Wrede-suvun maaomaisuudesta muodostettu Mustilan kartano on ollut vuosisatojen saatossa usean suvun hallussa. Vuonna 1767 kartanol\u00e4\u00e4ni joutui af Forselles -suvulle, ja edelleen vuonna 1901 Mustilan osittain peri, osittain lunasti itselleen Axel Fredrik Tigerstedt (1860\u20131926), jonka \u00e4iti oli omaa sukua af Forselles. A. F. Tigerstedt oli vuori-insin\u00f6\u00f6ri, joka palveluksestaan Suomen suuriruhtinaskunnan kaivoshallinnolle sai arvonimen todellinen valtioneuvos. H\u00e4n oli my\u00f6s dendrologian eli puutieteen innokas harrastaja, ja t\u00e4lle toiminnalle h\u00e4n omistautui Mustilassa v\u00e4titellen kokonaan j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeelle virkateht\u00e4vist\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kertoi arboretumin synnyst\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
Kun syksyll\u00e4 1901 otin haltuuni Mustilan kartanon, havaitsin siell\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Parannuksia t\u00e4ytyi toimittaa niin pelloilla ja niityill\u00e4 kuin mets\u00e4ss\u00e4kin. Asuinrakennuksen l\u00e4himm\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6t samoin kuin itse rakennuksetkin vaativat viipym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 korjausta. Hedelm\u00e4puu- ja keitti\u00f6kasvitarha piti uudentaa ja uusi ajanmukainen puisto n\u00e4ytti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4. N\u00e4ihin toimiin ryhdytt\u00e4ess\u00e4 syntyi viel\u00e4 uusi pulmallinen kysymys, joka sekin vaati ripe\u00e4t\u00e4 toimintaa. Aivan kartanon vieress\u00e4 on pinta-alaltaan noin neli\u00f6kilometrin suuruinen metsikk\u00f6, p\u00e4\u00e4asiallisesti m\u00e4nty\u00e4 kasvava. Sit\u00e4 l\u00e4hemmin tarkastettaessa havaittiin peloittavan suuri osa puista tervasroson saastuttamiksi, joka uhkasi tuhota koko tuon kauniin ja asemansa vuoksi talon ulkon\u00e4\u00f6lle niin t\u00e4rke\u00e4n metsik\u00f6n. Sairaat puut poistettiin tietenkin heti, mutta toisia \u2013 kaikki jo tartunnan saaneita \u2013 ilmestyi yh\u00e4 ja harvennusta t\u00e4ytyi jatkaa. T\u00e4ten k\u00e4vi mets\u00e4 niin harvaksi, ett\u00e4 alikasvosistutus katsottiin ehdottoman tarpeelliseksi, varsinkin kun ei voinut tiet\u00e4\u00e4, milloin sy\u00f6p\u00e4sienen tuhoty\u00f6 lakkaisi. Silloin syntyi minussa ajatus kotimaisten puiden ohella istuttaa my\u00f6skin ulkomaisia \u2013 n. s. eksootteja \u2013 saadakseni siten sek\u00e4 tarpeellista vaihtelua silm\u00e4lle ett\u00e4 my\u00f6skin kukaties toimitetuksi jotain hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iset mets\u00e4nistutukset Kotikunnaalle tehtiin 1902 kotimaisella kuusella ja vuonna 1908 istutettiin ensimm\u00e4iset ulkomaisten puulajien havupuumetsik\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4en siemenest\u00e4 kasvatettuja 4- tai 6-vuotiaita taimia. J\u00e4tetty\u00e4\u00e4n virkansa Suomen suuriruhtinaskunnan teollisuushallituksen yli-intendenttin\u00e4 vuonna 1917 A. F. Tigerstedt asettui perheineen pysyv\u00e4sti Mustilaan ja omistautui loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajaksi t\u00e4ysin tilansa ja arboretuminsa rakentamiseen. Vuonna 1922 h\u00e4n julkaisi puulajikokeitaan k\u00e4sittelev\u00e4n, eloisasti kirjoitetun ja seikkaper\u00e4isen teoksen Mustilan Kotikunnas I: Havupuut. Lehtipuita k\u00e4sittelev\u00e4 toinen osa j\u00e4i luonnosasteelle valtioneuvoksen kuollessa 1926. Koeistutuksia lehtipuilla oli tehty v\u00e4hemm\u00e4n, l\u00e4hinn\u00e4 arboretumin etel\u00e4- ja kaakkoisosiin, sill\u00e4 A. F. Tigerstedt n\u00e4ki havupuiden merkityksen suurempana.<\/p>\n\n\n\n A.F. Tigerstedtin poikakatraan vanhin Carl Gustav Ludvig Tigerstedt (1886\u20131957) tuli is\u00e4ns\u00e4 avuksi noin 1910 ja jatkoi ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuoltua. H\u00e4nen vaikutuksestaan koetoiminta laajeni koristepuihin ja -pensaisiin. 