{"id":6514,"date":"2023-07-27T09:19:24","date_gmt":"2023-07-27T09:19:24","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=6514"},"modified":"2023-07-27T09:19:25","modified_gmt":"2023-07-27T09:19:25","slug":"kaukoita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/kaukoita\/","title":{"rendered":"Kaukoit\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"\/wp-content\/uploads\/tiedostot\/Acer_triflorum_eli_huntuvaahtera_etelarinteella_ruska-aikaan_etuvasemmalla_korkkipuun_runko.jpg\" alt=\"Acer triflorum eli huntuvaahtera\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Mustilalle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 kasvien hankinta-alue on ollut Kaukoit\u00e4. Siell\u00e4 on runsaasti Suomen ilmastoa vastaavia alueita. Pohjois-Amerikan vastaaviin alueisiin verrattuna kes\u00e4t ovat siell\u00e4 viile\u00e4mpi\u00e4, vastaten paremmin Suomea. Toisaalta monsuunin vaikutuksesta vuodenaikojen vaihtelu on siell\u00e4 hyvin s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista, mik\u00e4 joskus aiheuttaa vaikeuksia sik\u00e4l\u00e4isten kasvien sopeutumisessa Suomen oikukkaisiin kev\u00e4t- ja syyss\u00e4ihin. Alueen kasvillisuus selvisi j\u00e4\u00e4kausista v\u00e4h\u00e4isin vaurioin ja puitten ja pensaitten lajirunsaus on siell\u00e4 t\u00e4st\u00e4 johtuen yh\u00e4 moninaisuudessan huikea.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaukoid\u00e4n alueista voidaan Korean niemimaan vuoristoja pit\u00e4\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 Mustilan kannalta monesta syyst\u00e4 johtuen. Er\u00e4it\u00e4 Mustilassa keskeisi\u00e4 havupuulajeja kuten koreanpihta (<em>Abies koreana<\/em>), ussurinpihta (<em>Abies holophylla<\/em>) ja koreantuija (<em>Thuja koraiensis<\/em>) on saatu Mustilaan&nbsp;Koreasta 1930-luvulla&nbsp;yhteisty\u00f6ss\u00e4 japanilaisten mets\u00e4ntutkijoiden kanssa. Samaa tiet\u00e4 kulkeutuivat Mustilaan monet koristeellisimmista vaahteralajeista sek\u00e4 kest\u00e4vien alppiruusujen jalostuksen kulmakivi, mustilanalppiruusu (<em>Rhododendron brachycarpum<\/em>&nbsp;var.<em>&nbsp;tigerstedtii<\/em>).&nbsp;1976 yhteispohjoismaiselta keruumatkalta Etel\u00e4-Koreasta tuotiin Mustilaan hyvin menestyv\u00e4 ja upeasti kukkiva kuningasatsalea (<em>Rhododendron schlippenbachii<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p>Korean niemimaa liittyy maantieteellisesti ja kasvistollisesti Mant\u0161uriaan, josta on my\u00f6s tuotu er\u00e4it\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 puulajeja, esimerkiksi mantsurianjalop\u00e4hkin\u00e4 (<em>Juglans mandshurica<\/em>). Ven\u00e4j\u00e4n Kaukoit\u00e4 Vladivostokin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 Amurin laaksoon muistuttaa kasvistoltaan Koreaa ja Mant\u0161uriaa. N\u00e4ilt\u00e4 alueilta Mustilaan on tuotu mm. ussurinp\u00e4\u00e4ryn\u00e4 (<em>Pyrus ussuriensis<\/em>), korpialppiruusu (<em>Rhododendron aureum<\/em>&nbsp;var.