{"id":17818,"date":"2023-09-27T07:19:21","date_gmt":"2023-09-27T07:19:21","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17818"},"modified":"2024-02-22T13:03:50","modified_gmt":"2024-02-22T13:03:50","slug":"ulsike-1995-68-abies-nordmanniana-kaukasianpihta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1995-68-abies-nordmanniana-kaukasianpihta\/","title":{"rendered":"Ulsike 1995: 68. Abies nordmanniana &#8211; kaukasianpihta"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-063<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Yayla, Savsat (Kirazlidere), Turkki<br><br>Suomalainen kasvitieteilij\u00e4 A. von Nordmann l\u00f6ysi kaukasianpihdan ja nimesi sen ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 1837 toimiessaan kasvitieteen professorina Odessassa.<br><br>Laji on nyky\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 Euroopan taloudellisesti t\u00e4rkein pihtakuusi &#8211; ei niink\u00e4\u00e4n luontaisella kasvualueellaan Kaukasuksella, mutta L\u00e4nsi-Euroopassa joulukuusenviljelypuulajina. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tanskalaiset viev\u00e4t vuosittain ulkomaille n. 6 miljoonaa viljelty\u00e4&nbsp;<em>A. nordmanniana<\/em>-joulukuusta. Kaukasianpihdasta on muodostunut tanskalaisen joulukuusituotannon laadukas ja hinnakas p\u00e4\u00e4tuote, jota tarjotaan p\u00e4\u00e4asiassa rikkaisiin l\u00e4ntisiin teollisuusmaihin.<br><br>Kaukasianpihta muistuttaa paljon purppurapihtaa (<em>Abies amabilis<\/em>) ylt\u00e4en n\u00e4ytt\u00e4vyydess\u00e4 l\u00e4hes sen tasalle. Er\u00e4s lajin hyv\u00e4 tuntomerkki on pihdoille harvinainen ter\u00e4v\u00e4k\u00e4rkinen silmu. Isokokoisia (15-20 cm) pystyj\u00e4 k\u00e4pyj\u00e4 puu tekee vasta vanhemmalla 60-70 vuoden i\u00e4ll\u00e4. Puu voi kasvaa monista lyhytik\u00e4isist\u00e4 pihdoista poiketen jopa 500 vuotta vanhaksi, saavuttaen poikkeustapauksissa jopa 70 metrin pituuden ja 2 metrin l\u00e4pimitan.<br>&nbsp;<br>Kaukasianpihta kasvaa Georgiassa Groznyn etel\u00e4puolella sek\u00e4 Turkissa 800-1900 metrin korkeudessa. T\u00e4m\u00e4 koe-er\u00e4 on ker\u00e4tty 1850 metrin korkeudesta. Kotimaassaan yleisesti 40-metriseksi kasvava&nbsp;<em>A. nordmanniana&nbsp;<\/em>muodostaa laajoja puhtaita metsi\u00e4. Metsien aluskasvina kasvaa yleisesti mm. kaukasianalppiruusu (<em>Rhododendron caucasicum<\/em>). Alue saa runsaasti kosteutta Mustalta merelt\u00e4 ja on tottunut melko lauhkeaan ilmastoon. Ei ole suuri yll\u00e4tys, ett\u00e4 meill\u00e4 toistaiseksi kokeillut alkuper\u00e4t eiv\u00e4t ole kest\u00e4neet kylmimpi\u00e4 talvia joitain rannikon leudoimpia kasvupaikkoja lukuunottamatta, esimerkiksi&nbsp;Mustilan puut paleltuivat l\u00e4hes kaikki lumirajaan 1980-luvun pakkastalvina. Alkuperill\u00e4 lienee kuitenkin melko suuria eroja. T\u00e4st\u00e4 kertoo mm. tanskalaisten havaitsema l\u00e4hes kahden viikon ero tutkittujen alkuperien kasvun k\u00e4ynnistymisess\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<br><br>Muiden arkojen havupuiden tapaan my\u00f6s kaukasianpihta tulisi istuttaa mahdollisimman suojaiselle kasvupaikalle, suojaan kuivilta pakkastuulilta. Laji siet\u00e4\u00e4 voimakasta varjostusta. Siemen it\u00e4\u00e4 muutamassa viikossa. It\u00e4mist\u00e4 voi jouduttaa 3 p\u00e4iv\u00e4n liotuksella vett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 vaihtaen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAbiesLajiNordmanniana<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1995<\/li>\n\n\n\n<li>Abies<\/li>\n\n\n\n<li>Abies nordmanniana<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-063 alkuper\u00e4: Yayla, Savsat (Kirazlidere), Turkki Suomalainen kasvitieteilij\u00e4 A. von Nordmann l\u00f6ysi kaukasianpihdan ja nimesi sen ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 1837 toimiessaan kasvitieteen professorina Odessassa. Laji on nyky\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"class_list":["post-17818","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17818"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17818\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}