtipuuvyöhykkeen pohjoisosiin. Lännessä levinneisyys rajoittuu Suurten järvien länsilaidalle, pohjoisessa laji esiintyy vielä eteläisessä Quebecissa ja idässä sitä tapaa aina Atlantille saakka. Se ei yleensä muodosta puhtaita metsiköitä, vaan kasvaa sekametsissä […]
- [Ulsike 1997: 101. Carpinus caroliniana - karoliinanvalkopyökki, amerikanvalkopyökki](https://mustila.fi/ulsike-1997-101-carpinus-caroliniana-karoliinanvalkopyokki-amerikanvalkopyokki/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-96-265 alkuperä: Pakenham, Ontario, Kanada 45°15’N, 76°20’W Eurooppalaista valkopyökkiä (C. betulus) vastaa Pohjois-Amerikassa on nyt kokeiltava Carpinus caroliniana. Sitä tavataan itäisen Pohjois-Amerikan alueella aina eteläiseen Ontarioon ja Quebeciin saakka. Lännessä lajin esiintyminen ulottuu Suurille järville ja idässä Atlantille. Kanadassa ja USA:ssa paikallista valkopyökkilajia pidetään eurooppalaista valkopyökkiä talvenkestävämpänä. Laji on pienikokoinen puu kotiseudullaankin, joka harvoin yltää edes 8-9 m mittaan. Yleisemmin se on 5-6 m korkuinen pieni puu. Puun runko on hyvin erikoisen näköinen, sillä […]
- [Ulsike 1996: 100. Betula ermanii - kivikoivu](https://mustila.fi/ulsike-1996-100-betula-ermanii-kivikoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K04-93- alkuperä: Japani, Hokkaido Suomessa kivikoivusta on viljelykokemuksia ainakin jo 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Harvinaisiksi jääneet puut ovat useimmiten melko pieniä ja vanhemmiten vinoja kasvutavaltaan. Suurin kivikoivu Suomessa, pituudeltaan 20 metriä löytyy Niilo Karhun mukaan Karjalohjalta Tammiston arboretumista. Laji kasvaa luontaisilla kasvupaikoillaan noin 20 metriä korkeaksi puuksi. Puuaines on erittäin kovaa ja vahvaa, mistä myös juontuu lajin nimi. Kivikoivu ei ole järin vaatelias maaperän suhteen. Puiden runko on huomiota herättävän räsyinen ohuina liuskoina irtoavan […]
- [Ulsike 1996: 99. Fraxinus chinensis var. rhynchophylla](https://mustila.fi/ulsike-1996-99-fraxinus-chinensis-var-rhynchophylla/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K04-94-1078 alkuperä: Kiina, Liaoning Prov. 40°20’N x 125°10’E, 520-680 m. m.p.y. Koillisaasialainen, lännessä vähän viljelty saarnilaji. Laji kasvaa yli 20 metriä pitkäksi, ja sillä on yleensä 5-lehdykkäiset lehdet. Saarnen siementen itäminen vaihtelee paljon. Suosittelemme siementen kylvöä heti, jolloin osa siemenistä saattaa itää varsin pian. Oletettavaa on että suurin osa itämisestä tapahtuu esikäsittelemättömillä siemenillä vasta seuraavana keväänä. Siemeniä kannattaa liottaa vedessä pari päivää ennen niiden kylvämistä.  Kasvin perustiedot SukuFraxinusLajiChinensis var. rhynchophylla Keywords
- [Ulsike 1996: 98. Betula costata - koreankoivu](https://mustila.fi/ulsike-1996-98-betula-costata-koreankoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K04-94-1001 alkuperä: Kiina, Jilin prov. Mt. Changbai 42 20’N x 128 07’E, 875 m m.p.y. Suurikokoinen koivulaji kasvaa Kiinassa parhaimmillaan 30-metriseksi kasvattaen jopa metrisen rungon. Paitsi että laji on tärkeä vaneri- ja huonekaluteollisuuden raaka-aine, mainitaan se myös kauniiksi puistopuuksi. Levinneisyysalue on suhteellisen mantereinen ulottuen Koreasta Kiinaan sekä Venäjällä lähelle Habarovskia. Kirjassaan ”Vihreät jättiläiset, Suomen suurimmat puut” Niilo Karhu kehuu Hiittisellä Piktmäellä kasvavia kaunisrunkoisia koivulajin nuoria puuyksilöitä, jotka vuonna 1992 olivat 12-13,5 metriä pitkiä. […]
