Siemenkeruumatkat eivät ole Arboretum Mustilan ydintoimintaa, mutta matkat ovat usein merkittävä tai jopa ainoa tapa hankkia siemeniä tarkalleen tietyiltä alkuperäalueilta. Lisäksi niiden yhteydessä solmitaan tärkeitä kontakteja. Arboretum Mustila on järjestänyt historiansa aikana itse viisi siemenkeruumatkaa:
1993 Suurten järvien alueelle Pohjois-Amerikkaan
— linkki matkakertomukseen [PDF]
— matkan keruista Mustilaan tai muualle Suomeen onnistuneesti istutetut lajit: tähkävaahtera (Acer spicatum), ternihevoskastanja (Aesculus × marylandica), lännenkeltis (Celtis occidentalis), pagodikanukka (Cornus alternifolia), iso-orapihlaja (Crataegus mollis), mustajalopähkinä (Juglans nigra), amerikanhumalapyökki (Ostrya virginiana), keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis), punatammi (Quercus rubra), kiiltoheisi (Viburnum lentago)
1996 itäiseen Pohjois-Amerikkaan
— linkki matkakertomukseen [PDF]
— matkan keruista Mustilaan tai muualle Suomeen onnistuneesti istutetut lajit: pennsylvanianvaahtera (Acer pensylvanicum), sokerivaahtera (Acer saccharum), tähkävaahtera (Acer spicatum), keltakoivu (Betula alleghaniensis), sokerikoivu (Betula lenta), amerikanhumalapyökki (Carpinus caroliniana), karvashikkori (Carya cordiformis), pagodikanukka (Cornus alternifolia), amerikanpyökki (Fagus grandifolia), syystaikapähkinä (Hamamelis virginiana), Antin punainen koristeomena (Malus ‘Antin Punainen’), amerikanhumalapyökki (Ostrya virginiana), samettisumakki (Rhus typhina), kanadanhemlokki (Tsuga canadensis), hurtanheisi (Viburnum lantanoides)
2002 itäiseen Kanadaan
— linkki matkakertomukseen [PDF]
— matkan keruista Mustilaan tai muualle Suomeen onnistuneesti istutetut lajit: pennsylvanianvaahtera (Acer pensylvanicum), keltakoivu (Betula alleghaniensis), pagodikanukka (Cornus alternifolia), amerikanpyökki (Fagus grandifolia), valkosaarni (Fraxinus americana), kesäorjanlaakeri (Ilex verticillata), mustajalopähkinä (Juglans nigra), sateenvarjomagnolia (Magnolia tripetala), kanadanhemlokki (Tsuga canadensis)
2005 Slovakian vuoristoihin
— linkki matkakertomukseen [PDF]
— matkan keruista Mustilaan onnistuneesti istutetut lajit: euroopanpyökki (Fagus sylvatica), vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), niverävaahtera (Acer campestre), varjomuratti (Hedera helix).
2017 Appalakeille
— matkakertomus ei ole vielä valmistunut
— matkan keruiden istutustyö on vielä kesken, mutta taimikasvattamossa on onnistuneesti idätetty seuraavat lajit: sokerivaahtera (Acer saccharum), tähkävaahtera (Acer spicatum), keltahevoskastanja (Aesculus flava), lännenpiippuköynnös (Aristolochia macrophylla), amerikanhumalapyökki (Carpinus caroliniana), amerikanpyökki (Fagus grandifolia), vuorilumikellopuu (Halesia monticola), syystaikapähkinä (Hamamelis virginiana), pallohortensia (Hydrangea arborescens), lumihortensia (Hydrangea radiata), tiheäpensaskuisma (Hypericum densiflorum), sakeapensaskuisma (Hypericum prolificum), mustajalopähkinä (Juglans nigra), leveälehtikalmia (Kalmia latifolia), puronuokko (Leucothoe fontanesiana), vuorinuokko (Leucothoe recurva), amerikanryytilaakeri (Lindera benzoin), amerikantulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), poppelimagnolia (Magnolia acuminata), carolinankellovaivero (Pieris floribunda), purppuratammi (Quercus coccinea), siloatsalea (Rhododendron arborescens), liekkiatsalea (Rhododendron calendulaceum), carolinanalppiruusu (Rhododendron carolinianum), virginianalppiruusu (Rhododendron catawbiense), appalakkienalppiruusu (Rhododendron maximum), sorja-alppiruusu (Rhododendron minus), appalakkienvaleatsalea (Rhododendron pilosum), rusoatsalea (Rhododendron prinophyllum).
Lisäksi Arboretum Mustila on ollut tavalla tai toisella tausta- tai myötävaikuttajana useilla muilla keruumatkoilla, tai ottanut näiden matkojen siemeneriä kasvatukseensa. Näitä ovat mm. vuoden 1976 siemenkeruumatkat Etelä-Koreaan ja Neuvostoliiton Kaukoitään, Helsingin yliopiston keruumatkat 1993–1995 sekä suomalais-tanskalais-amerikkalainen keruumatka Lounais-Yhdysvaltoihin syksyllä 2023.
Keruumatkojakasvien kasvattaminen ja säilyttäminen on aivan arboretumin ydintoimintaa, sillä tällä materiaalilla on huomattava tutkimuksellinen, kulttuurihistoriallinen ja luonnonsuojelullinen arvo. Monet arboretumissa parhaiten menestyvistä kasvialkuperistä ovat keruumatkoilta peräisin.