{"id":17550,"date":"2023-09-26T19:25:58","date_gmt":"2023-09-26T19:25:58","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17550"},"modified":"2023-09-26T19:25:59","modified_gmt":"2023-09-26T19:25:59","slug":"ulsike-1993-32-picea-glauca-var-densata-tiheavalkokuusi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1993-32-picea-glauca-var-densata-tiheavalkokuusi\/","title":{"rendered":"Ulsike 1993: 32. Picea glauca var. densata &#8212; tihe\u00e4valkokuusi"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-025<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Black Hills, E-Dakota, USA 1 500 m mpy 44 00&#8242; x 104 00&#8242;<br><br>Valkokuusi (<em>Picea glauca<\/em>) kasvaa Pohjois-Amerikassa Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Pohjoisimmat alkuper\u00e4t soveltuvat jopa aivan Suomen pohjoisosiin. P\u00e4\u00e4lajilla ei kuitenkaan ole erityist\u00e4 koristearvoa ja suurin mielenkiinto kohdistuu sen mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksien selvitt\u00e4miseen maan pohjoisosissa. Valkokuusesta tunnetaan kuitenkin lukuisia v\u00e4ri- ja kasvutapamuotoja, joita on yleisesti maailmalla k\u00e4ytetty viherrakentamisessa. Tutuin meille lienee kartiovalkokuusi (<em>Picea glauca &#8216;<\/em>Conica&#8217;), joka kovina pakkastalvina on k\u00e4rsinyt pahoin my\u00f6s aivan Etel\u00e4-Suomessa.<br><br>Etel\u00e4-Dakotassa, Kalliovuorten it\u00e4puolella Black Hills- vuorialueella kasvaa luonnonvaraisena tiivismuotoinen ja hidaskasvuinen &#171;Mustien M\u00e4kien kuusi &#171;. Valkokuusesta laji eroaa paitsi pienemm\u00e4n kokonsa my\u00f6s hieman harmahtavien neulastensa puolesta. Mantereinen ja korkea alkuper\u00e4 antaisi syyn olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mielenkiintoinen alalaji menestyisi my\u00f6s Suomen ilmastossa.<br><br>Valkokuusen siemen it\u00e4\u00e4 ilman esik\u00e4sittely\u00e4. Siement\u00e4 tulee liottaa ennen kylv\u00f6\u00e4 1 vrk. Kylv\u00f6s peitet\u00e4\u00e4n ohuella hiekkakerroksella, jonka paksuus on riitt\u00e4v\u00e4, kun siemen on peittynyt. Liiallinen hiekkakerros hidastaa siemenen it\u00e4mist\u00e4 ja saattaa lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4normaalien taimien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuPiceaLajiGlauca var. densata<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1993<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/mustila.fi\/ulsike\/1993\/32_picea_glauca_var_densata\/\">Pic<\/a>e<a href=\"https:\/\/mustila.fi\/ulsike\/1993\/32_picea_glauca_var_densata\/\">a<\/a><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-025 alkuper\u00e4: Black Hills, E-Dakota, USA 1 500 m mpy 44 00&#8242; x 104 00&#8242; Valkokuusi (Picea glauca) kasvaa Pohjois-Amerikassa Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Pohjoisimmat alkuper\u00e4t soveltuvat jopa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"class_list":["post-17550","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17550","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17550"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17550\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17550"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}