{"id":17823,"date":"2023-09-27T07:22:50","date_gmt":"2023-09-27T07:22:50","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17823"},"modified":"2023-09-27T07:22:56","modified_gmt":"2023-09-27T07:22:56","slug":"ulsike-1995-70-abies-fraseri-virginianpihta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1995-70-abies-fraseri-virginianpihta\/","title":{"rendered":"Ulsike 1995: 70. Abies fraseri &#8211; virginianpihta"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-041<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Roan Mountain, Pohjois-Carolina, USA<br><br>Virginianpihta on palsamipihdan (<em>Abies balsamea<\/em>) maantieteellinen rotu, joka kasvaa hajanaisina esiintymin\u00e4 Appalakkivuoriston lounaisosissa Pohjois-Carolinassa ja Tennesseess\u00e4 sek\u00e4 Virginiassa. Laji kasvaa 1600-2000 metrin korkeudella, ylemp\u00e4n\u00e4 puhtaana mets\u00e4n\u00e4, alempana sekamets\u00e4n\u00e4 useimmiten punakuusen (<em>Picea rubens<\/em>) kanssa. Kyseinen koe-er\u00e4 on 1900 metrin korkeudesta.<br><br>Muita alueen puulajeja ovat amerikanpihlaja (<em>Sorbus americana<\/em>), keltakoivu (<em>Betula alleghaniensis<\/em>), kanadanhemlokki (<em>Tsuga canadensis<\/em>), keltahevoskastanja (<em>Aesculus octandra<\/em>) ja sokerivaahtera (<em>Acer saccharum<\/em>). Useista alueen pensaslajeista mainittakoon meille tuttu lilakukkainen puistoalppiruusu (<em>Rhododendron catawbiense<\/em>).<br><br>Virginianpihtaa l\u00f6ytyy mm. It\u00e4-Amerikan korkeimman, Mount Mitchell&nbsp;-vuoren huipulta 2037 metrin korkeudelta. Alueella on tyypillist\u00e4 melko kostea, usein my\u00f6s sumuinen ilmasto. Sadetta saadaan tasaisesti ymp\u00e4ri vuoden keskim\u00e4\u00e4rin 1900-2500 mm vuodessa.<br><br>Virginianpihta on yleens\u00e4 palsamipihtaa hidaskasvuisempi, sen neulaset ovat kauniisti jakauksessa ja lyhyemm\u00e4t. Tuuheiden, kauniiden oksiensa ja tasaisen muotonsa takia laji on it\u00e4isess\u00e4 USA:ssa eritt\u00e4in runsaasti viljelty joulukuusilaji. K\u00e4vyiss\u00e4 erottavana tuntomerkkin\u00e4 ovat pitk\u00e4t k\u00e4pysuomujen v\u00e4list\u00e4 esiinpist\u00e4v\u00e4t taask\u00e4\u00e4nteiset suojussuomut. Luontaiset kasvupaikat Appalakeilla ovat ep\u00e4tavallisen happamia (pH 3,5-4,2).&nbsp; Asettaako t\u00e4m\u00e4 erityisi\u00e4 vaatimuksia meill\u00e4 kasvualustalle, on vaikea sanoa, sill\u00e4 lajista on Suomessa hyvin v\u00e4h\u00e4n kokemuksia.<br><br>Laji it\u00e4\u00e4 heti ilman kylm\u00e4k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAbiesLajiFraseri<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1995<\/li>\n\n\n\n<li>Abies<\/li>\n\n\n\n<li>Abies fraseri<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-95-041 alkuper\u00e4: Roan Mountain, Pohjois-Carolina, USA Virginianpihta on palsamipihdan (Abies balsamea) maantieteellinen rotu, joka kasvaa hajanaisina esiintymin\u00e4 Appalakkivuoriston lounaisosissa Pohjois-Carolinassa ja Tennesseess\u00e4 sek\u00e4 Virginiassa. Laji kasvaa 1600-2000 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"class_list":["post-17823","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17823"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17823\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}