&nbsp;<em>hypopitys<\/em>) ja hernekasveihin kuuluva pikkupuu maakkia (<em>Maackia amurensis<\/em>). Ilmasto rannikon tuntumassa sijaitsevan Sihote-Alinin vuoriston takana on hyvin mantereista, mik\u00e4 on joidenkin kasvien kohdalla haitannut sopeutumista Suomen oikukkaisiin talvi- ja kev\u00e4ts\u00e4ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Japani ja ennen kaikkea sen pohjoisosien vuoristot ovat olleet t\u00e4rke\u00e4 alkuper\u00e4l\u00e4hde Mustilan kokeiluissa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 ovat kotoisin havupuista japaninpihta (<em>Abies veitchii<\/em>), japaninhemlokki (<em>Tsuga diversifolia<\/em>) sek\u00e4 japaninlehtikuusi (<em>Larix kaempferi<\/em>). Japanilaisper\u00e4isist\u00e4 lehtipuista ja pensaista Mustilan historiassa t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat japaninatsalea (<em>Rhododendron japonicum<\/em>), k\u00f6ynn\u00f6shortensia (<em>Hydrangea anomala<\/em>&nbsp;ssp.<em>&nbsp;petiolaris<\/em>), japaninsiipip\u00e4hkin\u00e4 (<em>Pterocarya rhoifolia<\/em>) ja japaninmagnolia (<em>Magnolia kobus<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin pohjoispuolella sijaitsevien Kuriilien ja Sahalinin saarten kasvillisuus muistuttaa l\u00e4heisesti pohjoisen Japanin vuoristoja. Mustilaan on sielt\u00e4 tuotu perinteisesti l\u00e4hinn\u00e4 havupuita kuten sahalininpihta&nbsp;<em>(Abies sachalinensis<\/em>) sek\u00e4 kurilienlehtikuusi (<em>Larix gmelinii<\/em>&nbsp;var.&nbsp;<em>japonica<\/em>), mutta Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen avautuneiden yhteyksien kautta my\u00f6s monia eritt\u00e4in lupaavia lehtipuita ja pensaita, mm. id\u00e4norapihlaja (<em>Crataegus chlorosarca<\/em>), lyhtysorvarinpensas (<em>Euonymus macropterus<\/em>) ja kuriilienkirsikka (<em>Prunus nipponica<\/em>&nbsp;var.&nbsp;<em>kurilensis<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p>Kuriilien saarten pohjoispuolella sijaitseva Kamt\u0161atkan niemimaa muistuttaa ilmasto-olosuhteiltaan Keski- ja Pohjois-Suomea. Sielt\u00e4 ovat per\u00e4isin Mustilan kauneimmat nuoret kivikoivut (<em>Betula ermanii<\/em>) ja pensassembrat (<em>Pinus pumila<\/em>). Niemimaan it\u00e4puolella sijaitsevilta Komentajasaarilta on per\u00e4isin Mustilassa eritt\u00e4in voimakkaasti levinnyt, vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 koko kes\u00e4n kukkiva perenna, alaskankleitonia (<em>Claytonia sibirica<\/em>). N\u00e4iden saarten lis\u00e4ksi sit\u00e4 kasvaa pitkin Alaskan rannikkoa aina pohjoiseen Kaliforniaan saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mustilalle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 kasvien hankinta-alue on ollut Kaukoit\u00e4. Siell\u00e4 on runsaasti Suomen ilmastoa vastaavia alueita. Pohjois-Amerikan vastaaviin alueisiin verrattuna kes\u00e4t ovat siell\u00e4 viile\u00e4mpi\u00e4, vastaten paremmin Suomea. Toisaalta monsuunin vaikutuksesta vuodenaikojen vaihtelu on siell\u00e4 hyvin s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista, mik\u00e4 joskus aiheuttaa vaikeuksia sik\u00e4l\u00e4isten kasvien sopeutumisessa Suomen oikukkaisiin kev\u00e4t- ja syyss\u00e4ihin. Alueen kasvillisuus selvisi j\u00e4\u00e4kausista v\u00e4h\u00e4isin vaurioin ja puitten [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":38,"footnotes":""},"class_list":["post-6514","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6514"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6514\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}