{"id":17536,"date":"2023-09-26T19:18:58","date_gmt":"2023-09-26T19:18:58","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17536"},"modified":"2023-09-26T19:19:00","modified_gmt":"2023-09-26T19:19:00","slug":"ulsike-1992-24-25-phellodendron-amurense-amurinkorkkipuu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1992-24-25-phellodendron-amurense-amurinkorkkipuu\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 24.-25. Phellodendron amurense — amurinkorkkipuu"},"content":{"rendered":"\n

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n

koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-211 tai K09-92-015<\/p>\n\n\n\n

alkuper\u00e4: Birobidjan, Ven\u00e4j\u00e4 48 30 «N x 133 00 «E, korkeus merenpinnasta tuntematon tai Arboretum Mustila, Elim\u00e4ki 60 44’N x 26 29 «E, 60 m.m.p.y.

Kotoisin Aasiasta esiintyen Kiinan it\u00e4osassa, Ven\u00e4j\u00e4n kaakkoiskolkassa, mutta puuttuu Sahalinin saarelta ja Japanista, muuten levinneisyysalue on kuten palsamik\u00f6ynn\u00f6ksell\u00e4. Phellodendron-sukuun kuuluu l\u00e4hestymistavasta riippuen 8-10 lajia Aasiasta. N\u00e4ist\u00e4 useita voisi varauksin ajatella viljelt\u00e4v\u00e4n Suomessa. Korkkipuista mainitaan kest\u00e4vimm\u00e4ksi yleens\u00e4 P. sachalinense<\/em>, mutta meille tutumpi P. amurense<\/em> on l\u00e4nsimaissa useimmin viljelty laji muiden lajien siemenen rajoitetun saatavuuden takia. Mustilassa korkkipuuta on viljelty pitk\u00e4\u00e4n ja se on kest\u00e4nyt mm. vuosien 1986 — 87 kylm\u00e4n talven ilman vaurioita.

Korkkipuu on laajalatvuksinen, matalahko kaksikotinen puu, jonka erikoisuus on se, etteiv\u00e4t emipuut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse hedepuita l\u00e4helleen p\u00f6lytt\u00e4jiksi. Koska laji on Suomessa ollut harvoin viljelty, on it\u00e4v\u00e4n siemenen saanti kotimaastamme l\u00e4hes yksinomaan Mustilan kasviyksil\u00f6iden varassa. Korkkipuun lehdet ovat vastakkain, 5-13-lehdykk\u00e4iset, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummanvihre\u00e4t. Sek\u00e4 lehdet ett\u00e4 hedelm\u00e4t ovat voimakkaasti aromaattisia. Hedelm\u00e4 on lokakuussa kypsyv\u00e4 luumarja, joka s\u00e4ilyy puussa pitk\u00e4lle talveen.

Korkkipuun kuori on nimens\u00e4 mukaisesti runsaasti korkkisolukkoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4, korkkimaisen pehmytt\u00e4. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 teollisesti korkkitammen (Quercus suber<\/em>) kuoren tavoin. Puuainesta mainitaan lujaksi ja kaunissyiseksi. Korkkipuun marjoja on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytetty mm. hy\u00f6nteiskarkotteiden valmistukseen.

Korkkipuun siemen it\u00e4\u00e4 ilman esik\u00e4sittely\u00e4, tosin kirjallisuudessa mainitaan lyhyen stratifioinnin parantavan it\u00e4vyytt\u00e4. Mahdollisesti it\u00e4mistulokseen vaikuttaa siemenen poimimisajankohta; useilla kasveilla, jotka eiv\u00e4t varista siement\u00e4 sen tuleennuttua siemenen it\u00e4vyys on olennaisesti parempi, mik\u00e4li siemen poimitaan my\u00f6h\u00e4\u00e4n, jolloin se on ehtinyt j\u00e4lkikypsy\u00e4. Kummatkin korkkipuun siemener\u00e4t toimitetaan stratifioimattomina, jolloin osa niist\u00e4 it\u00e4\u00e4 kuluvana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Lopullinen tulos saadaan kylv\u00f6\u00e4 seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Siemen tulee kylv\u00e4\u00e4 n. 1 cm syvyyteen, sit\u00e4 voidaan liottaa vedess\u00e4 1 vrk. ennen kylv\u00f6\u00e4. Taimi on syyt\u00e4 koulia jatkokasvatusalustalle heti varsinaisten kasvulehtien kehitytty\u00e4, sill\u00e4 taimi on isokokoinen ja nopeakasvuinen.

Korkkipuun on todettu menestyv\u00e4n maassamme vy\u00f6hykkeell\u00e4 III. Se saavuttaa meill\u00e4 5-12 m korkeuden. Kokeessa tarjoutuu oiva tilaisuus verrata Mustilan hyv\u00e4ksi havaittua, mutta alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuntematonta kantaa ven\u00e4l\u00e4iseen kantaan, joka on ker\u00e4tty luonnonvaraisista puista kasvin luontaisen menestymisaiueen pohjoisosasta verraten mantereiselta alueelta.<\/p>\n\n\n\n

Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n

SukuPhellodendronLajiAmurense<\/p>\n\n\n\n

Keywords<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Ulsike<\/li>\n\n\n\n
  • 1992<\/li>\n\n\n\n
  • Phellodendron<\/li>\n\n\n\n
  • Phellodendron amurense<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-211 tai K09-92-015 alkuper\u00e4: Birobidjan, Ven\u00e4j\u00e4 48 30 «N x 133 00 «E, korkeus merenpinnasta tuntematon tai Arboretum Mustila, Elim\u00e4ki 60 44’N x 26 29 «E, 60 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"class_list":["post-17536","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17536"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17536\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}