Makedonianmänty on eräs parhaiten meille sopeutunut ulkomainen havupuulaji. Se kasvaa useina erillisinä esiintyminä Balkanin niemimaalla Thessalonikista Albaniaan ja Pohjoisessa Bulgarian puolella. Laji kasvaa vuoristossa 1200- 2200 metrin korkeudessa. Suomessa olevat metsiköt ovat Bulgarian Rila- vuoristosta. Laji on menestynyt meillä hyvin, eräissä kokeissa jopa Etelä-Lapissa. Peucemänty on myös ainoa 5-neulasmänty, joka ei sanottavammin kärsi muita 5-neulasmäntyjä vaivaavasta tervasrososta (Cronartium ribicola). Hyvästä sopeutuneisuudesta on osoituksena myös lajin erittäin hyvä luontainen uudistumiskyky.
Makedonianmänty on viime vuosikymmeninä osittain syrjäyttänyt sembramännyn paikan viherrakentamisessa. Makedonianmänty ei ränsisty varhain kuten sembramänty usein jo 50 vuoden ikäisenä monesti tekee. Toisaalta on todettava, että vielä muutaman metrin mittaisena sembra on tuuheamman oloinen sekä latvukseltaan peucea pyöreämpi. Makedonianmänty, joka pitää vuodenajasta riippuen vain yhden tai kahden vuoden neulaset näyttää nuorena sembraan verrattuna hieman harsulta.
Makedonianmänty kasvaa meillä yli 25 m pituiseksi komeaksi puuksi. Sillä on harmaa kuusimainen runko, pitkät hieman alle 10 cm pituiset neulastupsut ja jopa 15 cm pitkät kävyt. Latvus on puulla leveä ja vaatii runsaasti valoa, kuten muutkin männyt. Sirot oksat pitkine neulastupsuineen ovat hyvin haluttuja leikkovihreäkäyttöön. Makedonianmänty menestyy koristepuuna hyvin myös kuivalla kasvupaikalla. Arboretum Mustilan keskiosiin istutetut metsiköt ovat kylväneet ympäröivälle puolukka- ja osittain jopa kanervatyypin kankaalle hyvin elinvoimaisen nuoren taimikon.
Suurikokoinen siemen itää vasta pitkähkön kylmäkäsittelyn jälkeen, ja se on paras kylvää syksyllä ulos. Makedonianmännyn siemenet houkuttelevat sembramäntyjen tavoin syksyisin muuttavavia pähkinähakkeja. Mustavalkoisen kirjavat pelottomat linnut ovat säännöllisellä vierailullaan joka syksy ilahduttaneet monia, joilla on puita pihaistutuksissaan.
English
Suomi
Русский
Svenska