Alppiruusut eivät nimestään huolimatta ole ruusuja vaan kuuluvat kanervakasveihin (Ericaceae). Eksoottisesta alkuperästään huolimatta ne ovat siis kotimaisten metsävarpujemme kuten mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (V. vitis-idaea) sukulaisia, ja viihtyvät samantyyppisessä ilmavassa, happamassa maaperässä.
Mustilassa kasvaa nykyisin viitisenkymmentä alppiruusulajia, joista vanhimmat ovat menestyneet hyvin lähes sata vuotta, nuorimmat taas saatu koekasvatukseen aivan viime vuosina. Suurin osa arboretumin alppiruusupensaista on kestävimpien lajien välisiä risteymiä, joissa isän ja äidin ominaisuudet näkyvät eri yhdistelminä kuin ihmislapsilla konsanaan. Erityisen hyviä risteymiä on Mustilassa ja muualla nimetty lajikkeiksi. Toisin kuin luonnonvaraiset lajit, lajikkeet ovat ihmisten tekeleitä ja lisättävissä vain kasvullisesti kuten taivukkaista tai laboratoriossa mikrolisäyksellä.
Русский
Svenska
Suomi