Pohjoisamerikkalainen virginiantuomi on korkea pensas tai pensasmainen puu, joka esiintyy luontaisena Tyynenmeren rannikolta aina Atlantille saakka. Kanadassa se on suosittu koristekasvi, jolla kirsikoiden tapaan on koristearvoa läpi kasvukauden. Lehtien puhjetessa niiden väri on punertava, kasvukaudella tumman vihreä ja heikosti kiiltävä. Syksyllä lehdet saavat kauniin, keltaisen värin.
Virginiantuomi kukkii runsain, valkoisin kukin lehtien puhjettua, pari viikkoa myöhemmin kuin metsätuomi (P. padus). Kukkaterttuihin loppukesällä kypsyvät syötävät marjat ovat tummanpunaisia tai lähes mustia. Mustilaan saatiin 1992 marjanjalostuskäyttöön kerätty siemenerä, jossa oli parhaita virginiantuomia eri puolilta Kanadaa. Jotkut jälkeläiset olivat runsaskukkaisia ja -satoisia, mutta marjojen maku oli aina virginiantuomelle ominainen: hapan, vähän kitkerä ja jumoava. Marjoja käytetään Amerikassakin lähinnä hillon, mehun ja piirakoiden valmistukseen, kunhan isot ja jossain määrin myrkylliset siemenet niistä ensin poistetaan.
Kanadassa on valikoitu lajikkeita, joilla lehdet ovat puhjetessaan vihreitä, mutta muuttuvat kasvun edetessä punertaviksi tai tummanpunaisiksi, kuten rusotuomella (P. virginiana 'Shubert', usein väärin saksalaisittain kirjoitettuna 'Schubert'). Lisäksi on olemassa siemenlisäyksestä löytyneitä muotoja, joilla lehdet ovat jo puhjetessaan selkeän punaiset. Huomionarvoinen on myös mustamarjainen alalaji (subsp. melanocarpa). Valkomarjainenkin muunnos tunnetaan.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-076
alkuperä: Edmonton, Alberta, Kanada
Virginiantuomi on 3-8 m korkea, voimakkaasti vesova suuri pensas tai pieni puu, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se esiintyy siellä Tyynenmeren rannikolta aina Atlantille saakka. Kanadassa virginiantuomi on suosittu koristekasvi, jolla kirsikoiden tapaan on koristearvoa läpi kasvukauden. Lajilla on runsas valkoinen kukinta keväällä, tummanpunaiset tai lähes mustat marjat ja kaunis keltainen syysväritys syksyllä. Hedelmät ovat syötäviä ja niitä käytetään hillon ja mehun valmistukseen. Siementä sen sijaan pidetään myrkyllisenä.
Virginiantuomi on meillä todettu kestäväksi aina Oulun korkeudella saakka. Virginiantuomen siemenellä on syvä alkiolepo, jonka purkamiseksi tarvitaan jopa 5 kk kylmäkäsittely. Siemen tulisi kylvää syksyllä, jolloin se itää kylvöä seuraavana keväänä. Kylvös peitetään hiekalla siten, että siemen peittyy.
English
Русский
Svenska
Suomi