{"id":17834,"date":"2023-09-27T07:31:59","date_gmt":"2023-09-27T07:31:59","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17834"},"modified":"2024-02-22T13:05:27","modified_gmt":"2024-02-22T13:05:27","slug":"ulsike-1995-76-shepherdia-canadensis-puhvelinmarja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1995-76-shepherdia-canadensis-puhvelinmarja\/","title":{"rendered":"Ulsike 1995: 76. Shepherdia canadensis &#8212; puhvelinmarja"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-024<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: B. C., Kanada<br><br>Puhvelinmarja on kotoisin L\u00e4nsi-Kanadasta, jossa kasvaa kaksi lajia. N\u00e4ist\u00e4 toinen, piikkinen&nbsp;<em>Shepherdia argentea<\/em>&nbsp;esiintyy yleens\u00e4 preerialla hyvin karuilla kasvupaikoilla.&nbsp;<em>Shepherdia canadensis<\/em>&nbsp;kasvaa ehk\u00e4 hieman kosteammilla alueilla jokivarsissa sek\u00e4 my\u00f6s ylemp\u00e4n\u00e4 avointen havumetsien pensaana.<br><br>Puhvelinmarjoja on k\u00e4ytetty Suomessa vain harvoin koristekasvina, vaikka se ilmastollisesti onkin hyvin kest\u00e4v\u00e4 mantereisilla alueilla. Puhvelinmarja on sukua esimerkiksi tyrnille ja hopeapensaalle. Se on 1,5-2 metrin mittainen, leve\u00e4kasvuinen pensas, jolla on hopeanhohtoiset lehdet ja versot. Puhvelinmarja on kaksikotinen, kuten useimmat kilsepensaat. Hedelmi\u00e4 saadaan siis vain, mik\u00e4li molempia sukupuolia on viljelyss\u00e4. Puhvelinmarjan kukat ovat vihert\u00e4vi\u00e4, vaatimattomia ja tuoksuttomia. Marja on punertava ja kypsyy meill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti elokuussa. Marja on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4. Veden kanssa sekoitetut marjat muodostavat vaahtoa, jota on kutsuttu intiaanij\u00e4\u00e4tel\u00f6ksi (&#171;Indian icecream&#187;). Vaahtoamisilmi\u00f6n vuoksi marjoja kehoitetaan nauttimaan vain v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kerrallaan.<br><br>Puhvelinmarja viihtyy paahteessa hyvinkin kuivilla paikoilla. Sill\u00e4 on kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4n typpe\u00e4 hy\u00f6dykseen. Lehdet eiv\u00e4t saa erityist\u00e4 syysv\u00e4ri\u00e4, mutta kasvilla on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuivilla ja paahteisilla, my\u00f6skin hiekkaper\u00e4isill\u00e4 mailla. T\u00e4m\u00e4n lajin siemen ei id\u00e4 ilman kylm\u00e4k\u00e4sittely\u00e4. Siemen tulisikin kylv\u00e4\u00e4 syksyll\u00e4 ulos, jolloin it\u00e4minen tapahtuu seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuShepherdiaLajiCanadensis<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1995<\/li>\n\n\n\n<li>Shepherdia<\/li>\n\n\n\n<li>Shepherdia canadensis<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-024 alkuper\u00e4: B. C., Kanada Puhvelinmarja on kotoisin L\u00e4nsi-Kanadasta, jossa kasvaa kaksi lajia. N\u00e4ist\u00e4 toinen, piikkinen&nbsp;Shepherdia argentea&nbsp;esiintyy yleens\u00e4 preerialla hyvin karuilla kasvupaikoilla.&nbsp;Shepherdia canadensis&nbsp;kasvaa ehk\u00e4 hieman kosteammilla alueilla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"class_list":["post-17834","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17834"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17834\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}