Ussurinpäärynä kasvaa luontaisena metsäpuuna Pohjois-Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä Ussurin alueella. Kotiseudullaan se voi kasvaa yli kymmenmetriseksi, mutta Suomessa se näyttää jäävän selvästi pienemmäksi. Puu kukkii valkoisin kukin lehtien puhjetessa varhain keväällä, Mustilassa säistä riippuen toukokuun puolenvälin tienoilla. Syksyllä se saa yksilöstä riippuen parhaimmillaan loistokkaan oranssin tai punaisen syysvärin.
Ussurinpäärynä on villipäärynöistä talvenkestävin, ja se on talvehtinut moitteettomasti Oulun seudulla asti. Toisaalta Etelä-Suomessa, myös Mustilassa, kookkaitakin puita on kuollut äkillisesti keskellä kesää. Vakaaseen mannerilmastoon tottuneet puut innostuvat kasvuun pitkien suojasäiden aikana ja kuorenalainen jälsikerros jäätyy seuraavan pakkasjakson aikana. Tuho paljastuu vasta puun lähdettyä kasvuun. Etelä- ja Lounais-Suomessa olisikin vältettävä liian mantereisia ussurinpäärynän siemenalkuperiä.
Ussurinpäärynän pienehköt, pyöreät hedelmät ovat erittäin happamia eivätkä kelpaa sellaisenaan syötäväksi, mutta niistä saa herkullista, kirpeää mehua. Venäjällä ussurinpäärynää on jo pitkään risteytetty puutarhapäärynöiden kanssa. Näin on saatu maukkaita ja talvenkestäviä päärynälajikkeita kuten 'Lada', Tšisovskaja' ja 'Kafedralnaja', joita on viime vuosina kokeiltu menestyksellisesti Suomessakin. Kiinalaisia ussurinpäärynälajikkeita ei länsimaissa juuri ole kasvatettu.
Ussurinpäärynä on kotoisin Kaukoidästä, jossa sitä esiintyy Koreassa, Kiinassa, Venäjällä sekä Japanin eteläosissa. Sitä on viljelty lisäksi vuosisatojen ajan ja näitä jalostettuja kantoja on todennäköisesti sekoittunut luonnonkantoihin.
Lajikuvaus
Ussurinpäärynä kasvaa luontaisesti 15 metrin pituiseksi, pyöreälatvuksiseksi puuksi. Ussurinpäärynän lehdet ovat koristeellisia, sahalaitaisia ja soikeita. Ne ovat kesällä tummanvihreitä muuttuen syksyllä parhaimmillaan tummanpunaisiksi. Ussurinpäärynä kukkii valkoisin kukin alkukesästä. Hedelmä on pieni, pyöreä, väriltään vihertävä päärynä, joka on kooltaan 4-5 cm.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Ussurinpäärynää ei ole juuri viljelty meillä. Sitä tiedetään viljellyn Mustilassa 1930-luvun jälkipuoliskolla, mutta näistä viljelyksistä ei ole nykyisin mitään jäljellä. Uudemmissa viljelyksissä laji on osoittautunut yllättävänkin kestäväksi ja on menestynyt jopa IV-vyöhykkeellä. Muualla ussurinpäärynää viljellään jonkin verran. Sitä on jalostettu Kanadassa ja jalostetaan parhaillaan USA:ssa kylmänkestoa silmälläpitäen. Ussurinpäärynä on maapallon päärynälajeista ilmastollisesti kaikkein kestävin ja sen hyviä koristeominaisuuksia tulisi käyttää hyväksi päärynäjalostuksessa.
Kasvupaikkavaatimukset
Ussurinpäärynä viihtyy hyvin siellä, missä hedelmäpuut yleensäkin viihtyvät hyvin. Se vaatii runsaasti valoa ja ravinteikkaan kasvupaikan, mutta tulee toimeen hieman kuivemmallakin maalla. Lue lisää »
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-010
alkuperä: Dalnerechensk, Venäjä 45 30'N x 134 00'E, korkeus merenpinnasta tuntematon
Kotoisin pohjois-Kiinasta ja Korean niemimaalta sekä Ussuri-joen suistosta. Maailmasta tunnetaan n. 20 lajia Euroopasta, Aasiasta ja Polyois-Afrikasta. Päärynää on viljelty satojen vuosien ajan ja viljelyssä on lukemattomia lajikkeita.
Ussurinpäärynä on kotiseudullaan jopa yli 10 - metrinen puu, meillä todennäköisesti 5-7 metriä korkea pienehkö puu, joka kukkii valkein kukin lehtien puhkeamisen aikoihin touko - kesäkuussa. Hedelmä on 4-5 cm, väriltään kellanvihreä. Lehtien mainitaan saavan punaisen syysvärin ennen varisemista. Ussurinpäärynästä on mainintoja perusrunkona arkoja lajikkeita vartettaessa. Lajista on saatavissa hyvin niukalti tietoja. Siemen on kylmäkäsitelty ennen pakkaamista, ja tulisi kylvää välittömästi n. 1 cm syvyyteen. Ussurinpäärynä itää melko viileässä, n. 15 asteen lämpötilassa, ja itävyys heikkenee lämpötilan noustessa. Taimet tulee koulia heti varsinaisten kasvulehtien puhjettua jatkokasvatusalustalle, joka on suojattava jyrsijöiltä. Itävyys 60%, idätysaika on 10-14 vrk.
English
Svenska
Suomi
Русский