- [Ulsike 1996: 97. Betula maximowicziana - monarkkikoivu](https://mustila.fi/ulsike-1996-97-betula-maximowicziana-monarkkikoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K04-93-508 tai K04-93-566 alkuperä: Japani , Hokkaido Isokokoinen, nopeakasvuinen koivulaji, joka voi luontaisena kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Laji kasvaa lähinnä Japanissa sekä harvinaisena Venäjälle kuuluvilla saarilla aivan Hokkaidon pohjoispuolella. Lajilla on huomiota herättävän suuret lehdet, jotka muistuttavat muodoltaan jossain määrin metsälehmusta, mutta ovat tätä vielä suurempia, 8-14 cm pitkiä. Puun runko on harmaa tai oranssinharmaa. Leveät irtotuohet rungolla ovat lajille tyypillisiä. Amerikkalaisen luokittelun mukaan laji kestäisi vain ehkä aivan meidän rannikolla. Tämä olisi […]
- [Ulsike 1996: 96. Pinus koraiensis - koreanmänty, koreansembra](https://mustila.fi/ulsike-1996-96-pinus-koraiensis-koreanmanty-koreansembra/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-267 (=K04-94-850) alkuperä: Kiina, Jilin Provinssi, Mt. Changbai, 42 20’N x 129 10’E, 830-865 m m.p.y. Lajista on kuvaus vuoden 1993 koelajeissa. Helsingin yliopiston siemenkerääjät ostivat nämä siemenet paikallisilta siemenkerääjiltä. Koreansembran suuret siemenet ovat maukkaita ja arvostettua kauppatavaraa. Siemen kylvetään alkukesästä seuraavana keväänä tapahtuvaa itämistä odottelemaan.  Kasvin perustiedot SukuPinusLajiKoraiensis Keywords
- [Ulsike 1996: 95. Betula tauschii](https://mustila.fi/ulsike-1996-95-betula-tauschii/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-286 alkuperä: Sachalin, Yuzno-Sakhalinsk Laji on kohtalaisesen paljon omaa rauduskoivuamme (Betula pendula) muistuttava maantieteellinen laji Koillis-Aasiasta. Eri lähdeteoksissa B. tauschii luetaan joko Betula platyphylla var. japonican alle tai lajiksi A mandshurica var. japonica. Nähtäväksi jää tarjoaako laji muuta kuin puhtaasti botaanista ja taksonomista mielenkiintoa. Siemen itää nopeasti ilman esikäsittelyjä. Kasvin perustiedot SukuBetulaLajiTauschii Keywords
- [Ulsike 1996: 94. Acanthopanax senticosus - venäjänjuuri](https://mustila.fi/ulsike-1996-94-acanthopanax-senticosus-venajanjuuri/): koe-erän tunnus: K09-95-289 alkuperä: Sachalin, Yuzno-Sakhalinsk Venäjänjuuri on sukunsa pohjoisin edustaja kasvaen Koreasta Venäjän Amurille esiintyen myös Kiinan koillisosissa sekä Japanissa. Muut suvun edustajat kasvavat etelämpänä Kiinassa ja Himalajalla. Lajia kutsutaan venäjänginsengiksi ja sitä käytetään varsinaisen ginsengin tavoin hyvin paljon luontaislääkkeiden valmistukseen. Juurista jauhettua venäjänjuurta tuodaan Suomeenkin melkoisen huomattavia määriä. Viime vuosina Suomessa on aloiteltu venäjänjuuren kotimaisen viljelyn mahdollisuuksia selvittävää tutkimustyötä. Kasvin versot ovat kauttaaltaan pienten piikkien peitossa. Pienet huomaamattomat kellanvihreät kukat muodostuvat monikukkaisiin sarjakukintoihin. Kotimaassaan jopa 5-metriseksi kasvava pensas on Mustilassa jäänyt 1,5-2 metriä korkeaksi. Venäjänjuuren kestävimmät alkuperät menestynevät todennäköisesti lähes Pohjois-Suomessa asti, mutta tälle koe-erälle ei uskalla luvata niin paljoa. Todettakoon […]
- [Ulsike 1996: 93. Celastrus strigillosus](https://mustila.fi/ulsike-1996-93-celastrus-strigillosus/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-287 alkuperä: Sachalin, Vevelski Kelasköynnökset ovat kesävihantia, yksi- tai kaksikotisia köynnöksiä, jotka kiipeävät tukeen kiertymällä. Ruotsiksi kelasköynnöksiä sanotaan ”puuntappajiksi” (träddödare), sillä voimakkaat kiertyneet versot saattavat estää tukena toimineen rungon kasvun. Koelaji on japaninkelasköynnöksen (Celastrus orbiculatus) maantieteellinen alalaji (C. o. var. papiiosus) ja muistuttaa päälajia monin tavoin. Japaninkelasköynnöksen levinneisyysalue ulottuu Japanista Koreaan ja Kiinaan rajoittuen pohjoisessa Sachalinin itäpäähän ja mantereella Vladivostokin seudulle. Koelajin levinneisyys rajoittuu Japanin saarille kasvaen vuoriston laaksometsien tiheiköissä ja rinteillä. Japaninkelasköynnöksen pyörehtävät […]
