Pensassembra on pensasmainen mänty, jonka pitkät, päältä kauniin sinivihreät ja alapuolelta vihreät neulaset ovat viiden neulasen ryhminä kuten myös sen lähisukulaisilla siperian- ja koreansembralla (Pinus cembra subsp. sibirica ja P. koraiensis). Se kasvaa luontaisena laajalla alueella Koillis-Aasiassa. Se viihtyy avoimilla ja runsaslumisilla paikoilla tai vuoristoissa puurajan yläpuolella karuilla kallioilla. Sihote-Alinin vuoristojen ylärinteillä se kasvaa usein yhdessä tuivion (Microbiota decussata) kanssa. Se muodostaa läpipääsemättömän tiheitä pensaikkoja. Korkeudeltaan se on useimmiten 1–2 metriä, luontaisilla alueilla joskus enemmänkin. Pensassembran kävyt ovat pieninä ryppäinä, muodoltaan pallomaisia kuten muillakin sembroilla, vaikkakin pienempiä. Myös pensassembran siemeniä kerätään ja käytetään ravintona. Lue lisää »
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-005
alkuperä: Blagoveschensk, Venäjä
Pensassembra on kotoisin laajalta alueelta Kaukoidästä ja on ehkä koristeellisin meillä viljeltävistä pensasmaisista männyistä. Se kasvaa n. 2 m korkeaksi pensaaksi, jolla on kauniit, sinivihreät neulaset. Kävyt ovat pallomaisia kuten sembralla, mutta pienempiä. Pensassembra on meillä melko harvoin viljelty laji, jota tulisi käyttää nykyistä enemmän. Laji muodostaa kotiseudullaan laajoja pensaikkoja ja viihtyy avoimilla alueilla.
Pensassembran siemenellä on syvä, osin siemenkuoren aiheuttama lepotila, jonka purkamiseksi siemen suositellaan kylvettäväksi kesällä. Tällöin siemen itää kylvöä seuraavana keväänä. Kylvös peitetään hiekalla niin että siemen peittyy. Proteiinipitoinen siemen on suojattava jyrsijöiltä.