Luontainen levinneisyys
Ussurinpihta on kotoisin Korean niemimaalta sekä Koreaan rajoittuvalta Kiinan ja Venäjän alueelta. Sitä kasvaa vuorilaaksoissa ja rehevillä alarinteillä.
Lajikuvaus
Ussurinpihta kasvaa luontaisesti jopa 35 metrin pituiseksi, mutta meillä se jää tätä pienemmäksi. Tiettävästi Suomen vanhin ussurinpihta Mustilassa on noin 22 metriä pitkä.
Tämä pihtalaji poikkeaa suuresti ulkonäöltään muista pihdoista. Sillä on kaarnainen kuori. Oksat ovat paksuja ja jäykkiä. Teräväkärkiset neulaset saavat aikaan aivan erityisen vaikutelman, joka ei oikein muistuta mitään toista havupuuta. Oksakulma on lähes suora ja oksat saattavat kasvaa hyvin pitkiksi. Ruskeat, melko suuret ja tynnyrimäiset kävyt kypsyvät meillä myöhään ja pysyvät puissa pitkään. Siemen on kypsää kerättäväksi meillä menestyvistä pihtalajeista kenties viimeisenä, usein loka-marraskuun vaihteessa.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Ussurinpihta löydettiin vasta viime vuosisadan lopulla. Se ei koskaan ole yleistynyt puutarhoissa kenties vaikean kasvatuksensa vuoksi. Meillä se on suuri harvinaisuus, jota kasvaa oikeastaan vain muutamissa kokoelmissa. Ussurinpihta on Suomessa menestynyt I-II-vyöhykkeillä. Muualla sitä viljellään harvalukuisena Pohjois-Amerikkaa myöten, mutta mitenkään yleinen se ei ole.
Käyttö
Tämä upea pihtalaji sopii yksittäispuuksi, ryhmiin tai jopa pieneksi metsiköksi.
Kasvupaikkavaatimukset
Ussurinpihta on ehkä kaikkein vaateliain meillä menestyvistä pihdoista kasvupaikkansa suhteen. Se vaatii hyvin ravinteikasta syvämultaista maata, joka on hikevää eikä liian läpäisevää. Maan happamuuden suhteen se ei ole erityisen vaatelias. Ussurinpihta viihtyy valossa, mutta suoranaista paahdetta tulisi välttää. Etenkin nuoruudessaan se tarvitsee runsaasti lämpöä.
Lisäys ja taimikasvatus
Ussurinpihdan siemen säilyy itävänä vain hyvin lyhyen aikaa ja se olisi syytä kylvää vielä keruuvuonna. Siemen hyötyy kylmäkäsittelystä, riittävä aika lienee 30 vuorokautta, mutta siemen voidaan mainiosti kylvää talven alla ulos. Kylvö pitäisi tehdä niin, että siemen peittyy noin 1 cm syvyyteen. Liian pinnassa oleva siemen tunkeutuu helposti ylös alkeisjuuren kehittyessä, jolloin taimi kääntyy usein kyljelleen ja tuhoutuu.
Ussurinpihta hyötyy itäessään lämmöstä ja optimilämpötila lienee +22 °C. Viileämmässä lämpötilassa itäminen kestää kauemmin eikä siemeniä kannatakaan idättää ulkolämmössä. Mikäli taimet koulitaan kennoihin, kannattaa käyttää yhtä kokoa suurempia kennoja kuin havupuille yleensä, sillä esimerkiksi muille pihdoille yleisesti käytetty ”608 paperpot” on liian pieni leveäoksaista ussurinpihtaa varten.
Hidaskasvuinen laji on vaikea kasvatettava, ja siitä paleltuu kasvupisteitä tuon tuosta ensimmäisinä vuosina. Taimikasvatus vie kauan, sillä ussurinpihtaa joutuu kasvattamaan pellossa 6-10 vuoteen käyttötarkoituksesta riippuen. Se vaatii suojaisan paikan ja hyvän maan. Taimet kasvavat huomattavan leveiksi oksiltaan, joten niille täytyy varata normaalia enemmän tilaa.
Kasvin perustiedot
SukuAbiesLajiHolophylla
Keywords
- Abies
- Abies holophylla