{"id":17917,"date":"2023-09-27T08:33:47","date_gmt":"2023-09-27T08:33:47","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17917"},"modified":"2023-09-27T08:33:49","modified_gmt":"2023-09-27T08:33:49","slug":"ulsike-1997-114-quercus-alba-valkotammi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/ulsike-1997-114-quercus-alba-valkotammi\/","title":{"rendered":"Ulsike 1997: 114. Quercus alba &#8212; valkotammi"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-386\/389?<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Alfred, Maine, USA 43\u00b030&#8217;N, 70\u00b055&#8217;W<br><br>Jos tammi on puiden kuningas, valkotammi voisi ainakin Amerikassa kasvavien lukuisten tammien joukossa olla kuninkaiden kuningas. Puu ei tosin ole kasvualueellaan aivan kaikkein pisin puulaji, mutta sen latvus on suurin kaikista alueella kasvavista puista. Valkotammen puutavara on my\u00f6s eurooppalaisen tammen tavoin hyvin arvostettua moninaisissa k\u00e4ytt\u00f6kohteissa. Eurooppalaiset merimiehet ovat purjehtineet valkotammesta rakennetuilla purjelaivoilla ja ranskalaisilla tiloilla kypsytetty viini sai usein arominsa Pohjois-Amerikassa kasvaneesta tammesta. Puun j\u00e4reys, kovuus, erinomainen lahonkesto sek\u00e4 kaunis ulkon\u00e4k\u00f6 ovat luonnollisesti my\u00f6s aiheuttaneet sen, ett\u00e4 vanhat valkotammimets\u00e4t on nykyisin hakattu jo hyvin v\u00e4hiin.<br><br>Valkotammi muistuttaa paljon meik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4tammea (<em>Quercus robur<\/em>). Lajin voi tunnistaa sen lehtien syvemmist\u00e4 liuskoista.<br><br>Valkotammi on Suomea ajatellen melko etel\u00e4inen laji. Sen kasvualueen pohjoisreuna rajoittuu l\u00e4nness\u00e4 Minneapoliksen etel\u00e4puolelle ja id\u00e4ss\u00e4 Montrealin alueelle. Etel\u00e4ss\u00e4 laji kasvaa l\u00e4hes Meksikon lahdella saakka. Levinneisyysalueensa koillisnurkasta ker\u00e4tty koe-er\u00e4 saattaa menesty\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 kasvupaikalla maan etel\u00e4isimmiss\u00e4 osassa, muttei varmastikaan ole yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kuin oma tammilajimme.<br><br>Puuta pidet\u00e4\u00e4n kotimaassaan muita tammia hidaskasvuisempana, mutta hyvin pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4. Puu kasvaa kotimaassaan monentyyppisill\u00e4 kasvupohjilla, mutta vaatii varmastikin Suomessa hyvin menesty\u00e4kseen viljavan ja l\u00e4mpim\u00e4n kasvualustan.<br><br>Tammet ovat herkkua monille nis\u00e4kk\u00e4ille ja niiden suojaaminen voi monin paikoin olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuQuercusLajiAlba<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1997<\/li>\n\n\n\n<li>Quercus<\/li>\n\n\n\n<li>Quercus alba<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-386\/389? alkuper\u00e4: Alfred, Maine, USA 43\u00b030&#8217;N, 70\u00b055&#8217;W Jos tammi on puiden kuningas, valkotammi voisi ainakin Amerikassa kasvavien lukuisten tammien joukossa olla kuninkaiden kuningas. Puu ei tosin ole [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":50,"footnotes":""},"class_list":["post-17917","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17917"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17917\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}