Suomessa k\u00e4ytettiin vuonna 1995 avomaan koristekasvien hankintoihin 400 miljoonaa markkaa. Koristekasvien taimista l\u00e4hes 70 prosenttia on 1990-luvulla tuotu ulkomailta. Vuonna 1990 tuotiin maahan puuvartisia koristekasveja yhteens\u00e4 yli 6 miljoonaa kappaletta; luvussa eiv\u00e4t ole mukana maahantuodut marjakasvit, hedelm\u00e4puut eiv\u00e4tk\u00e4 perennat.<\/p>\n\n\n\n
Puuttumatta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tuonnin kansantaloudellisiin, ekologisiin tai ty\u00f6llisyysn\u00e4k\u00f6kohtiin voidaan todeta, ett\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 Suomeen tuotu kasvimateriaali aiheuttaa tunnetusti paljon my\u00f6s itse kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja menestymiseen liittyvi\u00e4 ongelmia. N\u00e4ist\u00e4 keskeisin lienee alunperin Keski-Euroopan markkinoita varten valittujen lis\u00e4yskantojen huono sopeutuminen kylm\u00e4\u00e4n ilmastoomme. Mutta my\u00f6s kotimaisessakin tuotannossa suuri osa lis\u00e4ysmateriaalista on per\u00e4isin tuntemattomista Keski-Euroopassa k\u00e4ytetyist\u00e4 lis\u00e4yskannoista, joita ei alunperin ole valittu ja hankittu pohjoisen Skandinavian ilmastoa varten. Kokeilluista lajeista kest\u00e4vimm\u00e4t ovat vuosikymmenten saatossa yksinkertaisesti vain vakiintuneet my\u00f6s suomalaisen viherrakentamisen peruslajistoksi.<\/p>\n\n\n\n
Nuori viherrakennuskulttuurimme on vasta melko v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pystynyt tuottamaan omiin erikoisolosuhteisiimme soveltuvaa koristekasvimateriaalia. T\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 koetoiminta on kallista, vie paljon aikaa ja maksava v\u00e4est\u00f6pohja on meill\u00e4 varsin kapea Keski-Euroopan leudompaan alueeseen verrattuna. N\u00e4in olemme suomalaisissa pihoissa, puistoissa ja julkisissa koristeistutuksissa joutuneet tyytym\u00e4\u00e4n er\u00e4iden kasviryhmien kohdalla hyvinkin niukkaan koristekasvivalikoimaan.<\/p>\n\n\n\n
Ongelma on itse asiassa yhteinen koko Skandinavialle sek\u00e4 my\u00f6s Amerikan pohjoisosille, miss\u00e4 talvenkest\u00e4vien koristekasvien etsiminen ja jalostusty\u00f6 on my\u00f6s varsin nuorta. Yhteinen ongelma on k\u00e4ynnist\u00e4nyt my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 talvenkest\u00e4vien koristekasvien jalostamiseksi, mihin ty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s k\u00e4sill\u00e4olevassa projektissa tullaan jossain m\u00e4\u00e4rin osallistumaan. Suomessa on tehty ennenkin t\u00f6it\u00e4 kotimaisen koristekasvivalikoiman kehitt\u00e4miseksi. Eri organisaatiot ovat tehneet arvokasta ty\u00f6t\u00e4, ja mm. er\u00e4s viimeisimmist\u00e4 laajoista projekteista, jossa Helsingin yliopiston toimesta jalostettiin uusia kotimaisia talvenkest\u00e4vi\u00e4 alppiruusulajikkeita, on poikinut laajan kotimaisen tuotannon ja kaupan lis\u00e4ksi my\u00f6s vienti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mustilalla on kokoelmissaan maan laajin puu- ja pensasvalikoima, eik\u00e4 monia arboretumin vanhoissa kokeissa l\u00f6ytyneit\u00e4 «helmi\u00e4» ole viel\u00e4 osattu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Laajamittainen uuden koemateriaalin hankinta aloitettiin Mustilassa vuonna 1990, mink\u00e4 seurauksena voidaan nyt ker\u00e4t\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 havaintoja satojen uusien siemenerien menestymisest\u00e4. Jo tehtyyn ty\u00f6h\u00f6n verrattuna v\u00e4h\u00e4isten tarvittavien ponnistelujen j\u00e4lkeen voitaisiin materiaalista valita muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 useita kymmeni\u00e4 uusia talvenkest\u00e4vi\u00e4 koristekasvilajeja ja -kantoja kotimaiseen viljelyyn. Joukossa on useita mielenkiintoisia uutuuksia, joita ei toistaiseksi ole voitu meill\u00e4 hankkia tai joista myyty taimimateriaali ei ole kest\u00e4nyt meid\u00e4n ilmastoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomessa k\u00e4ytettiin vuonna 1995 avomaan koristekasvien hankintoihin 400 miljoonaa markkaa. Koristekasvien taimista l\u00e4hes 70 prosenttia on 1990-luvulla tuotu ulkomailta. Vuonna 1990 tuotiin maahan puuvartisia koristekasveja yhteens\u00e4 yli 6 miljoonaa kappaletta; luvussa eiv\u00e4t ole mukana maahantuodut marjakasvit, hedelm\u00e4puut eiv\u00e4tk\u00e4 perennat. Puuttumatta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tuonnin kansantaloudellisiin, ekologisiin tai ty\u00f6llisyysn\u00e4k\u00f6kohtiin voidaan todeta, ett\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 Suomeen tuotu kasvimateriaali aiheuttaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":24,"footnotes":""},"class_list":["post-6545","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6545","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6545"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6545\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/ru\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}