Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-024
alkuperä: B. C., Kanada
Puhvelinmarja on kotoisin Länsi-Kanadasta, jossa kasvaa kaksi lajia. Näistä toinen, piikkinen Shepherdia argentea esiintyy yleensä preerialla hyvin karuilla kasvupaikoilla. Shepherdia canadensis kasvaa ehkä hieman kosteammilla alueilla jokivarsissa sekä myös ylempänä avointen havumetsien pensaana.
Puhvelinmarjoja on käytetty Suomessa vain harvoin koristekasvina, vaikka se ilmastollisesti onkin hyvin kestävä mantereisilla alueilla. Puhvelinmarja on sukua esimerkiksi tyrnille ja hopeapensaalle. Se on 1,5-2 metrin mittainen, leveäkasvuinen pensas, jolla on hopeanhohtoiset lehdet ja versot. Puhvelinmarja on kaksikotinen, kuten useimmat kilsepensaat. Hedelmiä saadaan siis vain, mikäli molempia sukupuolia on viljelyssä. Puhvelinmarjan kukat ovat vihertäviä, vaatimattomia ja tuoksuttomia. Marja on punertava ja kypsyy meillä todennäköisesti elokuussa. Marja on syötävä. Veden kanssa sekoitetut marjat muodostavat vaahtoa, jota on kutsuttu intiaanijäätelöksi («Indian icecream»). Vaahtoamisilmiön vuoksi marjoja kehoitetaan nauttimaan vain vähäisiä määriä kerrallaan.
Puhvelinmarja viihtyy paahteessa hyvinkin kuivilla paikoilla. Sillä on kyky käyttää ilmakehän typpeä hyödykseen. Lehdet eivät saa erityistä syysväriä, mutta kasvilla on käyttöä kuivilla ja paahteisilla, myöskin hiekkaperäisillä mailla. Tämän lajin siemen ei idä ilman kylmäkäsittelyä. Siemen tulisikin kylvää syksyllä ulos, jolloin itäminen tapahtuu seuraavana keväänä.
Kasvin perustiedot
SukuShepherdiaLajiCanadensis
Keywords
- Ulsike
- 1995
- Shepherdia
- Shepherdia canadensis