- [Ulsike 1996: 92. Acer ukurunduense - kiinanvaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1996-92-acer-ukurunduense-kiinanvaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-281 alkuperä: Sahalin, Yuzno-Sakhalinsk Kiinanvaahtera on Kaukoidän laajimmin levinneitä vaahteralajeja. Luontainen kasvualue ulottuu Koreasta ja Kiinan itäosista pohjoiseen lähelle Habarovskia sekä lännessä Japaniin. Lähinnä sekametsissä tavattava puu kasvaa jokien varsilla ja vuorten rinteillä, Venäjällä aina 700 metrin korkeudella saakka. Kiinanvaahtera on leveälatvuksinen, vankkarunkoinen noin 15-metrinen puu tai haaroittuneena suuri pensas. Nuoret versorangat ovat punaruskeita, runko on kellanharmaa ja pinnaltaan hilseilevä. Venäjällä lajia kutsutaan keltavaahteraksi. Puu sietää melko hyvin varjostusta ja on kasvupaikan suhteen melko […]
- [Ulsike 1996: 91. Viburnum sargentii - rusoheisi](https://mustila.fi/ulsike-1996-91-viburnum-sargentii-rusoheisi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-295 alkuperä: Sahalin, Dolinski Rusoheisi on läheistä sukua kotimaiselle koiranheidelle (V. opulus), joka kasvaa luontaisena Kajaanin korkeudella asti, rannikolla ja Tornionjokilaaksossa vielä pohjoisempana. Rusoheisi on itäinen laji, jonka levinneisyys rajoittuu Japanin saarille, Sahalinille ja mantereella Koreasta Kiinan itäosiin sekä Venäjälle. Rusoheisi poikkeaa koiranheidestä lähinnä erilaisen lehtimuodon, tumman rungon ja kukintojen perusteella. Kukinnon steriilit laitakukat saattavat olla jopa 3 cm läpimitaltaan. Lajin kasvupaikkavaatimukset eivät juuri poikkea koiranheidestä. Luontaisia kasvupaikkoja lajille ovat ravinteikkaat korvet sekä […]
- [Ulsike 1996: 90. Juniperus rigida f. prostrata](https://mustila.fi/ulsike-1996-90-juniperus-rigida-f-prostrata/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-291 alkuperä: Sahalin, Lazovski Melko eteläinen katajalaji, joka on neulaslehtinen kuten oma katajammekin. Kasvaa luontaisena Koreasta Mantsuriaan ja Venäjällä vain hieman Vladivostokin yläpuolelle saakka. Venäläisessä uhanalaisia kasveja esittelevässä “punaisessa kirjassa” ei mainita, että laji esiintyisi Sahalinin saarella. Tämän perusteella siemen on oletettavasti kerätty viljellyistä yksilöistä. Lajia tavataan harvinaisena myös Japanissa. Tämän katajalajin neulaset ovat hieman omaa katajaamme pidemmät. Usein sen oksat ovat myös huomiota herättävän roikkuvia. Koelaji on päälajin (Juniperus rigida) ryömivä muoto, […]
- [Ulsike 1996: 89. Tripterygium regelii - siipiköynnös](https://mustila.fi/ulsike-1996-89-tripterygium-regelii-siipikoynnos/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-294 alkuperä: Sachalin, Korsakov Siipiköynnös kuuluu kelaskasvien (Celastraceae) heimoon. Laji on yksikotinen, piikitön, kesävihanta ja kotoisin Koreasta, Mantsuriasta ja Japanin saarilta. Siipiköynnös on menestyessään voimakaskasvuinen, suurilehtinen köynnös, jonka hedelmä on kellanvihreä kolmisiipinen pähkylä. Siipiköynnös kukkii heinäkuussa kellanvalkoisin kukin, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5-8 mm. Kukinto on kookas, jopa 25 cm pitkä huiskilo. Tällä Euroopassa toistaiseksi vähän viljellyllä lajilla katsotaan olevan mahdollisuuksia tulla suosituksi peitto- ja köynnöskasviksi. Lajin siemenet vaativat pitkähkön kylmäkäsittelyn itääkseen. Siemenet […]
- [Ulsike 1996: 88. Alnus japonica](https://mustila.fi/ulsike-1996-88-alnus-japonica/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-283 alkuperä: Venäjä, Vladivostok Puu on suurimpia leppälajeja ja kasvaa luontaisilla kasvupaikoillaan 25 metrin pituiseksi suureksi puuksi. Laji kasvaa, kuten lepät meilläkin yleensä, alavilla kosteilla kasvupaikoilla. Luontainen levinneisyys ulottuu Koreasta Mantsuriaan ja Venäjän Ussurille sekä Japanin saarille. Lajia on viljelty varsinkin Japanissa melko paljon myös puuntuotantomielessä. Laji on melko eteläinen ja mereinen ja sen menestymisalueen arviointi meillä Suomessa on vaikeaa. Leppälajin lehdet ovat sirot ja poikkeavat meille tutuista lajeista. Kävyt ovat hieman omia […]
