{"id":17500,"date":"2023-09-26T19:05:33","date_gmt":"2023-09-26T19:05:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17500"},"modified":"2023-09-26T19:05:35","modified_gmt":"2023-09-26T19:05:35","slug":"ulsike-1992-8-catalpa-speciosa-katalpa-trumpettipuu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1992-8-catalpa-speciosa-katalpa-trumpettipuu\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 8. Catalpa speciosa — katalpa, trumpettipuu"},"content":{"rendered":"\n

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n

koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-210<\/p>\n\n\n\n

alkuper\u00e4: Guelph, Ontario, Kanada 43 32’N x 80 14’W, 350 m.m.p.y

Kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosasta; varsin suppealta alueelta, joka pohjoisessa on alkujaan rajoittunut Indianan lounaisosaan, id\u00e4ss\u00e4 Kentuckyn l\u00e4nsiosiin, etel\u00e4ss\u00e4 Missisippin pohjoisrajalle sek\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 Missourin kaakkoisnurkkaan seuraten Missisippi — joen suistoa. Katalpa on pitk\u00e4\u00e4n viljelty koristepuu, joka on my\u00f6s luontaisesti levinnyt kauas pohjoiseen alkuper\u00e4iselt\u00e4 esiintymisalueeltaan. Vaikka se on verraten etel\u00e4inen laji, on se kest\u00e4v\u00e4 viel\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Kanadassa saakka. Katalpa kuuluu trooppiseen Bignoniaceae <\/em>— heimoon, ja on sen pohjoisin edustaja l\u00e4ntisell\u00e4 pallonpuoliskolla. Kaikenkaikkiaan tunnetaan n. 10 puuvartista katalpalajia, joista mahdollisesti 2-3 tulee kysymykseen aivan etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa.

Katalpa kasvaa kotimaassaan kosteissa jokisuistoissa, viljelykarkulaisena my\u00f6s teiden varsilla. Katalpa on melko lyhytik\u00e4inen, 50 — 100 v., nopeakasvuinen puu, joka saavuttaa 15 — 24 m, joskus jopa yli 30 metrin korkeuden. Pohjoisilla esiintymisalueilla se kuitenkin j\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4ksi (8 — 15 m). Lehdet ovat suuria ja syd\u00e4menmuotoisia, 15 — 30 cm pitki\u00e4 ja 10 — 20 cm leveit\u00e4. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ne ovat harmaanvihreit\u00e4, syysv\u00e4ritys on mustuva. Katalpa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 puu l\u00e4hes maahan saakka ulottuvine lehv\u00e4st\u00f6ineen. Se kukkii hein\u00e4kuussa valkoisin, lila- ja oranssiraitaisin, tuoksuvin kukin. Hedelm\u00e4 on jopa 40 cm pitk\u00e4 tummanruskea palko, joka kypsyy syyskuussa ja pysyy puussa talven yli.

Katalpa on kotimaassaan merkitt\u00e4v\u00e4 koristepuu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kruununsa, kukintojensa ja hedelmiens\u00e4 vuoksi. Se on erinomainen mesikasvi. Puu on sit\u00e4paitsi suosittu kaupunkien kadunvarsi-istutuksissa hyv\u00e4n saasteidenkestonsa vuoksi. Sen puuaines on kevytt\u00e4 ja eritt\u00e4in kest\u00e4v\u00e4\u00e4 lahoa vastaan. Se on ollut USA:n eniten k\u00e4ytettyj\u00e4 puita aidanseip\u00e4it\u00e4 valmistettaessa. Katalpaa kutsutaan my\u00f6s sikaripuuksi (cigartree), mutta alkuper\u00e4isest\u00e4 cherokee — intiaanien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 nimest\u00e4 ‘catawba’ johdettu nimi on vakiintunut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.

Katalpan siemen it\u00e4\u00e4 ilman esik\u00e4sittelyj\u00e4. Siement\u00e4 voidaan liottaa huoneen-l\u00e4mp\u00f6isess\u00e4 vedess\u00e4 l vrk. ennen kylv\u00f6\u00e4. Siemen kylvet\u00e4\u00e4n n. 0,5 cm syvyyteen. It\u00e4vyys n. 70 %, id\u00e4tysaika n. 14 vrk. Taimi on hentorakenteinen, joten kasvualustan tulisi olla vapaa rikkakasveista. Katalpalla on Kanadassa raportoitu versojen paleltumista vanhoillakin yksil\u00f6ill\u00e4, joten kylm\u00e4narkuuteen on syyt\u00e4 varautua. Katalpan oletetaan menestyv\u00e4n vain maamme lounaisimmissa osissa. Se saattaa menestyess\u00e4\u00e4n saavuttaa meill\u00e4 n. 8 m korkeuden. Menestymisvy\u00f6hyke Ia. Siemener\u00e4 on ker\u00e4tty viljellyist\u00e4 kasveista aivan luontaisen menestymisaiueen pohjoisesta laidasta.<\/p>\n\n\n\n

Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n

SukuCatalpaLajiSpeciosa<\/p>\n\n\n\n

Keywords<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Ulsike<\/li>\n\n\n\n
  • 1992<\/li>\n\n\n\n
  • Catalpa<\/li>\n\n\n\n
  • Catalpa speciosa<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-210 alkuper\u00e4: Guelph, Ontario, Kanada 43 32’N x 80 14’W, 350 m.m.p.y Kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosasta; varsin suppealta alueelta, joka pohjoisessa on alkujaan rajoittunut Indianan lounaisosaan, id\u00e4ss\u00e4 Kentuckyn […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":82,"footnotes":""},"class_list":["post-17500","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17500"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17500\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}