Pensassembra on pensasmainen mänty, jonka pitkät, päältä kauniin sinivihreät ja alapuolelta vihreät neulaset ovat viiden neulasen ryhminä kuten myös sen lähisukulaisilla siperian- ja koreansembralla (Pinus cembra subsp. sibirica ja P. koraiensis). Se kasvaa luontaisena laajalla alueella Koillis-Aasiassa. Se viihtyy avoimilla ja runsaslumisilla paikoilla tai vuoristoissa puurajan yläpuolella karuilla kallioilla. Sihote-Alinin vuoristojen ylärinteillä se kasvaa usein yhdessä tuivion (Microbiota decussata) kanssa. Se muodostaa läpipääsemättömän tiheitä pensaikkoja. Korkeudeltaan se on useimmiten 1–2 metriä, luontaisilla alueilla joskus enemmänkin. Pensassembran kävyt ovat pieninä ryppäinä, muodoltaan pallomaisia kuten muillakin sembroilla, vaikkakin pienempiä. Myös pensassembran siemeniä kerätään ja käytetään ravintona.
Pensassembraa pidetään pensasmaisista männyistä kaikkein koristeellisimpana. Suomessa sitä on toistaiseksi käytetty varsin vähän, vaikka toisinaan keskustellaan sen ylivertaisesta kauneudesta suhteessa vuorimäntyyn (Pinus mugo). Mustilan kokemusten perusteella ylivertaisuus näyttää olevan suhteellista. Parhaat pensassembrat esimerkiksi Kamtšatkan niemimaalta viihtyvät hyvin ja kehittyvät kauniin tuuheiksi pensaiksi toisten alkuperien kärsiessä samalla kasvupaikalla neulasia ränsistävästä sienitaudista. Nähtävästi varjostus altistaa pensassembran ränsistymiselle samaan tapaan kuin siperian- ja koreansembran tapauksessa.
English
Svenska
Suomi