- [Ulsike 1996: 87. Abies sachalinensis var. mayriana - sahalininpihta](https://mustila.fi/ulsike-1996-87-abies-sachalinensis-var-mayriana-sahalininpihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-278 alkuperä: Sachalin, Svobodniy Sahalininpihta on Suomessa kokeilluista pihtalajeista kenties nopeimmin kasvava. Se on 60 vuodessa parhaimmillaan kasvattanut itselleen paksun, lähes 30-metrisen rungon. Suomeen tuodut alkuperät ovat yleensä olleet lajin pitkäneulasista päälajia, jonka havu muistuttaa japaninpihtaa, muttei ole alapuolelta yhtä vaalea ja on tätä tuuheampi. Tämä koelaji on hyvin lyhytneulasinen alalaji, jonka neulaset ovat vain 1,5-2,5 cm pituisia, eli puolet päälajin neulasten pituudesta. Tunnistuseroja löytyy myös ilmarakojuovarivien määrästä sekä käpysuomujen muodosta. Tällä alalajilla […]
- [Ulsike 1996: 86. Aralia elata - pirunkeppi](https://mustila.fi/ulsike-1996-86-aralia-elata-pirunkeppi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-284 alkuperä: Sachalin, Yuzno-Sakhalinsk Pirunkeppi kuuluu ginseng-kasvien (Araliaceae) heimoon yhdessä esimerkiksi venäjänjuuren, (Acanthopanax senticosus), pirunnuijan (Oplopanax horridus), murattien tai heimon nimilajin ginsengin kanssa. Aralia-sukuun kuuluu noin 20 lajia, mm. subtrooppisia lajeja Malesiasta ja Australiasta. Pirunkeppi kasvaa luontaisena Koreassa, Koillis-Kiinassa, Japanissa sekä melko pohjoisessa Amur-joen alueella. Pirunkeppi on ollut meillä suhteellisen harvinainen puutarhojen erikoisuus, joka usein paleltuu alas kaikkein ankarimpina talvina. Näyttävästä lajista pitäisi kuitenkin löytyä nykyistä kestävämpiä kantoja, jotka mahdollistaisivat lajin käytön vielä […]
- [Ulsike 1995: 85. Tilia platyphyllos - isolehtilehmus](https://mustila.fi/ulsike-1995-85-tilia-platyphyllos-isolehtilehmus/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-070 alkuperä: Poltava, Ukraina Isolehtilehmus on toinen Länsi-Euroopan suurikokoisista lehmuksista. Jopa 40-metriseksi kasvava laji kasvaa Pohjois-Espanjasta aina Uralille saakka. Laji on yleisesti viljelty puistopuuna. Pohjoisessa luontainen levinneisyysalue ulottuu juuri ja juuri Ruotsin länsirannikolle saakka. Meillä laji on menestynyt viljeltynä puistopuuna aina lähes Oulun korkeudelle asti. Puistoissamme yleinen muhkurarunkoinen puistolehmus (Tilia vulgaris) on metsälehmuksen (Tilia cordata) ja isolehtilehmuksen välinen risteytys. Isolehtilehmuksen puutavaraa käytetään kuten metsälehmusta, josta se poikkeaalcin vain hyvin vähän. Isolehtilehmuksen puuaines on […]
- [Ulsike 1995: 84. Maackia amurensis - maakkia](https://mustila.fi/ulsike-1995-84-maackia-amurensis-maakkia/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-100 alkuperä: Vladivostok, Venäjä Maakkia on kotoisin Amurilta ja Japanista. Se on hernekasveihin lukeutuva puu, joka on erittäin suosittu koristekasvi varsinkin Pohjois-Amerikassa. Maakkia saavuttaa luonnossa 15 metrin pituuden, mutta jää viljeltynä pienemmäksi, meillä 5–8 m pituiseksi. Sitä on viljelty meillä yllättävän vähän ja näiden kokemusten valossa sen on todettu olevan kestävä ainakin II-vyöhykkeellä, mahdollisesti pohjoisempanakin, sillä se on ”hernepuista” ainoa, jolla ei ole taimivaiheessakaan ilmennyt tuleentumisongelmista johtuvia pakkasvaurioita.  Maakkian lehdet ovat parilehdykkäisiä, 20–30 […]
