{"id":17700,"date":"2023-09-26T20:02:22","date_gmt":"2023-09-26T20:02:22","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17700"},"modified":"2023-09-26T20:02:23","modified_gmt":"2023-09-26T20:02:23","slug":"ulsike-1994-57-viburnum-trilobum-amerikanheisi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1994-57-viburnum-trilobum-amerikanheisi\/","title":{"rendered":"Ulsike 1994: 57. Viburnum trilobum &#8212; amerikanheisi"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-166<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada, lis\u00e4ysl\u00e4hde: Indian Head, Saskatchewan, Kanada 50 42&#8242; x 103 35&#8242;<\/p>\n\n\n\n<p>Amerikanheisi on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sit\u00e4 tavataan Atlantin rannikolta l\u00e4hes Tyynelle Valtamerelle saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Amerikanheisi esiintyy luontaisesti erilaisilla kasvupaikoilla. Sit\u00e4 tavataan lehtimetsien aluskasvina, jolloin se valonpuutteessa esiintyy harvaoksaisena, hoitamattoman n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 pensaana. Aurinkoisilla paikoilla viljelt\u00e4ess\u00e4 se on pystyoksainen ja tuuhea pensas.<\/p>\n\n\n\n<p>Kotoinen koiranheisi (<em>V. opulus&nbsp;<\/em>ssp.<em>&nbsp;opulus<\/em>) on hyvin l\u00e4heist\u00e4 sukua amerikanheidelle ja etenkin Euroopassa amerikanheisi usein luetaan koiranheiden alalajiksi (<em>V. opulus&nbsp;<\/em>ssp.<em>&nbsp;trilobum<\/em>). Amerikkalaiset pit\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 kuitenkin eri lajeina.<\/p>\n\n\n\n<p>Amerikanheisi kukkii runsaasti heisille tyypillisin kermanvalkein kukinnoin, joiden isot laitakukat ovat p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteisi\u00e4 houkuttelevia neuvottomia kukkia. Hedelm\u00e4t ovat marjoja, jotka ovat kypsyess\u00e4\u00e4n kellert\u00e4vi\u00e4 muuttuen syksyll\u00e4 hehkuvan punaisiksi. My\u00f6s lehdet saavat usin punaisen syysv\u00e4rin. N\u00e4iden ominaisuuksiensa takia amerikanheitt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n etenkin Pohjois-Amerikassa eurooppalaista lajia parempana. Lis\u00e4ksi amerikkalaiset l\u00e4hteet mainitsevat amerikanheiden kest\u00e4v\u00e4ksi er\u00e4st\u00e4 heisi\u00e4 ahdistavaa kirvaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Amerikanheisi on todettu meill\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ksi V-vy\u00f6hykkeelle. Onkin mielenkiintoista kokeilla eritt\u00e4in luoteista luonnonkantaa ja seurata sen viihtymist\u00e4 maamme eri osissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Amerikanheiden siemen on syv\u00e4ss\u00e4 lepotilassa ja it\u00e4\u00e4 kylv\u00f6\u00e4 seuraavana vuonna, mik\u00e4li siemen kylvet\u00e4\u00e4n kyllin aikaisin kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuViburnumLajiTrilobum<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1994<\/li>\n\n\n\n<li>Viburnum<\/li>\n\n\n\n<li>Viburnum trilobum<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-166 alkuper\u00e4: Katepwa Lake, Saskatchewan, Kanada, lis\u00e4ysl\u00e4hde: Indian Head, Saskatchewan, Kanada 50 42&#8242; x 103 35&#8242; Amerikanheisi on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sit\u00e4 tavataan Atlantin rannikolta l\u00e4hes Tyynelle [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"class_list":["post-17700","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17700\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}