{"id":17487,"date":"2023-09-26T19:01:59","date_gmt":"2023-09-26T19:01:59","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17487"},"modified":"2023-09-26T19:02:00","modified_gmt":"2023-09-26T19:02:00","slug":"3_fraxinus_americana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/3_fraxinus_americana\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 3. Fraxinus americana — valkosaarni"},"content":{"rendered":"\n

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n

koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-151<\/p>\n\n\n\n

alkuper\u00e4; Arkell, Ontario, Kanada 43 32′ N x 80 09′ W, 352 m.m.p.y.

Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa Quebecin lounaisosiin, id\u00e4ss\u00e4 Atlantiin, etel\u00e4ss\u00e4 Floridan pohjoisosiin sek\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 Kansasin rajamaille. Saarnia tunnetaan maailmassa n. 70 lajia, joista 18 Amerikan mantereella. N\u00e4ist\u00e4 valkosaarni on suurikasvuisin ja arvokkain — sek\u00e4 olemukseltaan ett\u00e4 taloudellisesti. Suomessa nykyisin viljelyss\u00e4 olevien lajien lis\u00e4ksi kannattaisi kokeilla muutamia muitakin, mahdollisesti 3-4 lajia tulisi kyseeseen.

Kuten saarnet yleens\u00e4, viihtyy valkosaarni parhaiten kosteilla, ravinteikkailla mailla. Se on verrattain hidaskasvuinen, avoimilla paikoilla kruunultaan tammen kaltainen, juhlallinen puu. Se saavuttaa kotiseudullaan yleisesti 25 m, joskus jopa 35 m korkeuden. Valkosaarnen lehdet muistuttavat esim. kotimaisen saarnen lehti\u00e4 niin v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n kuin olemukseltaankin. Lehdet puhkeavat my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja varisevat aikaisin. Hedelm\u00e4 on saarnille tyypillinen, l\u00e4hinn\u00e4 melaa muistuttava siivek\u00e4s p\u00e4hkyl\u00e4, joka kehittyy loppukes\u00e4ll\u00e4 ja s\u00e4ilyy puussa pitk\u00e4lle syksyyn.

Valkosaarnia pidet\u00e4\u00e4n kotiseudullaan kaikkein merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 saarnena. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n koristepuuna ja se on haluttua sahapuuta. Puuaines on vahvaa, l\u00e4hes valkoista ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6kalu- ja urheiluv\u00e4lineteollisuudessa sek\u00e4 mm. s\u00e4hk\u00f6kitaroiden runkoina. Valkosaarnen tuoreita, murskattuja lehti\u00e4 ovat alkuasukkaat k\u00e4ytt\u00e4neet hy\u00f6nteisen piston aiheuttaman \u00e4rsytyksen lievitykseen.

Saarnet ovat hankalimpia siemenist\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kasvisukuja, koska lajien v\u00e4liset erot ovat it\u00e4misess\u00e4 suuria. Yleisp\u00e4tevien ohjeiden antaminen on mahdotonta, mutta voidaan olettaa, ett\u00e4 siemen it\u00e4\u00e4 ilman esik\u00e4sittely\u00e4 kylv\u00e4misvuonna. Siement\u00e4 on syyt\u00e4 liottaa 24-48 h ennen kylv\u00f6\u00e4. Kylv\u00f6 n. 0,5 -1 cm syvyyteen. Siemen it\u00e4\u00e4 hitaasti, n. 30 vrk. Mik\u00e4li it\u00e4mist\u00e4 ei kohtuullisen ajan kuluessa tapahdu, oletetaan siemenen it\u00e4v\u00e4n seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4.

Kokeiltavan siemener\u00e4n oletetaan menestyv\u00e4n I-II vy\u00f6hykkeill\u00e4. Se saavuttanee 15-20 m korkeuden hyvill\u00e4 kasvupaikoilla. Siemener\u00e4 on ker\u00e4tty luonnonvaraisista puista alkuper\u00e4isen menestymisalueen pohjoisosasta. Se edustaa kest\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n parasta mahdollista kantaa. Jatkossa onkin tarkoitus yritt\u00e4\u00e4 hankkia siement\u00e4 viel\u00e4 nykyist\u00e4 koe-er\u00e4\u00e4 pohjoisempaa.<\/p>\n\n\n\n

Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n

SukuFraxinusLajiAmericana<\/p>\n\n\n\n

Keywords<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Ulsike<\/li>\n\n\n\n
  • 1992<\/li>\n\n\n\n
  • Fraxinus<\/li>\n\n\n\n
  • Fraxinus americana<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-151 alkuper\u00e4; Arkell, Ontario, Kanada 43 32′ N x 80 09′ W, 352 m.m.p.y. Kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta rajoittuen pohjoisessa Quebecin lounaisosiin, id\u00e4ss\u00e4 Atlantiin, etel\u00e4ss\u00e4 Floridan pohjoisosiin sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":43,"footnotes":""},"class_list":["post-17487","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17487","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17487"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17487\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}