- [Ulsike 1995: 83. Rhododendron schlippenbachii - kuningasatsalea](https://mustila.fi/ulsike-1995-83-rhododendron-schlippenbachii-kuningasatsalea/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-006 alkuperä: Vladivostok, Venäjä Kuningasatsalea on kotoisin Korean pohjoisosista ja Kiinasta. Se löydettiin noin 100 vuotta sitten ja saavutti heti suuren suosion ympäri maailman.  Kuningasatsalea on yksi kaikkein kauneimmista atsalealajeista. Se on noin metrin korkuinen pensas, joka kukkii lehtien puhkeamisen aikaan. Kukat ovat tuoksuvia ja ruusunpunaisia. Kuningasatsaleaa on viljelty meillä yllättävän vähän. Sitä pidetään verrattain arkana lajina, mutta eräät hyvin menestyneet yksilöt antavat toiveita lajin menestymisestä myös II-vyöhykkeellä. Kuningasatsalea viihtyy valoisilla kasvupaikoilla ja sietää […]
- [Ulsike 1995: 82. Prunus ssiori](https://mustila.fi/ulsike-1995-82-prunus-ssiori/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-94-078 alkuperä: Venäjä Tämä laji on lähinnä tuomiin lukeutuva suurikasvuinen puu, josta on hyvin vähän tietoja tarjolla. Se on kotoisin Mantsuriasta ja Japanin pohjoisosista. Sitä on ilmeisesti viljelty vain harvoin luontaisen alueensa ulkopuolella, koska lähdekirjallisuudessa ei ole tietoja tästä lajista. Kasvupaikkatiedot antavat viitteitä lajin menestymisestä eteläisessä Suomessa. Huomio kiinnittyy lajin suurikasvuisuuteen. Sen mainitaan saavuttavan jopa 25 metrin pituuden. Näin ollen se olisi hieno lisä kukkivien koristepuiden valikoimaamme. Sen lehdet ovat pitkänomaisia, tiheään hammaslaitaisia, […]
- [Ulsike 1995: 81. Morus alba tatarica - valkomulperipuu](https://mustila.fi/ulsike-1995-81-morus-alba-tatarica-valkomulperipuu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-005 alkuperä: Krasnodar, Venäjä  Valkomulperipuu on kotoisin Kiinasta, josta se on levinnyt viljelyyn ympäri maailman jo vuosisatoja sitten. Sitä käytettiin alunperin silkkiperhosen isäntäpuuna mm. Pohjois-Amerikassa, missä se on paikoin karannut viljelystä ja villiintynyt.  Valkomulperipuu on pienikokoinen, menestyessään ehkä n. 5 metrinen puu tai pensas. Se on kasvutavaltaan hyvin tiheäoksainen. Kukat ovat vihertävät, vaatimattoman näköiset ja syntyvät toukokuussa. Hedelmä on hailakanpunainen tai vaaleahko kerrannaismarja. Marjoja syntyy yleensä runsaasti, mutta valitettavasti ne ovat mauttomia. Lajin […]
- [Ulsike 1995: 80. Magnolia kobus - japaninmagnolia](https://mustila.fi/ulsike-1995-80-magnolia-kobus-japaninmagnolia/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-068 alkuperä: tuntematon Japaninmagnolia on kotoisin Japanista, ja sen on todettu olevan meillä kestävä. Lajia on viljelyssä kuitenkin hyvin vähän sen koristeellisuudesta huolimatta, joten se on varmasti kiinnostava etsittäessä lajin menestymisalueiden rajoja. Japaninmagnolia on suuri pensas, joka saavuttaa vasta vanhana, 10-20-vuotiaana lopullisen muotonsa. Se kukkii etenkin siemenestä lisättynä verrattain myöhäisellä iällä valkoisin kukin ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat miedosti tuoksuvia. Eteläisessä Suomessa kukinta osuu vapun tienoille. Tämä laji on meillä kestävimpänä pidetty lehdettömänä […]
- [Ulsike 1995: 79. Magnolia denudata - kiinanmagnolia](https://mustila.fi/ulsike-1995-79-magnolia-denudata-kiinanmagnolia/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-055 alkuperä: Pohjois- Kiina Tämä koristekasvina melko harvinainen magnolialaji on kotoisin Kiinan keskiosista. Sitä käytetään luontaisen alueensa ulkopuolella koristekasvina vastaavilla ilmastollisilla alueilla lähinnä Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Kiinanmagnolia on kasvutavaltaan selkeästi puumainen ja saavuttaa parhaimmillaan 10 metrin pituuden latvuksen levitessä iän myötä lähes samanmittaiseksi. Muiden magnolialajien tapaan se on verraten hidaskasvuinen. Sen lehdet ovat kookkaat, jopa 15 cm mittaiset. Tämän lajin suurin etu on sen tavattoman kookkaat, tuoksuvat valkoiset kukat, jotka saattavat olla jopa […]
