Ohionhevoskastanja on kotoisin Yhdysvaltain Keskilännestä ja se on Ohion osavaltion nimikkopuu. Luontaisena se kasvaa rehevillä mailla jokilaaksoissa. Se ei ole aivan yhtä suurikasvuinen kuin balkaninhevoskastanja (A. hippocastanum), mutta suuri ja leveälatvuksinen puu siitäkin tulee. Lehdet ovat sirommat kuin eurooppalaisella sukulaisella ja tiheä lehvästö luo alleen hyvin syvän varjon.
Ohionhevoskastanja tulee lehteen aikaisin ja kukkii lehtien puhjettua kellanvihrein kukkatertuin, jotka eivät ole yhtä näyttäviä kuin balkaninhevoskastanjalla, sillä kukat pysyvät melko suljettuina. Ohionhevoskastanja on koristeellisimmillaan syksyllä, kun se saa liekehtivän oranssin syysvärinsä.
Ohionhevoskastanjan paksu, korkkimainen kaarna ja kukat ovat pahanhajuisia varoittaen puun myrkyllisyydestä. Myrkyllisiä, piikkikuorisia siemeniä ja juuria alkuasukkaat käyttivät joskus hyväkseen kalastaessaan. Lampeen heitetyt siemenet tainnuttivat kalat, jonka jälkeen ne pystyi noukkimaan vedestä paljain käsin.
Arboretum Mustilassa innostuttiin ohionhevoskastanjasta 1993 siemenkeruumatkalla. Hyisten preerioiden liepeillä hyvin menestyneistä puista kerättiin tuolloin siemeniä, joiden jälkeläisiä nykyisin kasvaa kukkivana Oulua myöten. Useimmista amerikkalaisista puulajeista poiketen ohionhevoskastanja tuleentuu aikaisin, joten Suomessakin sen syysväreistä ehditään nauttia ennen pakkasten tuloa.
English
Русский
Svenska
Suomi