Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ei ole tuotu kovinkaan montaa kasvilajia, mutta niiden merkitys on niin Mustilan kuin koko Suomenkin dendrologian kannalta eritt\u00e4in suuri. Siperianpihta (Abies sibirica<\/em>), siperiansembra (Pinus cembra<\/em> ssp. sibirica<\/em>) sek\u00e4 siperianlehtikuusi (Larix sibirica<\/em>) on kaikki tuotu Suomeen jo 1700- ja 1800-lukujen aikana ja ne kuuluvat yh\u00e4 yleisimpien Suomessa viljeltyjen ulkomaisten havupuiden joukkoon. <\/p>\n\n\n\n Kaukasus-vuoristossa ja sen liepeill\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4lle kuuluvilta Kaukasuksen pohjoisrinteilt\u00e4 Kurdistaniin asti, ilmasto vaihtelee rannikon teenviljelyolosuhteista sis\u00e4maan karuun ja \u00e4\u00e4rev\u00e4\u00e4n mannerilmastoon asti. V\u00e4liin mahtuu my\u00f6s Suomea ilmastollisesti vastaavia alueita, joiden rikasta kasvillisuutta ei ole alkuunkaan t\u00e4ydess\u00e4 laajuudessaan viel\u00e4 Suomessa kokeiltu johtuen mm. alueiden vaikeap\u00e4\u00e4syisyydest\u00e4. Kaukasuksen alueella (kuten Balkanillakin) on s\u00e4ilynyt paljon kasvilajistoa j\u00e4\u00e4kautta edelt\u00e4vilt\u00e4 ajanjaksoilta, jolloin Euroopan metsien lajisto oli paljon nykyist\u00e4 runsaampi. Kenties huomattavin ja parhaiten menestyv\u00e4 Kaukasuksen laji Mustilassa on kaunis nukka-alppiruusu (Rhododendron smirnowii<\/em>), joka luonnossa kasvaa vuoristossa puurajan tuntumassa ja sen yl\u00e4puolella. Kohtalaisen hyvin menestyv\u00e4t kaukasianpihta (Abies nordmanniana<\/em> ssp. nordmanniana<\/em>), turkinpihta (Abies nordmanniana<\/em> ssp. equitrojani<\/em>), id\u00e4nkuusi (Picea orientalis<\/em>) ja kaukasiansiipip\u00e4hkin\u00e4 (Pterocarya fraxinifolia<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Keski-Aasian vuoristoissa (Altai, Tienshan, Pamir) vallitsee paikoitellen Suomea muistuttava ilmasto. Mustilassa on toistaiseksi koekasvatettu l\u00e4hinn\u00e4 joitain altailaisia kasvikantoja, mm. siperianpihtaa (Abies sibirica<\/em>) ja altainalppiruusua (Rhododendron dauricum<\/em> ssp. ledebourii<\/em>). Ne ovat menestyneet Mustilassa hyvin.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsi-Kiinan ja Tiibetin rajaseutujen vuoristoissa ilmasto vastaa paikoitellen hyvin paljon Suomea. Kasvillisuus siell\u00e4kin on hyvin rikasta, mutta alueiden vaikeap\u00e4\u00e4syisyydest\u00e4 johtuen siemeni\u00e4 sielt\u00e4 on saatu vain harvoin. Kiinassa 1900-luvun alkupuolella liikkuneiden kasvienmets\u00e4st\u00e4jien kultamaat sijaitsivat p\u00e4\u00e4osin etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4, jossa ilmasto on Suomea ajatellen liian leuto. Niinp\u00e4 heid\u00e4n ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 lajistoa on Mustilassa nykyisin en\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4. Huomattavimmat l\u00e4nsikiinalaiset puuvartiset kasvit Mustilassa ovat kasvienmets\u00e4st\u00e4j\u00e4 Joseph Rockin siemenist\u00e4 kasvatetut kiinankuuset (Picea asperata<\/em>) sek\u00e4 er\u00e4\u00e4t lehdist\u00f6lt\u00e4\u00e4n kauniit villialppiruusut (Rhododendron przewalskii<\/em> ja Rhododendron rufum<\/em>), jotka eiv\u00e4t kuitenkaan ole koskaan kukkineet, johtuen luultavasti erilaisista valo-olosuhteista. Mik\u00e4li siementen keruuta pystytt\u00e4isiin tekem\u00e4\u00e4n ilmastollisesti sopivissa paikoissa, hyvin menestyvi\u00e4 kasveja l\u00f6ydett\u00e4isiin luultavasti paljon enemm\u00e4n. Lajien runsaus Tiibetin yl\u00e4ng\u00f6n liepeill\u00e4 on ainutlaatuisen suuri ilmaston kylmyyteen n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n Etel\u00e4iset\u00e4 pallonpuoliskolta l\u00f6ytyv\u00e4t pohjoista temperaattista ja boreaalista vastaavat antitemparaattinen ja antiboreaalinen vy\u00f6hyke. Ilmasto n\u00e4ill\u00e4 alueilla on kuitenkin yleens\u00e4 hyvin mereist\u00e4, muistuttan pikemminkin Norjan tai Skotlannin rannikkoa kuin Suomea. Etel\u00e4-Amerikan Patagoniasta l\u00f6ytyy kuitenkin pieni\u00e4 vuoristoalueita, joissa talvil\u00e4mp\u00f6tilat ovat huomattavan kylmi\u00e4, ja joissa silt\u00e4 kasvaa puuvartisia kasveja. N\u00e4m\u00e4 alueet ovat eritt\u00e4in syrj\u00e4isi\u00e4, ja niiden kasvimahdollisuudet ovat Mustilassa ja koko Suomessa toistaiseksi t\u00e4ysin kokeilematta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" L\u00e4nsi-Ven\u00e4j\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ei ole tuotu kovinkaan montaa kasvilajia, mutta niiden merkitys on niin Mustilan kuin koko Suomenkin dendrologian kannalta eritt\u00e4in suuri. Siperianpihta (Abies sibirica), siperiansembra (Pinus cembra ssp. sibirica) sek\u00e4 siperianlehtikuusi (Larix sibirica) on kaikki tuotu Suomeen jo 1700- ja 1800-lukujen aikana ja ne kuuluvat yh\u00e4 yleisimpien Suomessa viljeltyjen ulkomaisten havupuiden joukkoon. Kaukasia ja V\u00e4h\u00e4-Aasia Kaukasus-vuoristossa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":14,"footnotes":""},"class_list":["post-6516","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6516"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6516\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kaukasia ja V\u00e4h\u00e4-Aasia<\/h3>\n\n\n\n
Keski-Aasia<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4nsi-Kiina<\/h3>\n\n\n\n
Patagonia<\/h3>\n\n\n\n