{"id":17656,"date":"2023-09-26T19:48:55","date_gmt":"2023-09-26T19:48:55","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17656"},"modified":"2023-09-26T19:48:58","modified_gmt":"2023-09-26T19:48:58","slug":"ulsike-1994-45-46-fraxinus-pennsylvanica-punasaarni","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1994-45-46-fraxinus-pennsylvanica-punasaarni\/","title":{"rendered":"Ulsike 1994: 45.-46. Fraxinus pennsylvanica &#8212; punasaarni"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-170 tai K09-93-173<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Delta, Manitoba, Kanada tai Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada<br><br>Punasaarni on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on alueen laajimmalle levinnyt saarnilaji. Sen luontainen alue ulottuu aina Meksikonlahdelta Kanadan mantereisiin keskiosiin saakka. Punasaarnea on viljelty meill\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja se on todettu paljon kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi kuin oma, vaatelias ja huonon talvenkeston omaava lehtosaarnemme. Kaikki meill\u00e4 viljellyt punasaarnialkuper\u00e4t lienev\u00e4t tuntemattomia, joten nyt tarjoutuu tilaisuus kokeilla alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tunnetuilla siemenerill\u00e4.<br><br>Punasaarni on keskikokoinen, verraten lyhytik\u00e4inen puu. Se saavuttaa n. 15 m pituuden ja mahdollisesti n. 150 vuoden i\u00e4n. Saarnet tuottavat arvokasta puuainesta, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n panelointiin, huonekaluihin ja esim. urheiluv\u00e4lineisiin. Punasaarni onkin er\u00e4s kiintoisimmista ulkomaisista puulajeista ajatellen mets\u00e4nviljely\u00e4. Saarnet puhkeavat lehteen my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja varistavat lehtens\u00e4 aikaisin. Punasaarni saa usein keltaisen syysv\u00e4rin, eik\u00e4 varista lehti\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isiss\u00e4 halloissa, kuten kotimainen lehtosaarni. Avoimilla paikoilla kasvaessaan se on kaunis koristepuu.<br><br>Punasaarni on kasvupaikkansa suhteen vaatimattomampi kuin kotoinen saarnemme. Se viihtyy paremmin kuivemmilla paikoilla ja siet\u00e4\u00e4 paahdetta muita saarnilajeja paremmin. Punasaarni muodostaa tihe\u00e4ss\u00e4 kasvatettuna oksista vapaan rungon.<br><br>Saarnilajien siemen it\u00e4\u00e4 hyvin eriaikaisesti. Id\u00e4tyskokeissa n\u00e4m\u00e4 siemener\u00e4t ovat it\u00e4neet v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mutta osa siemenest\u00e4 it\u00e4nee vasta kylv\u00f6\u00e4 seuraavana vuonna. Siemen tulisi kuitenkin kylv\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, jolloin ainakin osa siit\u00e4 it\u00e4nee heti. Saarnilajien id\u00e4tyksen suhteen on oltava k\u00e4rsiv\u00e4llinen. Kaikki siemen ei id\u00e4 kylv\u00f6vuonna. Ennen kylv\u00f6\u00e4 tulee siement\u00e4 liottaa vedess\u00e4 1-2 vrk. tai kunnes vesi alkaa v\u00e4rj\u00e4yty\u00e4.<br><br>Punasaarnesta on aiemmin erotettu kaksi rotua; varsinainen punasaarni on t\u00e4m\u00e4n tulkinnan mukaan it\u00e4inen rotu, jonka versot ovat karvaiset. T\u00e4t\u00e4 rotua n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maamme punasaarnet olevan. L\u00e4ntinen rotu, jota aiemmin nimitettiin var.&nbsp;<em>lanceolata&nbsp;<\/em>tai var.&nbsp;<em>subintegerrima&nbsp;<\/em>on versoiltaan kalju. Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka meill\u00e4 tuntemattomampi l\u00e4ntinen rotu menestyy.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuFraxinusLajiPennsylvanica<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1994<\/li>\n\n\n\n<li>Fraxinus<\/li>\n\n\n\n<li>Fraxinus pennsylvanica<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-170 tai K09-93-173 alkuper\u00e4: Delta, Manitoba, Kanada tai Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada Punasaarni on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on alueen laajimmalle levinnyt saarnilaji. Sen luontainen alue ulottuu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"class_list":["post-17656","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17656"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17656\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}