Skip to main content

Ulmus glabra - vuorijalava

ulmus_glabra_siemen_jreinikainen.jpg

Vuorijalava kasvaa luontaisena Etelä-Suomessa hyvin harvinaisena, pieninä ja hajanaisina esiintyminä, useimmiten puronvarsimetsissä. Istutettuna se menestyy Oulussakin. Se on levinneisyydeltään eurooppalainen puu, jonka levinneisyys ulottuu Brittein saarilta Länsi-Venäjälle Mustan- ja Kaspianmeren väliselle alueelle.

Vuorijalava saattaa sinnitellä kuivillakin kasvupaikoilla, mutta on hidaskasvuinen. Lehtomaiset, hyvinkin kosteat rinteet ja puronvarsilehdot ovat paikkoja, joissa se viihtyy. Erityisesti lehdettömänä vuorijalavan tunnistaa hyvin tyypillisistä terävistä oksakulmistaan ja yläviistoon sojottavista oksistaan. Latvuksesta kehittyy monirunkoinen ja kapean tornimainen, vastakohtana kynäjalavan kupolimaiselle latvukselle. Vuorijalavan vastapuikeat, päältä karkeat, jopa hiekkapaperia muistuttavat lehdet eroavat selvästi kynäjalavan (U. laevis) lehdistä, jotka ovat päältä sileitä. Siipipalteiset pähkylähedelmät, ovat lähes euron kolikon kokoisia.

Luonnossa alkuperäispuuna kasvavat vuorijalavat on rauhoitettu. Useimmiten vuorijalavaa tapaa Suomessa puistopuuna. Jalopuumetsänhoidonkin puitteissa sitä on joskus kasvatettu arvokkaan puuaineksen vuoksi, vaikka hyvän tukkirungon kasvattaminen onkin melko haastavaa.

Aasiasta Eurooppaan levinnyt hollanninjalavatauti (Ophiostoma ulmi) on hävittänyt suuren osan Keski- ja Länsi-Euroopan jalavista. Suomessa sitä ei ole vielä tavattu, mutta Etelä-Ruotsissa ja Pietarissa kyllä. Siksi jalavien latvustoja on syytä tarkkailla. Äkillisesti kuivuvat oksat ja mustunut jälsikerros kuoren alla ovat oireita tuhoisasta taudista, jonka löytämisestä on syytä välittömästi ilmoittaa viranomaisille.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Vuorijalava
Heimo: 
Ulmaceae
Suku: 
Ulmus
Laji: 
glabra
Koko: 
10–35 m.
Kotipaikka: 
Euraasian länsiosat, myös Etelä-Suomi.
Kuvaus: 
Avoimella paikalla leveä- ja tiheälatvuksinen, ennen lehtien puhkeamista kukkiva, juurivesaton, pitkään sileähkörunkoisena säilyvä puu. Pisin kotimainen lehtipuu.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen–puolivarjoinen, runsasravinteinen ja tuore, mieluusti kalkkipitoinen kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V.