Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-91-151
alkuperä; Arkell, Ontario, Kanada 43 32′ N x 80 09′ W, 352 m.m.p.y.
Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa Quebecin lounaisosiin, idässä Atlantiin, etelässä Floridan pohjoisosiin sekä lännessä Kansasin rajamaille. Saarnia tunnetaan maailmassa n. 70 lajia, joista 18 Amerikan mantereella. Näistä valkosaarni on suurikasvuisin ja arvokkain — sekä olemukseltaan että taloudellisesti. Suomessa nykyisin viljelyssä olevien lajien lisäksi kannattaisi kokeilla muutamia muitakin, mahdollisesti 3-4 lajia tulisi kyseeseen.
Kuten saarnet yleensä, viihtyy valkosaarni parhaiten kosteilla, ravinteikkailla mailla. Se on verrattain hidaskasvuinen, avoimilla paikoilla kruunultaan tammen kaltainen, juhlallinen puu. Se saavuttaa kotiseudullaan yleisesti 25 m, joskus jopa 35 m korkeuden. Valkosaarnen lehdet muistuttavat esim. kotimaisen saarnen lehtiä niin väritykseltään kuin olemukseltaankin. Lehdet puhkeavat myöhään ja varisevat aikaisin. Hedelmä on saarnille tyypillinen, lähinnä melaa muistuttava siivekäs pähkylä, joka kehittyy loppukesällä ja säilyy puussa pitkälle syksyyn.
Valkosaarnia pidetään kotiseudullaan kaikkein merkittävimpänä saarnena. Sitä käytetään koristepuuna ja se on haluttua sahapuuta. Puuaines on vahvaa, lähes valkoista ja sitä käytetään työkalu- ja urheiluvälineteollisuudessa sekä mm. sähkökitaroiden runkoina. Valkosaarnen tuoreita, murskattuja lehtiä ovat alkuasukkaat käyttäneet hyönteisen piston aiheuttaman ärsytyksen lievitykseen.
Saarnet ovat hankalimpia siemenistä lisättäviä kasvisukuja, koska lajien väliset erot ovat itämisessä suuria. Yleispätevien ohjeiden antaminen on mahdotonta, mutta voidaan olettaa, että siemen itää ilman esikäsittelyä kylvämisvuonna. Siementä on syytä liottaa 24-48 h ennen kylvöä. Kylvö n. 0,5 -1 cm syvyyteen. Siemen itää hitaasti, n. 30 vrk. Mikäli itämistä ei kohtuullisen ajan kuluessa tapahdu, oletetaan siemenen itävän seuraavana keväänä.
Kokeiltavan siemenerän oletetaan menestyvän I-II vyöhykkeillä. Se saavuttanee 15-20 m korkeuden hyvillä kasvupaikoilla. Siemenerä on kerätty luonnonvaraisista puista alkuperäisen menestymisalueen pohjoisosasta. Se edustaa kestävyydeltään parasta mahdollista kantaa. Jatkossa onkin tarkoitus yrittää hankkia siementä vielä nykyistä koe-erää pohjoisempaa.
Kasvin perustiedot
SukuFraxinusLajiAmericana
Keywords
- Ulsike
- 1992
- Fraxinus
- Fraxinus americana