{"id":17607,"date":"2023-09-26T19:33:51","date_gmt":"2023-09-26T19:33:51","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17607"},"modified":"2023-09-26T19:33:53","modified_gmt":"2023-09-26T19:33:53","slug":"ulsike-1993-36-actinidia-arguta-japaninlaikkukoynnos","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1993-36-actinidia-arguta-japaninlaikkukoynnos\/","title":{"rendered":"Ulsike 1993: 36. Actinidia arguta &#8211; japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-006<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Vladivostok, Ven\u00e4j\u00e4<br><br>Japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s on kotoisin Japanista sek\u00e4 Kiinan koillisosista ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Laikkuk\u00f6ynn\u00f6kset ovat joko tukeen nojaavia k\u00f6ynn\u00f6ksi\u00e4 tai rentoja pensaita. Suomessa viljell\u00e4\u00e4n koristekasveina kolmea lajia, joista kiinanlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s (<em>A. kolomikta<\/em>) on yleisin. Viljelt\u00e4v\u00e4t kiinanlaikkuk\u00f6ynn\u00f6kset ovat yleens\u00e4 pistokasmonistettuja hedeyksil\u00f6it\u00e4, joiden lehdet ovat koristeellisen laikullisia. Japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s on kuitenkin lehdilt\u00e4\u00e4n tasaisen vihre\u00e4.<br><br>Laikkuk\u00f6ynn\u00f6kset ovat l\u00e4heist\u00e4 sukua kiiwille (<em>A. sinensis<\/em>), joka on kotoisin Etel\u00e4- Kiinasta. Niinp\u00e4 japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6ksenkin hedelm\u00e4t ovat sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 ja eritt\u00e4in C-vitamiinipitoisia. Hedelm\u00e4 on 2 cm vihert\u00e4v\u00e4 marja. Koska laikkuk\u00f6ynn\u00f6kset ovat kaksikotisia kasveja, hedelmi\u00e4 tuottamaan tarvitaan sek\u00e4 emi- ett\u00e4 hedeyksil\u00f6it\u00e4. Japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s on meill\u00e4 suhteellisen harvoin viljelty laji, jota ei ole pidetty kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 aivan etel\u00e4isint\u00e4 Suomea lukuunottamatta. L\u00e4mpim\u00e4lle seinustalle istutettuna japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s olisi kuitenkin k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ja mielenkiintoinen erikoiskasvi, jonka meille sopivia kantoja kannattaa ja tulee etsi\u00e4.<br><br>Japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6ksen siemen ei id\u00e4 ilman pitk\u00e4\u00e4 esik\u00e4sittely\u00e4, joka koostuu l\u00e4mp\u00f6- ja kylm\u00e4k\u00e4sittelyst\u00e4. Siemen suositellaan kylvett\u00e4v\u00e4ksi kes\u00e4ll\u00e4 suojaiselle alustalle. Kylv\u00f6s peitet\u00e4\u00e4n kevyesti hiekalla. Kes\u00e4n aikana siemen saa tarvitsemansa l\u00e4mmink\u00e4sittelyn ja talven aikana kylm\u00e4k\u00e4sittelyn. Siemen it\u00e4\u00e4 normaalisti seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuActinidiaLajiArguta<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1993<\/li>\n\n\n\n<li>Actinidia<\/li>\n\n\n\n<li>Actinidia arguta<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-006 alkuper\u00e4: Vladivostok, Ven\u00e4j\u00e4 Japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s on kotoisin Japanista sek\u00e4 Kiinan koillisosista ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Laikkuk\u00f6ynn\u00f6kset ovat joko tukeen nojaavia k\u00f6ynn\u00f6ksi\u00e4 tai rentoja pensaita. Suomessa viljell\u00e4\u00e4n koristekasveina kolmea lajia, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"class_list":["post-17607","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17607"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17607\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}