{"id":17506,"date":"2023-09-26T19:06:57","date_gmt":"2023-09-26T19:06:57","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17506"},"modified":"2023-09-26T19:06:59","modified_gmt":"2023-09-26T19:06:59","slug":"ulsike-1992-9-gymnocladus-dioica-kentuckynkahvipuu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1992-9-gymnocladus-dioica-kentuckynkahvipuu\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 9. Gymnocladus dioica — kentuckynkahvipuu"},"content":{"rendered":"\n

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/em><\/small><\/p>\n\n\n\n

koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-209<\/p>\n\n\n\n

alkuper\u00e4; Guelph, Ontario, Kanada, 43 3’n x 80 13’w, 350 m.m.p.y.

Kentuckynkahvipuu on kotoisin Pohjois-Amerikan it\u00e4osasta rajoittuen pohjoisessa Ontarion etel\u00e4osan lehtovy\u00f6hykkeeseen, id\u00e4ss\u00e4 Appalakkeihin, etel\u00e4ss\u00e4 Missourin pohjoisosiin ja l\u00e4nness\u00e4 preeriaan. Maapallolta tunnetaan ainoastaan kaksi Gymlocladus<\/em>-lajia, kentuckynkahvipuun lis\u00e4ksi G. chinensis <\/em>Etel\u00e4-Kiinasta. Gymnocladukset <\/em>ovat kaksikotisia puita, joiden emi- ja hedekukat sijaitsevat tavallisesti eri yksil\u00f6iss\u00e4. Siemenen syntyminen edellytt\u00e4\u00e4 alueella useita kasviyksil\u00f6it\u00e4.

Kentuckynkahvipuu kasvaa kotiseudullaan 21 — 25 m korkeaksi, satunnaisesti jopa 35 m. Se suosii kosteita, ravinteikkaita maita ja jokilaaksoja jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 sen luontainen esiintyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 systemaattisesti karttavan kuivia, tuulille alttiita yl\u00e4maita. Puu on alueella jokseenkin harvalukuinen luonnonvaraisena ja esiintyy miltei aina yksitt\u00e4ispuuna.

Se puhkeaa lehteen my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja varistaa lehtens\u00e4 aikaisin. Reilusti yli puolet vuodesta se on ilman elonmerkkej\u00e4, siksi kreikankielinen sana «gymnoeladus» sen tieteellisess\u00e4 nimess\u00e4 (alaston oksa). Etel\u00e4isen Kanadan ranskankieliset kutsuvat sit\u00e4 nimell\u00e4 «chicot», kuollut puu, n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti samasta syyst\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4 kannattaa kuitenkin odottaa; puhjettuaan kentuckynkahvipuun lehdet ovat eritt\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, 30 — 75 cm mittaiset, p\u00e4\u00e4lt\u00e4 harmaanvihre\u00e4t. Lehdykk\u00e4pareja on tavallisesti 6-14. Lehdet saavat keltaisen v\u00e4rin ennen varisemistaan. Kentuckynkahvipuu kuuluu hernekasvien heimoon (Leguminosae<\/em>), ja sill\u00e4 on ns. typensitojakasvina maaper\u00e4\u00e4 parantava vaikutus. Hedelm\u00e4 on 10 — 12 cm pitk\u00e4, ruskea palko, joka kypsyy lokakuussa ja s\u00e4ilyy puussa talven yli.

Uudisasukkaiden sanotaan k\u00e4ytt\u00e4neen kentuckynkahvipuun paahdettuja siemeni\u00e4 kahvin korvikkeena. Tuore siemen on myrkyllinen ja pahanmakuinen. Sen kaunissyist\u00e4, hyvin lahonkest\u00e4v\u00e4\u00e4, punaruskeaa puuta on k\u00e4ytetty puusep\u00e4nteollisuudessa ja koriste-esineiden valmistuksessa, mutta nykyisin sill\u00e4 ei ole harvinaisuuden vuoksi taloudellista merkityst\u00e4.

Kentuckynkahvipuun siemen vaatii liottamisen huoneenl\u00e4mp\u00f6isess\u00e4 vedess\u00e4 n. 7 vrk. ajan it\u00e4\u00e4kseen. Vesi on syyt\u00e4 vaihtaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Veden vaikutuksesta siemen v\u00e4hitellen turpoaa ja siemenkuori pehmenee (n. 2 vrk). Mik\u00e4li n\u00e4in ei tapahdu, hiotaan siement\u00e4 varovasti hiekka- paperilla, kunnes vaalea siemenalkiokalvo tulee n\u00e4kyviin. Liotetaan kuten yll\u00e4 ja kylvet\u00e4\u00e4n 2-3 cm syvyyteen. Id\u00e4tysaika on noin 14 vrk, it\u00e4vyys n. 70 %.

Id\u00e4tyskokeessa havaittiin muutamia huomionarvoisia seikkoja. — Id\u00e4tysaika pitenee huomattavasti, mik\u00e4li l\u00e4mp\u00f6tila laskee alle 18 asteen. Jyrsij\u00e4t s\u00f6iv\u00e4t halukkaasti taimen maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 osia, vaikka id\u00e4tyspaikassa oli tarjolla tulppaanin sipuleita, tavallisesti niiden herkkua. Sirkkataimi on kookas; 3 viikon ik\u00e4isess\u00e4 se voi olla 15-20 cm korkea, jossa 3-4 jopa 20 cm pitk\u00e4\u00e4 kerrannaista lehte\u00e4. Kasvi n\u00e4ytt\u00e4isi tarvitsevan enemm\u00e4n tilaa leveys- kuin korkeussuunnassa. Se on todenn\u00e4k\u00f6isesti meill\u00e4 hallanarka, joten asianmukainen suojaus on tarpeen. Jatkokasvatuksessa ns. taimisuojan k\u00e4ytt\u00f6 lienee perusteltua.

Kentuckynkahvipuu j\u00e4\u00e4nee t\u00e4\u00e4ll\u00e4 menestyess\u00e4\u00e4n 8-10 m korkeaksi. T\u00e4t\u00e4 ihastuttavaa puuta lienee turha viljell\u00e4 menestymisvy\u00f6hyke I:n ulkopuolella. Siemener\u00e4 on ker\u00e4tty luontaisen esiintymisalueen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 pohjoiskolkasta viljellyist\u00e4 puista.<\/p>\n\n\n\n

Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n

SukuGymnocladusLajiDioica<\/p>\n\n\n\n

Keywords<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Ulsike<\/li>\n\n\n\n
  • 1992<\/li>\n\n\n\n
  • Gymnocladus<\/li>\n\n\n\n
  • Gymnocladus dioica<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-209 alkuper\u00e4; Guelph, Ontario, Kanada, 43 3’n x 80 13’w, 350 m.m.p.y. Kentuckynkahvipuu on kotoisin Pohjois-Amerikan it\u00e4osasta rajoittuen pohjoisessa Ontarion etel\u00e4osan lehtovy\u00f6hykkeeseen, id\u00e4ss\u00e4 Appalakkeihin, etel\u00e4ss\u00e4 Missourin pohjoisosiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"class_list":["post-17506","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17506\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}