{"id":17913,"date":"2023-09-27T08:29:18","date_gmt":"2023-09-27T08:29:18","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17913"},"modified":"2023-09-27T08:29:21","modified_gmt":"2023-09-27T08:29:21","slug":"ulsike-1997-112-acer-pensylvanicum-pensylvanianvaahtera","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/ulsike-1997-112-acer-pensylvanicum-pensylvanianvaahtera\/","title":{"rendered":"Ulsike 1997: 112. Acer pensylvanicum &#8211; pensylvanianvaahtera"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-348<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Fredericton, New Brunswick, Kanada 45 50&#8217;N, 66 45&#8217;W<\/p>\n\n\n\n<p>Pohjois-Amerikan koillisosien mets\u00e4luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat lukuisat lehtipuu- ja pensaslajit. Vaahteralajeja alueella kasvaa useita, niin pensaita kuin puumaisiakin. Pensylvanianvaahtera on rehevien ja varjoisten lehti- ja sekapuumetsien pensaslaji. Lajin luontainen levinneisyysalue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Pohjois-Amerikan koillisosan, jossa sit\u00e4 tavataan pohjoisessa St. Lawrence-joelle saakka. Id\u00e4ss\u00e4 se rajoittuu Atlantin valtamereen ja l\u00e4nness\u00e4 Suuriin j\u00e4rviin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laji on kasvutavaltaan pensasmainen, usein kuitenkin sellainen, ett\u00e4 sill\u00e4 on yksi muita pitempi runkomainen haara. Pensylvanianvaahteran lehdet ovat hyvin suuria ja vaaleanvihreit\u00e4, joten laji erottuu helposti muiden kasvien lomasta. T\u00e4ll\u00e4 vaahteralajilla on eritt\u00e4in koristeellinen kuori, joka vanhemmiten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin raidoitetulta. Sit\u00e4 kutsutaankin paikallisesti nimell\u00e4 Striped Maple, raitavaahtera. Laji saa syksyll\u00e4 huomiotaher\u00e4tt\u00e4v\u00e4n, kalpeankeltaisen syysv\u00e4rin. Pensylvanianvaahteraa on viljelty Suomessa l\u00e4hinn\u00e4 vain kasvitieteellisiss\u00e4 kokoelmissa. Pensylvanianvaahteran soisi kuitenkin yleistyv\u00e4n paitsi lajin koristeellisuuden, my\u00f6s sen hyv\u00e4n varjonsietokyvyn vuoksi. Sill\u00e4 voisi el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 puistojen ja puutarhojen varjoisimpia osia.<\/p>\n\n\n\n<p>Pensylvanianvaahtera pit\u00e4isi istuttaa varjoon hikev\u00e4\u00e4n maahan, joka ei kuitenkaan saa olla soistuva tai liian kylm\u00e4. Ilmastollisesti laji ei liene yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kuin esimerkiksi nyt my\u00f6s kokeiltavana oleva t\u00e4hk\u00e4vaahtera (<em>Acer spicatum<\/em>), mutta aiemmat menestymistiedot Suomesta sek\u00e4 lajin luontainen levinneisyysalue antavat aiheen olettaa, ett\u00e4 laji menestyisi meill\u00e4 ainakin I &#8211; II &#8211; vy\u00f6hykkeill\u00e4, mahdollisesti pohjoisempanakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt kokeiltu siemener\u00e4 on ker\u00e4tty lajin luontaisen esiintymisalueen koillisosasta ja edustanee miltei parasta mahdollista kest\u00e4vyytt\u00e4. Siemen on saanut kylm\u00e4k\u00e4sittelyn ja osa siemenist\u00e4 on it\u00e4nyt jo kylm\u00e4k\u00e4sittelyn aikana. Vaahteralajien kylv\u00f6kset kannattaa kuitenkin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vuoden yli seuraavaan kev\u00e4\u00e4seen, jolloin lopullinen it\u00e4mistulos saavutetaan. Taimien kasvatuspaikka tulisi suojata kuumimmalta auringonpaisteelta, jolloin kosteus pysyy suurempana eik\u00e4 paahde haittaa kehittyvi\u00e4 taimia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuAcerLajiPensylvanicum<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1997<\/li>\n\n\n\n<li>Acer<\/li>\n\n\n\n<li>Acer pensylvanicum<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-96-348 alkuper\u00e4: Fredericton, New Brunswick, Kanada 45 50&#8217;N, 66 45&#8217;W Pohjois-Amerikan koillisosien mets\u00e4luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat lukuisat lehtipuu- ja pensaslajit. Vaahteralajeja alueella kasvaa useita, niin pensaita kuin puumaisiakin. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"class_list":["post-17913","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17913"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17913\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}