Visa tarkoittaa erityisesti rauduskoivulla tavattavaa poikkeuksellista puuainetta. Visakohdissa kuori on usein merkittävästi normaalia paksumpaa ja kuoren osia jää sisään puuaineeseen ruskeiksi täpliksi tai juoviksi. Visaisuus näkyy myös puun ulkomuodossa rungon kohoumina tai kuoppina, runsaana paikallisena haarautumisena, voimakkaana mutkaisuutena tai kapeutumisena. Rauduskoivun visautuminen on havaittavissa yleensä viiden–kuuden vuoden iässä. Visautumista esiintyy harvinaisena muissakin puusuvuissa, kuten lepillä (Alnus) ja pihlajilla (Sorbus).
Visakoivun koristeellsta ja kovaa puuainesta on vuosisatojen ajan käytetty puusepäntöissä. Suomen paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 oli suurena nähtävyytenä Gallen-Kallelan Iiris-huone visaisine huonekaluineen ja muine taideteoksineen. Visakoivu onkin arvokasta ja haluttua puutavaraa.
Ennen mikrolisäyksen aloitusta kaupallisessa merkityksessä oivallettiin, että visautumisen aiheuttava mutaatio on perinnöllistä. Taimituotanto käynnistettiin siemenlisäämällä 'Olli'-visaa, jonka lisäyslähdepuu kasvaa yhä Punkaharjulla. On olemassa myös muutama kasvullisesti lisättävä lajike. Laadukkaan visakoivun ammattimainen kasvatus edellyttää asiantuntemusta ja paneutumista hoito- ja harvennustoimenpiteisiin.
Visakoivu on rauduskoivun mutaatio, eli perinnöllinen poikkeama, tosin tutkijat eivät ole aivan yksimielisiä visan aiheuttajasta. Visaa tavataan luonnonvaraisena eniten määrätyissä osissa Etelä-Suomea sekä rajojen takana Karjalassa ja osissa Balttiaa. Visakoivua on viljelty Suomessa kymmeniä vuosia ja sitä hyödynnetään puusepänteollisuudessa sen oksia myöten. Parhaimmillaan hyvälaatuisista sorvipölleistä on maksettu lähes 4 euroa kilolta.
Visaa tavataan harvinaisena myös hyvin monelta puulajilta, mutta eräät visatutkijat ovat sitä mieltä, ettei sitä olisi koskaan löydetty hieskoivulta.
Visakoivua viljellään yleensä siemenlisätyistä taimista. Visa voidaan varmuudella siirtää kaikkiin jälkeläisiin vain kasvullisella monistamisella.
Muovihuonesiemenviljelyksillä tuotettu jalostussiemen tuottaa yleensä n. 70 % visaisia yksilöitä. Viime vuosina on ollut tarjolla myös solumonistettuja kloonivisoja, mutta näiden hinta tulee siementaimia kalliimmaksi.
Visakoivun kasvupaikkavaatimukset eivät juuri poikkea rauduskoivusta. Visalle riittää jopa hieman heikompi maa, sillä hyvin rehevällä maalla saattaa liian voimakas kasvu häiritä visautumista. Tärkein hoitotoimenpide visakoivikossa on siementaimien joukossa olevien visautumattomien rauduksien poisto. Toinen erikoinen piirre on oksattomien, tulevien sorvipölkkyjen (80 cm) hoitaminen karsimalla kuivia oksia. Visakoivu tulee alussa kasvattaa melko tiheässä, jotta oksat karsiutuvat ja puut tekevät kunnon runkoa, eivätkä liian aikaisin pensastu. Visautuminen näkyy ensimmäisenä oksakyhmyissä ja vähitellen juomuina, muhkuroina sekä kuoren rakenteessa. Eräiden visatyyppien erottaminen normaalista rauduksesta saattaa olla melko vaikeaa.
Taimivaiheen jälkeen visakoivu vaatii rauduskoivun tapaan runsaasti valoa, eikä sitä voi sen pienestä koostaa huolimatta kasvattaa ylispuuston alla eikä myöhemmällä iällä myöskään muiden puiden kanssa sekametsänä. Lue lisää »
English
Русский
Svenska
Suomi