{"id":17605,"date":"2023-09-26T19:34:33","date_gmt":"2023-09-26T19:34:33","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17605"},"modified":"2023-09-26T19:34:34","modified_gmt":"2023-09-26T19:34:34","slug":"ukk-30-pterocarya-rhoifolia-japaninsiipipahkina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ukk-30-pterocarya-rhoifolia-japaninsiipipahkina\/","title":{"rendered":"UKK: 30. Pterocarya rhoifolia &#8211; japaninsiipip\u00e4hkin\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Luontainen levinneisyys<\/h3>\n\n\n\n<p>Japaninsiipip\u00e4hkin\u00e4 on kotoisin Japanin etel\u00e4- ja keskiosista. Pohjoisella Hokkaidon saarella sit\u00e4 ei esiinny. Sit\u00e4 kasvaa tulvakorvissa ja suon reunoilla sek\u00e4 jokien ja j\u00e4rvien rannoilla.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lajikuvaus<\/h3>\n\n\n\n<p>Siipip\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saarnimaiset, parhaimmillaan jopa 40 cm pitk\u00e4t ja 15-21-lehdykk\u00e4iset lehdet sek\u00e4 20-40 cm pitk\u00e4t roikkuvat hedelm\u00e4norkot, joihin \u201csiipip\u00e4hkin\u00e4t\u201d ovat kiinnittyneet. Roikkuvat norkot antavat puulle loppukes\u00e4st\u00e4 hyvin erikoisen ilmeen. Ruskistuvat siemennorkot pysyv\u00e4t puussa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n lehtien putoamisen j\u00e4lkeen. Puut kasvavat meill\u00e4 8- 12 metri\u00e4 pitk\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Menestyminen sek\u00e4 viljely meill\u00e4 ja muualla<\/h3>\n\n\n\n<p>Laji on osoittautunut kest\u00e4v\u00e4ksi III-vy\u00f6hykkeen l\u00e4mpimill\u00e4 kasvupaikoilla. Sit\u00e4 on viljelty Suomessa ainakin 1920-luvulta l\u00e4htien, jolloin Mustilaan saatiin siement\u00e4 suoraan japanista. Maailmalla japaninsiipip\u00e4hkin\u00e4 on viljeltyn\u00e4 hyvin harvinainen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">K\u00e4ytt\u00f6<\/h3>\n\n\n\n<p>Puut ovat komeimmillaan pihojen ja puistojen suojaisilla paikoilla, kuten rakennusten seinustoilla, mets\u00e4n reunassa tai erityisesti veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 kasvaessaan. Juglandaceae-heimon puut ovat tunnettuja arvokkaasta puuaineestaan. Saksanp\u00e4hkin\u00e4st\u00e4 saatava p\u00e4hkin\u00e4puu aseenperiss\u00e4 ja korulippaissa tai hikkoripuutavara tennismailoissa ovat t\u00e4st\u00e4 hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4. My\u00f6s siipip\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 on mielenkiintoinen tummanruskea rungon poimuja ja oksakohtia aaltoillen my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4 syd\u00e4npuu ja kontrastina kirkkaan vaalea pintapuu.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kasvupaikkavaatimukset<\/h3>\n\n\n\n<p>Siipip\u00e4hkin\u00e4 tarvitsee ravinteikkaan, kostean ja syv\u00e4multaisen kasvupaikan. Maan etel\u00e4isimmiss\u00e4 osissa laji menestyisi ilmeisesti melko hyvin my\u00f6s kosteassa savipitoisessa maassa. Siipip\u00e4hkin\u00e4n suurin ongelma on sen arkuus kev\u00e4thalloille, jolloin halla\u00f6in\u00e4 lehdet hyvin helposti paleltuvat mustuen. Hallanarkuus tulee ottaa huomioon kasvupaikkaa valittaessa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lis\u00e4ys ja taimikasvatus<\/h3>\n\n\n\n<p>Siipip\u00e4hkin\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ulos tai s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n hiekattuna j\u00e4\u00e4kaapissa talven yli kev\u00e4tkylv\u00f6\u00f6n asti. Siemen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse mit\u00e4\u00e4n esik\u00e4sittelyj\u00e4 it\u00e4\u00e4kseen. Halutessa voidaan siemen kylm\u00e4k\u00e4sitell\u00e4 30 p\u00e4iv\u00e4n ajan. Siemen kylvet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 se peittyy ohuelti hiekkakerroksen alle. Taimet koulitaan lehtipuiden kasvatuskennoihin ja kasvatetaan niiss\u00e4 kaksi vuotta. Taimet kehittyv\u00e4t suotuisissa oloissa nopeasti ja ovat jo viidess\u00e4 vuodessa parimetrisi\u00e4 puunalkuja.<br>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuPterocaryaLajiRhoifolia<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Pterocarya<\/li>\n\n\n\n<li>Pterocarya rhoifolia<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luontainen levinneisyys Japaninsiipip\u00e4hkin\u00e4 on kotoisin Japanin etel\u00e4- ja keskiosista. Pohjoisella Hokkaidon saarella sit\u00e4 ei esiinny. Sit\u00e4 kasvaa tulvakorvissa ja suon reunoilla sek\u00e4 jokien ja j\u00e4rvien rannoilla. Lajikuvaus Siipip\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saarnimaiset, parhaimmillaan jopa 40 cm pitk\u00e4t ja 15-21-lehdykk\u00e4iset lehdet sek\u00e4 20-40 cm pitk\u00e4t roikkuvat hedelm\u00e4norkot, joihin \u201csiipip\u00e4hkin\u00e4t\u201d ovat kiinnittyneet. Roikkuvat norkot antavat puulle loppukes\u00e4st\u00e4 hyvin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"class_list":["post-17605","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17605","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17605"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17605\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17605"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}