{"id":17684,"date":"2023-09-26T19:58:16","date_gmt":"2023-09-26T19:58:16","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17684"},"modified":"2023-09-26T19:58:17","modified_gmt":"2023-09-26T19:58:17","slug":"ulsike-1994-54-rhus-glabra-silosumakki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1994-54-rhus-glabra-silosumakki\/","title":{"rendered":"Ulsike 1994: 54. Rhus glabra &#8211; silosumakki"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-176<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Keewatin, Ontario, Kanada<br><br>Silosumakki on alueen l\u00e4hes kymmenest\u00e4 sumakkilajista levinneisyydelt\u00e4\u00e4n kaikkein pohjoisin ja samalla lajeista yleisin. Sen luontainen esiintymisalue on l\u00e4hinn\u00e4 it\u00e4inen Pohjois-Amerikka, vaikka sen sanotaankin olevan ainoa puuvartinen kasvilaji, jota tavataan kaikissa 48:ssa USA:n osavaltiossa Havaijia ja Alaskaa lukuunottamatta.<br><br>Silosumakki muistuttaa suuresti samettisumakkia. Se on kotiseudullaan jopa 6-10 m juurivesallinen pensas. Se viihtyy hiekkaper\u00e4isill\u00e4, aurinkoisilla kasvupaikoilla ja mm. teiden varsilla. Sen lehdet muistuttavat l\u00e4heisesti samettisumakin kerrannaisia, 11-31 &#8211; lehdykk\u00e4isi\u00e4 lehti\u00e4.<br><br>Silosumakin syysv\u00e4ri on hehkuvan punainen. Punaiset, pystyt marjatertut j\u00e4\u00e4v\u00e4t koristamaan lehtens\u00e4 varistanutta pensasta pitk\u00e4lle talveen. Marjatertut syntyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n tavallisesti kaksikotisen pensaan emiyksil\u00f6ihin.<br><br>Lajin siemenen it\u00e4mist\u00e4 est\u00e4\u00e4 kova, vett\u00e4l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6n siemenkuori. Jotta it\u00e4minen olisi mahdollista, tulee siemen sekoittaa l\u00e4hes kiehuvaan veteen, esim. juuri liedelt\u00e4 nostettuun. Siemen saa liota vedess\u00e4 kunnes se j\u00e4\u00e4htyy huoneenl\u00e4mp\u00f6\u00f6n. Liottamista voidaan jatkaa 3-4 vrk kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in vaihtaen. Sumakit k\u00e4rsiv\u00e4t koulimisesta, joten koulinta on syyt\u00e4 tehd\u00e4 mahdollisimman pienill\u00e4 taimilla tai siirt\u00e4\u00e4 ne taimikasvatusalustalta vasta seuraavana vuonna niiden viel\u00e4 ollessa lepotilassa.<br><br>Silosumakin oletetaan menestyv\u00e4n Suomessa samettisumakkia paremmin. T\u00e4m\u00e4 siemener\u00e4 on ker\u00e4tty lajin luontaisen esiintymisalueen pohjoisosasta luonnonvaraisista kasveista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuRhusLajiGlabra<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1994<\/li>\n\n\n\n<li>Rhus<\/li>\n\n\n\n<li>Rhus glabra<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-93-176 alkuper\u00e4: Keewatin, Ontario, Kanada Silosumakki on alueen l\u00e4hes kymmenest\u00e4 sumakkilajista levinneisyydelt\u00e4\u00e4n kaikkein pohjoisin ja samalla lajeista yleisin. Sen luontainen esiintymisalue on l\u00e4hinn\u00e4 it\u00e4inen Pohjois-Amerikka, vaikka sen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"class_list":["post-17684","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17684"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17684\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}