{"id":17816,"date":"2023-09-27T07:17:33","date_gmt":"2023-09-27T07:17:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17816"},"modified":"2024-02-22T13:03:38","modified_gmt":"2024-02-22T13:03:38","slug":"ulsike-1995-67-abies-procera-kuningaspihta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1995-67-abies-procera-kuningaspihta\/","title":{"rendered":"Ulsike 1995: 67. Abies procera &#8212; kuningaspihta"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-042<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Stevens Pass, Washington, USA<br><br>Laji kasvaa varsin suppealla alueella Pohjois-Amerikan l\u00e4ntisell\u00e4 rannikkovy\u00f6hykkeell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Kaskadivuoristossa Washingtonin pohjoisrajalta Oregonin ja Kalifornian rajalle. L\u00e4hes samalla alueella kasvaa toinen suurikokoinen pihtalaji j\u00e4ttipihta (<em>Abies grandis<\/em>), jonka menestyminen Suomessa rajoittuu my\u00f6s rannikkovy\u00f6hykkeen parhaille kasvupaikoille.<br><br>Lajin ylev\u00e4\u00e4 kauneutta kuvaa sen englanninkielinen nimi &#171;Noble Fir&#187;. Kuningaspihtaa kutsutaan meill\u00e4 my\u00f6s aitopihdaksi ja se tunnetaan ehk\u00e4 paremmin sen toisella latinalaisella nimell\u00e4&nbsp;<em>Abies nobilis<\/em>. T\u00e4t\u00e4 nime\u00e4 lajista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Tanskassa, jossa siit\u00e4 tuotetaan vuosittain n. 15 000 000 kg koristehavuja l\u00e4hinn\u00e4 vienti\u00e4 varten. N\u00e4it\u00e4 hopeanhohtoisia kest\u00e4vi\u00e4 havuja tuodaan my\u00f6s meid\u00e4n kukkakauppoihimme sinikuusen nimell\u00e4. Brittein saarilla kuningaspihtaa on pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin viljelty my\u00f6s puhtaasti puuntuotosmieless\u00e4.<br><br>Aitopihdalla on k\u00e4yr\u00e4t, hyvin tihe\u00e4ss\u00e4 kasvavat latvassa hopeanv\u00e4riset neulaset, jotka kuivuvat kiinni ilman, ett\u00e4 neulaset varisevat. Puu on my\u00f6s muodoltaan er\u00e4s kauneimmista pihtalajeista. 15-25 cm k\u00e4pyjen suojussuomut ovat selv\u00e4sti esill\u00e4 ja taask\u00e4\u00e4nteisi\u00e4.<br><br>Kuningaspihta kasvaa kotimaassaan tavallisesti 900- 1600 metrin korkeudella. Alueilla sataa keskim\u00e4\u00e4rin reilut 2000 mm ja lumipeite on yleens\u00e4 paksu (1-3 m). Se muodostaa yleens\u00e4 sekametsi\u00e4 yhdess\u00e4 purppurapihdan (<em>Abies amabilis<\/em>), l\u00e4nnenhemlokin (<em>Tsuga heterophylla<\/em>), j\u00e4ttituijan (<em>Thuja plicata<\/em>) sek\u00e4 douglaskuusen kanssa. Puu voi el\u00e4\u00e4 jopa 300 vuotta vanhaksi ja kasvaa 70 m (jopa 80 m !) pitk\u00e4ksi. Kuningaspihta on kaukasianpihdan tavoin varsin k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen my\u00f6s sek\u00e4 massa- ett\u00e4 sahapuuna.&nbsp;<em>Nobiliksen&nbsp;<\/em>puuaines on vahvaa suhteessa puun painoon ja sit\u00e4 on sen vuoksi k\u00e4ytetty keveytt\u00e4 vaativissa rakenteissa esim. tikapuiden juoksuissa ja my\u00f6s lentokoneiden rakentamisessa.<br><br>Siemen on ker\u00e4tty aivan lajin levinneisyysalueen pohjoisreunalta. Kuitenkin sen voidaan odottaa menestyv\u00e4n vain lounaisrannikolla &#8212; jos hyvin siell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Tiett\u00e4v\u00e4sti n\u00e4in pohjoisia alkuperi\u00e4 ei aikaisemmin ole Suomessa koekasvatettu. Tanskalaiset pit\u00e4v\u00e4t alkuper\u00e4\u00e4 hyvin kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 sik\u00e4l\u00e4isiin oloihin, mutta tuotantomieless\u00e4 jo liian hitaana kasvultaan.<br><br>Istutuspaikaksi tulisi valita suojaisa ja l\u00e4mmin kasvupaikka. Lajille ei pienen\u00e4 kehity vedenottoon syv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4juurta, vaan juuristo j\u00e4\u00e4 hyvin pinnalliseksi ja saattaa nuorena helposti k\u00e4rsi\u00e4 kuivuudesta. Siemen it\u00e4\u00e4 ilman kylm\u00e4k\u00e4sittely\u00e4. Siemeni\u00e4 voi liottaa 2 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kylv\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAbiesLajiProcera<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1995<\/li>\n\n\n\n<li>Abies<\/li>\n\n\n\n<li>Abies procera<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-042 alkuper\u00e4: Stevens Pass, Washington, USA Laji kasvaa varsin suppealla alueella Pohjois-Amerikan l\u00e4ntisell\u00e4 rannikkovy\u00f6hykkeell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Kaskadivuoristossa Washingtonin pohjoisrajalta Oregonin ja Kalifornian rajalle. L\u00e4hes samalla alueella kasvaa toinen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"class_list":["post-17816","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17816"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17816\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}