- [Ulsike 1995: 78. Juglans ailanthifolia var. cordiformis - herttajalopähkinä](https://mustila.fi/ulsike-1995-78-juglans-ailanthifolia-var-cordiformis-herttajalopahkina/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-018 tai K09-95-060 alkuperä: Montana, USA Herttajalopähkinä on ikivanha viljelylaji, jota ei tunneta mistään luonnonvaraisena. Siinä mielessä se muistuttaa vaikkapa omenaa tai päärynää, joita myöskään ei tunneta mistään luonnonvaraisina. Sen oletetaan olevan kotoisin Japanista, josta se on levinnyt viljelyyn ympäri maailman. Sitä viljellään ohutkuoristen, syötävien pähkinöidensä vuoksi. Suomessa herttajalopähkinää on mainittu kasvatettavan useissa kohteissa, mutta ainoastaan Karjalohjalla sijaitsevassa Tammiston arboretumissa on löydettävissä todisteita tämän lajin viljelystä. Sielläkään lajia ei tällä hetkellä kasva. Herttajalopähkinää pidetään japaninjalopähkinän […]
- [Ulsike 1995: 77. Crataegus chlorosarca - idänorapihlaja](https://mustila.fi/ulsike-1995-77-crataegus-chlorosarca-idanorapihlaja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-049 alkuperä: Etelä-Sahalin, Venäjä Idänorapihlaja on kotoisin Kaukoidästä. Sitä esiintyy luonnonvaraisena Hokkaidolla, Sahalinilla ja Kamtsatkan niemimaalla. Sitä pidetään yhtenä kestävimmistä orapihlajalajeista. Tämä siemenerä edustaa varsin pohjoista esiintymisaluetta ja antaa toiveita kestävyydestä myös syvemmällä Suomessa. Tämä laji on olemukseltaan pieni puu. Se on leveän kartiomainen, noin 3 metrin pituinen. Idänorapihlaja kukkii kesäkuussa ja syksyllä kypsyvät marjat ovat väriltään mustia. Tämän orapihlajalajin orat ovat lyhyitä, vain 2 cm mittaisia, tai ne saattavat puuttua täysin. Idänorapihlaja […]
- [Ulsike 1995: 76. Shepherdia canadensis - puhvelinmarja](https://mustila.fi/ulsike-1995-76-shepherdia-canadensis-puhvelinmarja/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-024 alkuperä: B. C., Kanada Puhvelinmarja on kotoisin Länsi-Kanadasta, jossa kasvaa kaksi lajia. Näistä toinen, piikkinen Shepherdia argentea esiintyy yleensä preerialla hyvin karuilla kasvupaikoilla. Shepherdia canadensis kasvaa ehkä hieman kosteammilla alueilla jokivarsissa sekä myös ylempänä avointen havumetsien pensaana. Puhvelinmarjoja on käytetty Suomessa vain harvoin koristekasvina, vaikka se ilmastollisesti onkin hyvin kestävä mantereisilla alueilla. Puhvelinmarja on sukua esimerkiksi tyrnille ja hopeapensaalle. Se on 1,5-2 metrin mittainen, leveäkasvuinen pensas, jolla on hopeanhohtoiset lehdet ja versot. Puhvelinmarja on kaksikotinen, kuten […]
- [Ulsike 1995: 75. Betula albo-sinensis - kuparikoivu](https://mustila.fi/ulsike-1995-75-betula-albo-sinensis-kuparikoivu/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-048 alkuperä: Pohjois-Kiina Kuparikoivu on kotoisin Kiinan keskiosista. Sen levinneisyysalue on Suomea ajatellen verrattain eteläinen, mutta kuparikoivu on menestynyt lupaavasti esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ilmastollisesti ankarilla alueilla. Tämä antaa toiveita lajin menestymisestä myös meillä, varsinkin kun menestyneitä yksilöitä on olemassa muutamia Etelä-Suomessa. Näiden yksilöiden mainitaan olevan Länsi-Kiinasta kotoisin olevaa muunnosta B. albo-sinensis var. septentrionalis, joka mahdollisesti ei ole yhtä kestävä kuin itse laji. Kuparikoivu on saanut nimensä kuparinvärisestä tuohesta, joka vanhemmiten irtoaa paperimaisina liuskoina. Puu saavuttaa luontaisilla alueilla jopa […]
