{"id":17891,"date":"2023-09-27T08:08:20","date_gmt":"2023-09-27T08:08:20","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17891"},"modified":"2023-09-27T08:08:23","modified_gmt":"2023-09-27T08:08:23","slug":"ulsike-1997-102-betula-alleghaniensis-keltakoivu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1997-102-betula-alleghaniensis-keltakoivu\/","title":{"rendered":"Ulsike 1997: 102. Betula alleghaniensis &#8211; keltakoivu"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-316<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: St. Jacques, Fredericton, Kanada 47\u00b030&#8242; N, 74\u00b010&#8217;W<br><br>Pohjois-Amerikassa esiintyy luontaisesti noin kymmenen puumaista tai pensastavaa koivulajia. Er\u00e4\u00e4t sik\u00e4l\u00e4iset koivulajit poikkeavat ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n huomattavasti meille tutuista hies- ja rauduskoivusta. Suurikokoisista koivuista mielenkiintoisin meit\u00e4 ajatellen on varmastikin keltakoivu.<br><br>Keltakoivu on levinneisyydelt\u00e4\u00e4n it\u00e4inen keskittyen Pohjois-Amerikan lehtipuuvy\u00f6hykkeen pohjoisosiin. L\u00e4nness\u00e4 levinneisyys rajoittuu Suurten j\u00e4rvien l\u00e4nsilaidalle, pohjoisessa laji esiintyy viel\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Quebecissa ja id\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 tapaa aina Atlantille saakka. Se ei yleens\u00e4 muodosta puhtaita metsik\u00f6it\u00e4, vaan kasvaa sekametsiss\u00e4 yhdess\u00e4 muiden lehtipuulajien, kuten amerikanpy\u00f6kin, saarnien ja sokerivaahteran kanssa.<br><br>Keltakoivu saavuttaa luontaisesti 30 m pituuden, mutta j\u00e4\u00e4 koristepuuksi viljeltyn\u00e4 huomattavasti pienemm\u00e4ksi. Keltakoivun runko on kellan- tai hopeanharmaa, eik\u00e4 sen kuori juurikaan hilseile. Sen lehdet ovat suurehkot, pitkulaiset ja karkeasti hammaslaitaiset. Lehdet saavat keltaisen syysv\u00e4rin. Keltakoivun eminorkot ovat suuria, l\u00e4hes pikkusormen paksuisia. Nimens\u00e4 keltakoivu on saanut kellert\u00e4v\u00e4st\u00e4 puuaineksestaan, joka on rauduskoivua kovempaa, helposti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4 sek\u00e4 arvostettua puusep\u00e4nteollisuuden raaka-ainetta.<br><br>Keltakoivua viljell\u00e4\u00e4n Suomessa suhteellisen harvinaisena ja sen on todettu olevan kest\u00e4v\u00e4 ainakin I &#8211; II ( III ) &#8211; vy\u00f6hykkeill\u00e4. Viljeltyjen kasvien alkuper\u00e4 on kuitenkin ollut tuntematon. Nyt tarjoutuu tilaisuus kokeilla alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tunnettua, hyvin pohjoista siemenalkuper\u00e4\u00e4. Keltakoivu viihtyy hikevill\u00e4 lehtomaisilla mailla, ja siet\u00e4\u00e4 varjoa suomalaisia koivuja enemm\u00e4n. Laji on melko hidaskasvuinen ja haaroittuu monen muun varjopuulajin tavoin avonaisella paikalla kasvatettuna. N\u00e4in puutarhaistutuksissa keltakoivu j\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 lyhyeksi ja kasvattaa itselleen melko leve\u00e4n latvuksen.<br><br>Koivulajien siemen it\u00e4\u00e4 kun siemenen lepotila on purkautunut. Se voidaan purkaa joko 30-60 p\u00e4iv\u00e4n kylm\u00e4k\u00e4sittelyll\u00e4 tai kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siemen siten, ettei sit\u00e4 peitet\u00e4. Koivulajeja ulos kylvett\u00e4ess\u00e4 ongelmaksi saattaa muodostua paikallisten koivujen kylv\u00e4ytyminen muiden siementen joukkoon. Keltakoivun taimet ovat kuitenkin jo pienin\u00e4 helppo erottaa esimerkiksi hies- tai rauduskoivun taimista.<br><br>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuBetulaLajiAlleghaniensis<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1997<\/li>\n\n\n\n<li>Betula<\/li>\n\n\n\n<li>Betula alleghaniensis<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-316 alkuper\u00e4: St. Jacques, Fredericton, Kanada 47\u00b030&#8242; N, 74\u00b010&#8217;W Pohjois-Amerikassa esiintyy luontaisesti noin kymmenen puumaista tai pensastavaa koivulajia. Er\u00e4\u00e4t sik\u00e4l\u00e4iset koivulajit poikkeavat ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n huomattavasti meille tutuista hies- [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"class_list":["post-17891","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17891"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17891\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}