Ihmistoimintaan on jo ainakin 20 000 vuoden ajan kuulunut kasvien kylv\u00e4minen ja istuttaminen omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kasvien viljelyn syyt ovat moninaiset, yleisimp\u00e4n\u00e4 ravinnon tuotanto, mutta my\u00f6s monenlaiset muut aineelliset ja kulttuurilliset tarpeet. Suomen maatalous on t\u00e4ysin riippuvainen vierasper\u00e4isist\u00e4 viljelykasveista. Mets\u00e4talous lep\u00e4\u00e4 kotimaisten lajien varassa, mutta my\u00f6s n\u00e4ihin lajeihin on laajalti puututtu erilaisilla maa- ja mets\u00e4talouden menetelmill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Arboretumtoiminta alkoi Mustilassa 1900-luvun alussa. Kotimaisten ja eksoottisten kasvien istuttamisen tavoitteet ovat moninaiset: hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 mets\u00e4nviljelyss\u00e4 ja viherrakentamisessa, luonnonsuojelu, kulttuurity\u00f6 sek\u00e4 puhdas tiedonhankinta. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 ei koskaan ole ollut niin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 kuin se on nyt, antroposeenin aikana, ilmastonmuutoksen myllert\u00e4ess\u00e4 luontoa.<\/p>\n\n\n\n
Joskus vieraat kasvit aiheuttavat my\u00f6s haittaa. N\u00e4in l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun ne l\u00e4htev\u00e4t istutuksista holtittomasti levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Haitat voivat olla materiaalisia, kulttuurillisia tai, jos levi\u00e4minen tapahtuu herk\u00e4ss\u00e4 ja arvokkaaksi katsotussa ekosysteemiss\u00e4, ekologisia. Keskustelu vieraiden kasvien uhkista on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4rjistynytt\u00e4 ja joiltain osin pahasti ylily\u00f6v\u00e4\u00e4. Toisaalta er\u00e4iden kasvien haitat ovat todellisia, herkiss\u00e4 ekosysteemeiss\u00e4 kuten vesist\u00f6iss\u00e4 ja saarilla vakaviakin.<\/p>\n\n\n\n
Vierauden aiheuttama pelko on ihmiselle luonnollista, mutta useimmat viljelykasvit ovat harmittomia. T\u00e4m\u00e4 koskee etenkin puuvartisia kasveja, joiden elinkierto on hidas, ja etenkin Suomea, jossa kylm\u00e4, oikukas ja talvisin m\u00e4rk\u00e4 ilmasto tekee haastavaksi vieraiden kasvien hengiss\u00e4pysymisen edes istutuksissa. Puuvartisten kasvien haitallinen levi\u00e4minen Suomessa on yleens\u00e4 paikallista, juurivesoista tapahtuvaa. Lintulevint\u00e4isi\u00e4 lajeja, joilla on hyv\u00e4 varjonkesto tai suolansieto, on kuitenkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tarkasti silm\u00e4ll\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten, sill\u00e4 niill\u00e4 on mahdollisuus levit\u00e4 huomaamatta metsiin tai merenrannoille.<\/p>\n\n\n\n
Arboretum Mustilassa on yli 120 vuoden kokemus vieraiden kasvien viljelyst\u00e4, ja arboretum tarjoaa erinomaisen, jatkuvan hoidon alla olevan koepaikan vieraille kasveille, my\u00f6s niiden levi\u00e4mispotentiaalin tutkimusta varten. Suurin osa arboretumin kasveista on vieraslajien uhkan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ysin harmittomia. Arboretumilla on lis\u00e4ksi, ainoana puutarhana Suomessa, poikkeuslupa kasvattaa kielletty\u00e4 keltamajavankaalia (Lysichiton americanus<\/em>) tutkimus- ja valistustarkoituksessa. Sen levi\u00e4minen vett\u00e4 pitkin on estetty, ja lis\u00e4ksi siemenkodat ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kes\u00e4isin ennen niiden kypsymist\u00e4, jottei niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi matkailijoiden taskuihin.<\/p>\n\n\n\n Yhten\u00e4 uuden vuosikymmenen tavoitteena on tuottaa vieraslajiopas, jossa t\u00e4m\u00e4 kokemus yhdistyisi uusimpaan tieteelliseen tietoon aiheesta, laajalti ammattilaisia, harrastajia ja viranomaisia palvelevassa ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Oppaan valmistumisaikataulu on viel\u00e4 auki. Sit\u00e4 odotellessa asiasta kiinnostuneet voivat perehty\u00e4 arboretumissa koekasvatettujen lajien riskiarvioihin ja torjuntakeinoihin Mustilan kaupunkikasvioppaassa<\/u> [linkki sivulle]<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihmistoimintaan on jo ainakin 20 000 vuoden ajan kuulunut kasvien kylv\u00e4minen ja istuttaminen omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kasvien viljelyn syyt ovat moninaiset, yleisimp\u00e4n\u00e4 ravinnon tuotanto, mutta my\u00f6s monenlaiset muut aineelliset ja kulttuurilliset tarpeet. Suomen maatalous on t\u00e4ysin riippuvainen vierasper\u00e4isist\u00e4 viljelykasveista. Mets\u00e4talous lep\u00e4\u00e4 kotimaisten lajien varassa, mutta my\u00f6s n\u00e4ihin lajeihin on laajalti puututtu erilaisilla maa- ja mets\u00e4talouden menetelmill\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":131,"footnotes":""},"class_list":["post-18272","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18272"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18272\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}