- [Ulsike 1995: 74. Aralia cordata](https://mustila.fi/ulsike-1995-74-aralia-cordata/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-057 alkuperä: Korsakov, Etelä-Sahalin, Venäjä Tämä länsimaissa hyvin huonosti tunnettu aralialaji on uhanalainen suppealla kasvualueellaan Itä-Venäjällä. Lajin luontaisiin kasvualueisiin kuuluu myös osia Japanista sekä Kurilien saaret. Kasvupaikat vaihtelevat heinäisistä rinteistä metsänreunoihin, valoisiin koivikkoihin ja jokivarsiin. Aralia cordatan suurimpana uhkana pidetään lajin lääkekäyttöä. Sen juurakkoa käytetään monien lähisukulaisten tavoin erilaisten lääkevalmisteiden tekoon (vertaa mm. gingseng). Siemen voidaan kylvää heti. Se ilmeisesti vaatii itääkseen useimpien heimon kasvien tapaan sekä lämpö- että kylmäkäsittelyn. Näin alkukesästä kylvettyjen siementen voidaan odottaa […]
- [Ulsike 1995: 73. Acer triflorum - huntuvaahtera](https://mustila.fi/ulsike-1995-73-acer-triflorum-huntuvaahtera/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-059 alkuperä: Pohjois-Kiina Huntuvaahtera on kotoisin Mantsuriasta ja Korean pohjoisosista. Se kuuluu ns. kolmilehtivaahteroihin, joita tunnetaan maapallolta neljä lajia. Meillä menestyvistä kolmilehtivaahteroista huntuvaahtera on paitsi kestävin, myös kaunein. Huntuvaahtera on pieni puu, joka viihtyy hyvin puolivarjossa. Se on erittäin koristeellinen olemukseltaan, lehdiltään, jotka saavat kauniit keltaisen ja punaisen sävyiset syysvärit sekä rungoltaan, josta vanha kuori hilseilee paljastaen kanelinruskean sisemmän kuoren. Huntuvaahteran lehdet ovat kolmiosaiset eivätkä tuo mieleen vaahteraa, vaan jonkin eksoottisemman puulajin. Huntuvaahtera […]
- [Ulsike 1995: 71. Juniperus sargentii](https://mustila.fi/ulsike-1995-71-juniperus-sargentii/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-94-075 alkuperä: Etelä-Sahalin, Venäjä Useat tutkijat pitävät lajia yhtenä kiinankatajan alalajina (Juniperus chinensis var. sargentii). Se on saanut nimensä lajin löytäneen amerikkalaisen kasvitieteilijän C.S. Sargentin mukaan. Laji kasvaa Japanin Hokkaidolla, osissa Koreaa sekä Venäjällä Sahalinin saarella varsin suppealla alueella. Se on kuvailtu Venäjän uhanalaisia lajeja esittelevässä “punaisessa kirjassa”. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat merenrannan kivikot sekä vuorten rinteiden vierinkivialueet ja kalliot. Länsimaiset lähdeteokset yleensä kehuvat lajin kauneutta. Pienikokoinen, matalana leviävä pensas jää yleensä 30-50 cm korkeaksi. Sinivihreät lehdet […]
- [Ulsike 1995: 70. Abies fraseri - virginianpihta](https://mustila.fi/ulsike-1995-70-abies-fraseri-virginianpihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-041 alkuperä: Roan Mountain, Pohjois-Carolina, USA Virginianpihta on palsamipihdan (Abies balsamea) maantieteellinen rotu, joka kasvaa hajanaisina esiintyminä Appalakkivuoriston lounaisosissa Pohjois-Carolinassa ja Tennesseessä sekä Virginiassa. Laji kasvaa 1600-2000 metrin korkeudella, ylempänä puhtaana metsänä, alempana sekametsänä useimmiten punakuusen (Picea rubens) kanssa. Kyseinen koe-erä on 1900 metrin korkeudesta. Muita alueen puulajeja ovat amerikanpihlaja (Sorbus americana), keltakoivu (Betula alleghaniensis), kanadanhemlokki (Tsuga canadensis), keltahevoskastanja (Aesculus octandra) ja sokerivaahtera (Acer saccharum). Useista alueen pensaslajeista mainittakoon meille tuttu lilakukkainen puistoalppiruusu […]
- [Ulsike 1995: 69. Abies holophylla - ussurinpihta](https://mustila.fi/ulsike-1995-69-abies-holophylla-ussurinpihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-051 alkuperä: Vladivostok, Venäjä Ussurinpihta on lupaavista yksittäisistä kokeiluista huolimatta jäänyt hyvin harvinaiseksi meillä Suomessa. Kestäviä ja komeita yksilöitä löytyy mm. Mustilan arboretumista sekä komeana metsikkönä Bromarvin Solbölessä. Ussurinpihdan puuaines on purppurapihdan ja harmaapihdan tavoin muita pihtoja tummempaa sekä hieman kovempaa ja raskaampaa. Laji kasvaa luontaisesti Koreassa, Itä-Mantsuriassa sekä Amurin alueen vuoristometsissä, useimmiten sekapuuna mm. seuraavien lajien kanssa: Tilia amurensis, Fraxinus mandshurica sekä Ulmus japonica. Lajin katsotaan olevan läheistä sukua Japanin metsätaloudellisesti tärkeimmälle pihdalle: momille (Abies firma). […]
