{"id":17911,"date":"2023-09-27T08:26:52","date_gmt":"2023-09-27T08:26:52","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17911"},"modified":"2023-09-27T08:26:58","modified_gmt":"2023-09-27T08:26:58","slug":"ulsike-1997-111-acer-spicatum-tahkavaahtera","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1997-111-acer-spicatum-tahkavaahtera\/","title":{"rendered":"Ulsike 1997: 111. Acer spicatum &#8212; t\u00e4hk\u00e4vaahtera"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-190 tai K09-96-196 tai K09-96-234<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Alma, Quebec, Kanada 48\u00b030&#8217;N, 72\u00b000&#8217;W tai Mattawa River, Ontario, Kanada 46\u00b015&#8217;N, 79\u00b020&#8217;W<br><br>Maapallolta tunnetaan yli 130 vaahteralajia, joista useimmat ovat pensastavia. Pohjois- Amerikassa esiintyy kaikenkaikkiaan toistakymment\u00e4 erilaista vaahteralajia, joista pohjoisimpia on viljelty meill\u00e4kin, tosin ei kovinkaan yleisesti. Pohjoisin vaahteralaji on t\u00e4hk\u00e4vaahtera, joka kasvaa mantereen it\u00e4-ja koillisosissa hyvin yleisen\u00e4 mets\u00e4nlaide-ja alikasvospensaana.<br><br>T\u00e4hk\u00e4vaahtera on Suomessa harvinainen ja sit\u00e4 tavataan kasvitieteellisiss\u00e4 kokoelmissa, vaikka se on osoittautunut hyvin kest\u00e4v\u00e4ksi lajiksi. Mustilassa alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuntematon t\u00e4hk\u00e4vaahterakanta on kasvanut jo vuosikymmeni\u00e4 ja on selvinnyt ankarimmistakin talvista vaurioitta.<br><br>Nimens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 laji on saanut erikoisista pystyist\u00e4, t\u00e4hk\u00e4m\u00e4isist\u00e4 kukinnoista. Sen lehdet ovat meik\u00e4l\u00e4isest\u00e4 mets\u00e4vaahterasta poikkeavat, hieman kurttuiset ja lehdet saavat syksyll\u00e4 yleisimmin keltaisen syysv\u00e4rin, vaikka oranssins\u00e4vyisi\u00e4kin syysv\u00e4rej\u00e4 havainnoitiin syksyll\u00e4 1996 t\u00e4m\u00e4n lajin siemeni\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4ess\u00e4. T\u00e4hk\u00e4vaahtera on monirunkoinen, pystykasvuinen pensas, joka saavuttaa 3 &#8212; 4 m korkeuden.<br><br>Laji kasvaa luontaisesti mets\u00e4nlaidoissa tai mets\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ja siet\u00e4\u00e4 melko runsasta varjostusta. Kasvupaikan suhteen t\u00e4hk\u00e4vaahtera on suhteellisen vaatimaton, mutta kaikkein kuivimmille paikoille sit\u00e4 ei kannata istuttaa. Parhaimmin se viihtyy hikev\u00e4ss\u00e4, kuitenkin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4ss\u00e4 maassa, joka ei ole liian kylm\u00e4. Parhaat syysv\u00e4rit vaahteroilla esiintyv\u00e4t runsaassa valossa kasvavilla yksil\u00f6ill\u00e4.<br><br>It\u00e4\u00e4kseen useimmat vaahteralajit vaativat kylm\u00e4k\u00e4sittelyn, mink\u00e4 kosteina s\u00e4ilytetyt siemenet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ovat jo saaneet. Pensasmaiset vaahteralajit taimettuvat puuntaimien kaltaisiksi piiskoiksi, jotka haaroittuvat my\u00f6hemmin luonnostaan.<br><br>Kaikki vaahteralajit ovat sek\u00e4 myyrien ett\u00e4 j\u00e4nisten herkkua, joten asianmukainen suojaus on tarpeen taimien ollessa nuoria. Kaarnoittuneeseen runkoon j\u00e4nikset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 koske. T\u00e4hk\u00e4vaahteran tiedet\u00e4\u00e4n menestyv\u00e4n meill\u00e4 ainakin III- vy\u00f6hykkeell\u00e4, mutta viljelty aineisto on t\u00e4h\u00e4n saakka ollut tuntematonta alkuper\u00e4\u00e4. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mielenkiintoista saada tietoa nyt kokeiltavien tunnettujen alkuperien menestymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAcerLajiSpicatum<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1997<\/li>\n\n\n\n<li>Acer<\/li>\n\n\n\n<li>Acer spicatum<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-190 tai K09-96-196 tai K09-96-234 alkuper\u00e4: Alma, Quebec, Kanada 48\u00b030&#8217;N, 72\u00b000&#8217;W tai Mattawa River, Ontario, Kanada 46\u00b015&#8217;N, 79\u00b020&#8217;W Maapallolta tunnetaan yli 130 vaahteralajia, joista useimmat ovat pensastavia. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":0,"footnotes":""},"class_list":["post-17911","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17911"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17911\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}