1930-luvulla rakennettiin englantilaisten ja skotlantilaisten mets\u00e4puutarhojen esikuvien pohjalta «puutarhataiteen kokeilualueeksi» Alppiruusulaakso, ja sen jatkoksi 1940-luvulla Terassi (nykyisin Vanha Terassi). Viimeist\u00e4\u00e4n 1930-luvun alussa k\u00e4ynnistyi my\u00f6s kaupallinen taimitarhatoiminta Mustilassa. Havupuumetsik\u00f6iden istutusta jatkettiin ja niiden perustamisessa ja seurannassa tehtiin tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 vastaperustetun Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n C. G. Tigerstedtin kuoltua 1957 Mustila siirtyi h\u00e4nen pojilleen. Axel Tigerstedt (1930\u20132010) teki el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Mustilan kartanon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4, nuoremman veljen Peter M. A. Tigerstedtin (1936\u20132022) ty\u00f6skennelless\u00e4 kasvinjalostuksen professorina Helsingin yliopistossa 1970\u20132000. Vuonna 1972 yliopistolla k\u00e4ynnistyi h\u00e4nen aloitteestaan talvenkest\u00e4vien alppiruusujen jalostus. Jalostusty\u00f6n pohjana olivat Mustilassa vuosikymmenten aikana kest\u00e4viksi havaitut lajit ja hybridit, ja projektin koemateriaalina 1979\u20131980 istutetut sadat alppiruusuristeym\u00e4t aikakauden n\u00e4kyvin istutuskokonaisuus Arboretum Mustilassa.<\/p>\n\n\n\n Arboretumin jatkuvuuden turvaamiseksi veljekset perustivat vuonna 1983 Mustilan Kotikunnas -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, jolle arboretum kokonaisuudessaan lahjoitettiin. Mustilan kartano siirtyi tuolloin seuraavalle sukupolvelle, Axel Tigerstedtin siirtyess\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtajaksi sen aloittaessa toimintansa 1984. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n toimi syyskuuhun 2001 asti, jolloin h\u00e4nen seuraajanaan aloitti arboretumissa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n alkuajoista l\u00e4htien ty\u00f6skennellyt mets\u00e4nhoitaja Jukka Reinikainen (s. 1958).<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustamisen j\u00e4lkeen k\u00e4ynnistyi v\u00e4hitellen uusien koeistutusten rakentaminen, aluksi Mets\u00e4ntutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopiston atsaleajalostusprojektista saadulla aineistolla. 1989 alkoi omatoiminen siementen keruu ja tuonti sek\u00e4 taimikasvatus. 1990-luku oli kasvien hankinnassa voimakasta kasvun aikaa, johon liittyiv\u00e4t useat siemenkeruumatkat<\/a> sek\u00e4 suuren suosion saavuttanut Ulsike<\/a>-yleis\u00f6tutkimushanke. Arboretumista itsest\u00e4\u00e4n on v\u00e4hitellen tullut korvaamaton suomalainen geenipankki, jonne vuosikymmenien mittaan sopeutuneilla kasveilla olisi paljon annettavaa suomalaiselle julkiselle ja yksityiselle puutarhataiteelle ja viherrakentamiselle.<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on kehitt\u00e4nyt my\u00f6s arboretumin opetus- ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Alueella k\u00e4y vuosittain 15-20 0000 matkailijaa. 2020-luvun alussa toiminnan p\u00e4\u00e4paino on siirtynyt uuden kasvimateriaalin haalimisesta yleis\u00f6toiminnan monipuolistamiseen, mets\u00e4puutarha-alueiden kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeisiin kaupunkien ja seurakuntien kanssa monipuolisemman tulevaisuuden viherrakennuslajiston vakiinnuttamiseksi. Arboretum on ryhtynyt my\u00f6s kasvinjalostukseen uusien koristeomenoiden sek\u00e4 talvenkest\u00e4vien magnolioiden kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mustilan kartanon is\u00e4nt\u00e4 A. F. Tigerstedt Wrede-suvun maaomaisuudesta muodostettu Mustilan kartano on ollut vuosisatojen saatossa usean suvun hallussa. Vuonna 1767 kartanol\u00e4\u00e4ni joutui af Forselles -suvulle, ja edelleen vuonna 1901 Mustilan osittain peri, osittain lunasti itselleen Axel Fredrik Tigerstedt (1860\u20131926), jonka \u00e4iti oli omaa sukua af Forselles. A. F. Tigerstedt oli vuori-insin\u00f6\u00f6ri, joka palveluksestaan Suomen suuriruhtinaskunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":1359,"footnotes":""},"class_list":["post-6501","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6501"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6501\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Arboretumin alkuvuodet<\/h3>\n\n\n\n
Puutarhataiteen kokeilualue<\/h3>\n\n\n\n
Alppiruusujen jalostus<\/h3>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6n aika<\/h3>\n\n\n\n