- [Ulsike 1995: 68. Abies nordmanniana - kaukasianpihta](https://mustila.fi/ulsike-1995-68-abies-nordmanniana-kaukasianpihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-063 alkuperä: Yayla, Savsat (Kirazlidere), Turkki Suomalainen kasvitieteilijä A. von Nordmann löysi kaukasianpihdan ja nimesi sen ensimmäisenä vuonna 1837 toimiessaan kasvitieteen professorina Odessassa. Laji on nykyään ehkä Euroopan taloudellisesti tärkein pihtakuusi – ei niinkään luontaisella kasvualueellaan Kaukasuksella, mutta Länsi-Euroopassa joulukuusenviljelypuulajina. Pelkästään tanskalaiset vievät vuosittain ulkomaille n. 6 miljoonaa viljeltyä A. nordmanniana-joulukuusta. Kaukasianpihdasta on muodostunut tanskalaisen joulukuusituotannon laadukas ja hinnakas päätuote, jota tarjotaan pääasiassa rikkaisiin läntisiin teollisuusmaihin. Kaukasianpihta muistuttaa paljon purppurapihtaa (Abies amabilis) yltäen näyttävyydessä […]
- [Ulsike 1995: 67. Abies procera - kuningaspihta](https://mustila.fi/ulsike-1995-67-abies-procera-kuningaspihta/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-95-042 alkuperä: Stevens Pass, Washington, USA Laji kasvaa varsin suppealla alueella Pohjois-Amerikan läntisellä rannikkovyöhykkeellä lähinnä Kaskadivuoristossa Washingtonin pohjoisrajalta Oregonin ja Kalifornian rajalle. Lähes samalla alueella kasvaa toinen suurikokoinen pihtalaji jättipihta (Abies grandis), jonka menestyminen Suomessa rajoittuu myös rannikkovyöhykkeen parhaille kasvupaikoille. Lajin ylevää kauneutta kuvaa sen englanninkielinen nimi ”Noble Fir”. Kuningaspihtaa kutsutaan meillä myös aitopihdaksi ja se tunnetaan ehkä paremmin sen toisella latinalaisella nimellä Abies nobilis. Tätä nimeä lajista käytetään Tanskassa, jossa siitä tuotetaan vuosittain […]
- [Ulsike 1994: 66. Quercus mongolica - mongoliantammi](https://mustila.fi/ulsike-1994-66-quercus-mongolica-mongoliantammi/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-131 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Morden, Manitoba, Kanada Mongoliantammi on kotoisin Kaukoidästä, tarkemmin Kiinasta sekä Japanin pohjoisosista. Sitä ei ole meillä tiettävästi viljelty, mutta se on on menestynyt mainiosti Kanadassa viljeltynä ja sen luontaisten alueiden kasvuolosuhteet antavat toiveita sen menestymisestä myös meillä. Mongoliantammi on nopeakasvuinen puu, joka saavuttaa kotiseudullaan jopa 30 m. pituuden. Meillä se jää varmasti pienemmäksi. Sille on tyypillistä, että lehdet puhkeavat ryppäinä versojen päihin. Lehdet ovat varsin kookkaita, jopa 20 cm […]
- [Ulsike 1994: 65. Chionanthus virginicus - partapensas](https://mustila.fi/ulsike-1994-65-chionanthus-virginicus-partapensas/): Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-erän tunnus: K09-93-349 alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA Partapensas on meille lähes tuntematon, uusi laji. Se on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista luontaisen levinneisyysalueen ulottuessa Floridasta New Jerseyn osavaltioon. Partapensas, jonka paikallinen nimi ’Old Man’s Beard’ – vanhan miehen parta – viittaa sen kukkiin, on kuitenkin laajalti viljelty luontaisen kasvualueensa pohjoispuolella. Se on ollut kestävä aina Kanadassa saakka ja on kasvanut meillä mm. Mustilassa 1950-luvulla. Partapensas kukkii tuoksuvin, valkoisin, hapsumaisin kukin hyvin runsaasti ja on erittäin […]

## Optional

- [Agent (MCP protocol)](websites-agents.hostinger.com/mustila.fi/mcp)

[comment]: # (Generated by Hostinger Tools Plugin)