Ihmistoimintaan on jo ainakin 20 000 vuoden ajan kuulunut kasvien kylväminen ja istuttaminen omaan elinympäristöönsä. Kasvien viljelyn syyt ovat moninaiset, yleisimpänä ravinnon tuotanto, mutta myös monenlaiset muut aineelliset ja kulttuurilliset tarpeet. Suomen maatalous on täysin riippuvainen vierasperäisistä viljelykasveista. Metsätalous lepää kotimaisten lajien varassa, mutta myös näihin lajeihin on laajalti puututtu erilaisilla maa- ja metsätalouden menetelmillä.
Arboretumtoiminta alkoi Mustilassa 1900-luvun alussa. Kotimaisten ja eksoottisten kasvien istuttamisen tavoitteet ovat moninaiset: hyötykäyttö metsänviljelyssä ja viherrakentamisessa, luonnonsuojelu, kulttuurityö sekä puhdas tiedonhankinta. Tämä työ ei koskaan ole ollut niin tärkeätä kuin se on nyt, antroposeenin aikana, ilmastonmuutoksen myllertäessä luontoa.
Joskus vieraat kasvit aiheuttavat myös haittaa. Näin lähinnä silloin, kun ne lähtevät istutuksista holtittomasti leviämään. Haitat voivat olla materiaalisia, kulttuurillisia tai, jos leviäminen tapahtuu herkässä ja arvokkaaksi katsotussa ekosysteemissä, ekologisia. Keskustelu vieraiden kasvien uhkista on tällä hetkellä kärjistynyttä ja joiltain osin pahasti ylilyövää. Toisaalta eräiden kasvien haitat ovat todellisia, herkissä ekosysteemeissä kuten vesistöissä ja saarilla vakaviakin.
Vierauden aiheuttama pelko on ihmiselle luonnollista, mutta useimmat viljelykasvit ovat harmittomia. Tämä koskee etenkin puuvartisia kasveja, joiden elinkierto on hidas, ja etenkin Suomea, jossa kylmä, oikukas ja talvisin märkä ilmasto tekee haastavaksi vieraiden kasvien hengissäpysymisen edes istutuksissa. Puuvartisten kasvien haitallinen leviäminen Suomessa on yleensä paikallista, juurivesoista tapahtuvaa. Lintulevintäisiä lajeja, joilla on hyvä varjonkesto tai suolansieto, on kuitenkin syytä pitää tarkasti silmällä ja käyttää harkiten, sillä niillä on mahdollisuus levitä huomaamatta metsiin tai merenrannoille.
Arboretum Mustilassa on yli 120 vuoden kokemus vieraiden kasvien viljelystä, ja arboretum tarjoaa erinomaisen, jatkuvan hoidon alla olevan koepaikan vieraille kasveille, myös niiden leviämispotentiaalin tutkimusta varten. Suurin osa arboretumin kasveista on vieraslajien uhkan näkökulmasta täysin harmittomia. Arboretumilla on lisäksi, ainoana puutarhana Suomessa, poikkeuslupa kasvattaa kiellettyä keltamajavankaalia (Lysichiton americanus) tutkimus- ja valistustarkoituksessa. Sen leviäminen vettä pitkin on estetty, ja lisäksi siemenkodat kerätään kesäisin ennen niiden kypsymistä, jottei niitä päätyisi matkailijoiden taskuihin.
Yhtenä uuden vuosikymmenen tavoitteena on tuottaa vieraslajiopas, jossa tämä kokemus yhdistyisi uusimpaan tieteelliseen tietoon aiheesta, laajalti ammattilaisia, harrastajia ja viranomaisia palvelevassa ja ymmärrettävässä muodossa. Oppaan valmistumisaikataulu on vielä auki. Sitä odotellessa asiasta kiinnostuneet voivat perehtyä arboretumissa koekasvatettujen lajien riskiarvioihin ja torjuntakeinoihin Mustilan kaupunkikasvioppaassa [linkki sivulle].