Arboretum Mustilassa tutkitaan koti- ja ulkomaisten puuvartisten kasvien kasvatusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mm. kest\u00e4v\u00e4n kasvimateriaalin etsint\u00e4\u00e4, siementen keruuta, taimien kasvatusta, istutusten seurantaa ja hoitoa sek\u00e4 kirjanpitoa. T\u00e4ss\u00e4 joitain esimerkkej\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kaupallisilta siementen ja taimien toimittajilta on yleens\u00e4 hyvin vaikeaa saada kasveja varustettuna riitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisill\u00e4 alkuper\u00e4tiedoilla. Usein lis\u00e4ysmateriaali on ker\u00e4tty sielt\u00e4 mist\u00e4 se on ollut helposti saatavissa, yleens\u00e4 liian leudoilta seuduilta, jotta ne kykenisiv\u00e4t menestym\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n hyvin Mustilassa. Poikkeuksena ovat mets\u00e4siementen toimittajat, joiden on pakko huomioida alkuper\u00e4n merkitys.<\/p>\n\n\n\n
Arboretum Mustila on viime vuosikymmenten aikana tehnyt viisi omaa siemenkeruumatkaa: Pohjoiseen Keskil\u00e4nteen 1993, it\u00e4iseen Pohjois-Amerikkaan 1996 ja 2002, Slovakian vuoristoihin 2005 ja Appalakeille 2017. Matkoilla on ker\u00e4tty suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia siemeni\u00e4 Suomea vastaavilta ilmastoseuduilta tarkoin keruupaikkatiedoin ja samalla solmittu kontakteja, joiden avulla t\u00e4ydennyksi\u00e4 on ollut mahdollista tilata my\u00f6hemmin. Mustilassa kasvaa my\u00f6s jonkun verran kasveja Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja muiden tahojen tekemilt\u00e4 keruumatkoilta. <\/p>\n\n\n\n
1990-luvulla, keruumatkojen kulta-ajalla ja it\u00e4rajan avautuessa Mustilan materiaalinhankinta aktivoitui uudelleen. Noiden vuosien merkitt\u00e4vin ponnistus oli yleis\u00f6tutkimushanke Ulsike<\/a> (Ulkomaisten siementen menestymistutkimushanke), jossa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 koesiemeneri\u00e4 jaettiin vuosittain harrastajakasvattajien kesken eri puolille Suomea. Projektin loppukoostetta ei valitettavasti koskaan tehty, mutta Ulsike-hankkeella oli suuri merkitys uusien kasvien ja kasvialkuperien lanseeraamisessa Mustilaan ja Suomeen. Projektin vanavedess\u00e4 syntynyt UKK<\/a> (Uudet kest\u00e4v\u00e4t koristekasvit) k\u00e4ynnisti parhaiden hankelajien ja Mustilan klassikoiden kasvatusten k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 edistyksellisill\u00e4 yhteisty\u00f6taimistoilla. Vaikka tuokin hanke on hiipunut, sen aloittama toiminta jatkuu.<\/p>\n\n\n\n Vuosina 2020-2024 Mustilan «siipien suojissa» toiminut Suomalainen P\u00e4hkin\u00e4hanke asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi hassel- ja jalop\u00e4hkin\u00f6iden, pekaanien ja kastanjan vakiinnuttamisen suomessa viljelt\u00e4vien hy\u00f6tykasvien joukkoon. Toiminta jatkuu nyt P\u00e4hkin\u00e4yhdistyksen puitteissa. <\/p>\n\n\n\n Vuodesta 2019 l\u00e4htien Mustila on osallistunut talvenkest\u00e4vien aprikoosien kotiuttamiseen ja jalostamiseen yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tuomas Haltian kanssa. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4muodollinen hanke jatkuu yh\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Mustilan ja muiden sopivaa alkuper\u00e4\u00e4 olevien uusien puuvartisten kasvien koekasvatus kaupunkien seurattu koekytt\u00e4 viherrakentaisessa alkoi virallisena yhteisheankkeena Helsingin kaupungin kanssa (2013\u20132023). Samankaltaiset mutta ei vastaavat hankkeet ovat parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 Tampereen Tampereen kaupungin (2020\u20132028) ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n (2023-2030) kanssa. Hankkeitten tavoitteena on kaupunkilajiston monipuolistaminen viihtyisyyden lis\u00e4\u00e4miseksi ja ilmastonmuutokseen ja uusiin kasvintuhoojiin liittyvien riskien minimoimiseksi. <\/p>\n\n\n\n Helsinki-Mustila-hankkeesta on valmistunut loppuraportti, johon voi tutustua t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Mustilan istutuksiin pyrit\u00e4\u00e4n hankkimaan samasta kasvista useita eri alkuperi\u00e4 levinneisyysalueen kylmimmist\u00e4 osista. Vertailulla pyrit\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n ja valikoimaan kaikkein parhaiten Mustilassa viihtyv\u00e4t alkuper\u00e4t. Seulontaa saman alkuper\u00e4n yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n taimistolla paitsi talvenkest\u00e4vyyden my\u00f6s kauneusarvojen perusteella. Usein koekasvatuksessa on luonnonkeruualkuperi\u00e4, mutta useimmista kasvitieteellisist\u00e4 puutarhoista poiketen Mustilassa ei kaihdeta viljelykantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 silloin kun niill\u00e4 on hyvi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n Valitettavasti arboretumin rajallisten resurssien puitteissa ei ole nykyisin mahdollista tehd\u00e4 yksityiskohtaista seurantaa tai julkaisuja. Aiempiin kohdeselosteisiin ja muihin tutkimuksiin p\u00e4\u00e4see tutustumaan t\u00e4ll\u00e4 sivulla<\/a>. <\/p>\n\n\n\n Kasvinjalostus Mustilassa on perinteisesti tarkoittanut alkukasvatuksen ja hoidon aikana tapahtuvaa valikointia: Istutuksiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kustakin er\u00e4st\u00e4 vahvimmat taimet, ja istutuksia harvennetaan siten, ett\u00e4 parhaiksi katsotut yksil\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4ljelle tuottamaan siement\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Mustilan vakiintuneet istutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 geenivara, viherrakentamisen aarrepankki. <\/p>\n\n\n\n Alppiruusujen ja atsaleojen risteytysjalostus on liittynyt Mustilaan 1970-luvulta l\u00e4htien. Ensimm\u00e4iset vuosikymmenet tuo ty\u00f6 tapahtui Helsingin yliopiston puitteissa. Nykyisin koristekasvien jalostus niin yliopistossa kuin Mustilassakin on p\u00e4\u00e4ttynyt. Arboretumin suojeluksessa on kuitenkin harrastajien alppiruusujalosteita. Arboretumin omissa puitteissa on aloitettu 2020-luvulla koristeomenoiden ja magnolioiden risteytysjalostus. <\/p>\n\n\n\nP\u00e4hkin\u00e4hanke ja aprikoosit<\/h3>\n\n\n\n
Kaupunkihankkeet<\/h3>\n\n\n\n
Alkuperien vertailu ja seuranta<\/h3>\n\n\n\n
Kasvinjalostus<\/h3>\n\n\n\n
Lis\u00e4ys ja taimikasvatus<\/h3>\n\n\n\n